Takamäki 6. Alatason kokaiinikauppias on ammuttu asuntonsa eteiseen Helsingin Alppilassa. Tappaja on saatu kiinni, mutta murharyhmä on varma, että taustalta löytyy jotakin muuta. Tappaja ei puhu, mutta naapurissa asuva 12-vuotiaan tytön äiti Mari Lehtonen on nähnyt tapauksen. Lehtonen uskaltautuu todistajaksi, mutta joutuu pian pelkäämään henkensä puolesta. Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Takamäki

Mitään salaamatta

Iltapäiväruuhka Helsingissä. Nahkapukuinen moottoripyöräilijä ampuu miehen avo-Mercedekseen. Poikkeuksellisen raaka teloitus haastaa Takamäen murharyhmän, sillä silminnäkijöistä huolimatta tekijää tai motiivia ei löydy. Suhonen yrittää jäljittää epäiltyä alamaailman kautta, mutta tapahtumat lähtevät vyörymään täysin ennakoimattomaan suuntaan. Suhonen joutuu keskelle väkivallan vyyhteä, eikä uusilta uhreilta säästytä. ”Jarkko Sipilän dekkarisarja komisario Takamäen murharyhmästä vain paranee edetessään.” - Warkauden lehti

Katumurha

Elinkautisvanki Timo Ruoste on saatettu vartioituna isänsä hautajaisiin, mutta mies onnistuu pakenemaan vartijoiltaan. Komisario Takamäen ryhmä saa tehtäväkseen palauttaa karkurin takaisin linnaan. Rutiinijuttu, tai siltä aluksi näyttää. Pian tapauksesta alkaa kuitenkin paljastua yllättäviä asioita, ja äkkiä karkurin palautus on sähköistynyt kilpajuoksuksi kuoleman kanssa. "Sipilä on poliisityön kuvauksessa tällä hetkellä yksi Pohjoismaiden parhaista, ehkä jopa paras." - Savon Sanomat

Kylmä jälki

Syksyllä 1943 kaukaisessa Vienan Karjalassa reserviluutnantti Viitanen miehineen odottaa poispääsyä kenttävartio Hirvestä. Venäläiset ovat jo viikkokausia hyökkäilleet kiivaasti kenttävartiota vastaan, ja syksyn mustina sadeöinä pesäkkeissään värjöttelevät vartijat voineet vain arvailla taivaalle ammuttujen valorakettien merkitystä. Yhtenä yönä helvetti repeää valloilleen, kun venäläiset iskevät rajusti suomalaisten kimppuun. Raskaiden tappioiden jälkeen Viitasen kahdeksankymmentä kokenutta sissiä lähtevät vihollisen takaa-ajoon syysmyrskyiseen korpeen. Taistelut seuraavat toisiaan ja vastahyökkäykset verottavat niin omia kuin vihollisiakin, mutta kumpikaan osapuoli ei luovuta maata jalkojensa alta. Soturiksi syntynyt, kaksi vapaudenristiä ja yhden rautaristin tienannut upseeri Viitanen panee lopulta kovan kovaa vastaan. Uskolliset luottomiehet Kettunen ja Kuusinen vierellään hän tyhjentää lippaan toisensa perään, harhauttaa, koukkaa ja onnistuu motittamaan vienanmiehet sammakkosoilleen. Jos jollain onkin kanttia kysellä kaukamaille valutetun veren hintaa, taistelutilanteissa käskyt täytetään napisematta. Välillä on sissisällin tosin oltava niin rekenä jos kelkkanakin, kun Kalmiston Nestori vaatii osuutensa ja vie oman hiljaisen joukkueensa hyisille mananmajoille... Reino Lehväslaihon kerronta on mehukasta. Monet totiset paikat omakohtaisesti kokeneen sotakamreerin teoksissa sodankäynti on yhtä säälimätöntä kuin todellisuudessakin.

Isku itään

Taattua Lehväslaihoa. Eletään sotasyksyä 1943, ja vänrikki Virtasen sissijoukko on lepoparakeilla viettämässä hyvin ansaittua huilia. Levon keskeyttää tyly viesti: ”Viholliset räjäyttäneet kaksi varastoparakkia Vuorijärven kylässä. Tappiot: neljä kuollutta ja viisi haavoittunutta. Tuhotkaa venäläiset.” Ei auta kuin lähteä ase kädessä syysmyrskyyn, jossa eivät muut kuin sissit pärjäisikään. Heti ensi töikseen Virtasen joukko ajautuu hevosenkengän muotoiseen väijytykseen – siinä on kovillakin miehillä tekemistä, kun ainakin kaksisataa asetta takoo joka suunnalta suuliekit sinisinä torvina. Tulituksessa ohimoa viistänyt luoti vie sissivääpeli Jussi Kestiltä tajun. Kun mies palaa tolkkuihinsa, hän on yksin keskellä rajuilman pieksemään lettosuota. Kestillä on työtä kerrakseen löytää omat porukat, kun silmissä iskee tulta ja pyörryttää. Törmätessään venäläispartioon sissivääpelillä on edessään elämänsä kovin paikka. Odottaako Kestiä nyt sotavangin raskas tie? Reino Lehväslaiho (1922–2019) oli tuotteliaimpia suomalaisia sotakirjailijoita. Hän osallistui 17-vuotiaana talvisotaan ja taisteli jatkosodassa ja Lapin sodassa. Hänelle myönnettiin sotakamreerin arvonimi 1982. Siviilissä Lehväslaiho työskenteli merimiehenä, kauppiaana ja tietyömailla toimistoesimiehenä. Pitkän kirjailijanuransa aikana hän kirjoitti yhteensä 45 sotaromaania, joista ensimmäinen Panssarisotaa ilmestyi 1958 ja viimeinen Korven peura 2012.

Sallasta itään

Asumaton talo Pohjois-Helsingissä, autotallin lattialla tuntematon ruumis. Komisario Takamäen murharyhmä saa käsiinsä tapauksen, joka vaikuttaa ammattirikollisten keskinäiseltä välienselvittelyltä. Takamäen luottopoliisi Suhonen soluttautuu alamaailmaan ja muuntautuu Suikkaseksi, aliakseksi, joka tunnetaan jo kulmakuppiloissa. Tämä Suikkanen on lahtelainen gansteri, kouluja käymätön toiminnan mies, joka ei turhia kysele vaan ottaa vastaan keikan kuin keikan, kunhan tarpeeksi maksetaan. Työnantajana hämäräkeikoilla toimii kylmäverinen väkivaltarikollinen, "Mörkö" Kylmäkoski, joka kamppailee perhevelvollisuuksien ja työvaatimusten ristipaineessa. Suhonen pääsee askel askelelta lähemmäs rikollisketjun ylintä porrasta, jopa niin lähelle, että silmukka kiristyy hänen omalla kaulallaan.

Seinää vasten

Eletään jatkosodan kolmatta syksyä. Asekuntoiset miehet alkavat olla Suomesta vähissä. Luutnantti Kestin johtama sissiosasto lähtee kohti Sallan kirkonkylää suorittamaan salaista erikoistehtävää - niin salaista, etteivät miehet tiedä, mikä perillä odottaa. Ja tietääköhän päällystökään?Yhteys päämajaan pätkii, miehet käyvät sokkosotaa ilman radiota ja paperiesimiehiltä sinkoilee hämäriä ohjeita, mutta yhtä kaikki viskaalien käskyt täytetään. Tärkein käsky on pysyä hengissä - sen täyttäminen ei kaikilta onnistu.Sodan erikoismiehissä on jermuja joka lähtöön, monessa liemessä keitettyjä ja toisten mielestä vähän hullujakin. Mutta hulluuttahan koviin ja verisiin sankaritekoihin tarvitaan.

Rytinällä läpi

Katkeraa korpisotaa kairanmaassa! Syksyllä 1943 Seesjärven suunnalla, lähellä Paateneen maantietä, majailee luutnantti Katajan sadan miehen sissikomppania sateen pieksämissä teltoissaan. Moottoripyörälähetti tuo esikunnasta lentäjien havaitsemia tietoja, joiden mukaan venäläiset rahtaavat hevoskuormittain tavaraa kohti suomalaisten kenttävartiota. Mitä kummaa on tekeillä? Tiedustelun kärkijoukoiksi heitettyjen rämäpääsissien saama käsky on yksiselitteinen: tuhotkaa viholliskolonnat! Seesjärven pohjoispuoli on asuttamatonta villieläinten valtakuntaa, jossa tehtäväänsä kylmäverisesti suorittavan kuolemanpartion on vääjäämättä edettävä kaikkiin kompassisuuntiin. Venäläiset suorittavat nopeita vastaiskujaan ja mieshukka on valtavaa molemmin puolin, mutta Katajan kokeneet korpisissit ovat valmiita täyttämään tehtävänsä - viimeiseen veripisaraan saakka. Kuoleman ja kauhun maastossa viiman kohmettamia sotureita lämmittää ainoastaan taukoamatta rätisevien aseiden piippujen hehku. Vaaroja vilisevässä kairanmaassa vain juoneimmat jäävät saappailleen. Sotakamreeri Lehväslaiho takoo yhä armottomampia sotakuvauksia. Seesjärven sisseissä rajujen korpitaisteluiden yllätyskäänteet elävät hurmeisen väkevinä ja autenttisina.

Seesjärven sissit

Sissipartion verinen hiihtoretki kiristää jännityksen äärimmilleen. On jatkosodan ensimmäinen talvi. Kuusikymmentäkuusi sissiä lähtee ylittämään maaliskuisena pakkasyönä Äänisjärveä sen leveimmästä kohdasta. Häikäilemättömien kaukopartiomiesten tehtävänä on tuhota vihollisen suuri huoltotukikohta Poventsan maantien varrella. Tässä puitteet, joista Lehväslaiho kehittää rajuudessaan vertaansa vailla olevan sotaromaanin. Kaukopartiomiesten tehtävä onnistuu, mutta onnistumisen hinta on hirvittävä. Paluu Äänisen rantaan on yhtä helvettiä, armotonta kilpahiihtoa kuoleman kanssa. Vihollisjoukot hyökkäävät takaa ja katkaisevat edessä paluutien. Sissien ainoa mahdollisuus on rynnätä tappavan luotimuurin läpi ja raivata tiensä eteenpäin keskeytymättömällä konepistoolitulella. Verestä punertuvassa hangessa moni mies käy miestä vastaan viimeisen taistelunsa. Kun puiden lomasta vihdoin pilkottaa Äänisen jää ja pelastus, väsymyksen ja haavojen horjuttamasta hiihtäjien joukosta ovat enää riekaleiset rippeet jäljellä. Reino Lehväslaihon hyytävä sotaromaani ilmestyi vuonna 1974. Sotakamreeri, kirjailija Reino Lehväslaihon (1922–2019) mittava kirjailijanura alkoi jo vuonna 1958, jolloin hänen esikoisteoksensa Panssarisotaa 1941–44 julkaistiin WSOY:n kustantamana. Tämä toimi lähtölaukauksena seitsemällä vuosikymmenellä jatkuneelle kirjailijanuralle. Päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1967 ryhtyneen Lehväslaihon tuotanto käsittää peräti 45 teosta. Kirjailijana Reino Lehväslaiho kuvasi elävästi ja omiin kokemuksiin pohjaten suomalaisten käymiä taisteluja toisessa maailmansodassa. Hän itse oli kolmen sodan veteraani ja haavoittui rintamalla kolmesti.

Partio yli Äänisen

Sotakamreeri parhaimmillaan. Luutnantti Korpi miehineen saa tehtäväksi lähteä tuhoamisretkelle venäläisten uuteen huoltotukikohtaan syvälle vihollisten linjojen taakse. Komppanialla on rajuista taisteluista kokemusta, mutta silti Korven rinnassa näkertää ja olo on epävarma. Pian syyssateiden pieksemissä Vienan metsissä ja lettosoilla rytisee. Onneksi Korven miehissä on monta kovan luokan soturia, kuten lappalaisten kasvattama Sammeli Suo sekä alikersantti Tolonen, ravintoloitsijan poika, joka herkuttelee helvetissäkin. Sotakamreeri tykittää tarinaa ja tuikeaa taistelukuvausta sellaiseen malliin, että korpi ryskyy ja taistelutanner tömisee. Tukikohta palaa ilmestyi ensimmäisen kerran 1995. Sotakamreeri, kirjailija Reino Lehväslaihon (1922–2019) mittava kirjailijanura alkoi jo vuonna 1958, jolloin hänen esikoisteoksensa "Panssarisotaa 1941–44" julkaistiin WSOY:n kustantamana. Tämä toimi lähtölaukauksena seitsemällä vuosikymmenellä jatkuneelle kirjailijanuralle. Päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1967 ryhtyneen Lehväslaihon tuotanto käsittää peräti 45 teosta. Kirjailijana Reino Lehväslaiho kuvasi elävästi ja omiin kokemuksiin pohjaten suomalaisten käymiä taisteluja toisessa maailmansodassa. Hän itse oli kolmen sodan veteraani ja haavoittui rintamalla kolmesti.

Tukikohta palaa

Seitsemän tarinaa ja runoa joulusta, Mika Waltarin kirjailijanuran alkuvaiheilta 1920- ja 1930-luvuilta. Niissä kuvastuvat nuoren Waltarin herkkyys, hiljainen huumoria ja ymmärrys. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Joulun ihme

Kummitusmainen takaa-ajo syksyisten korpien halki. Sissit pakenevien vihollisten jäljillä. Vänrikki Riekin johtama sissiosasto on ollut kenttävartiossa Jaurujoella kolmisen viikkoa. Miehiä kyllästyttää "hiton partiointi ja vartiointi" ja toimeton makailu korsun karkeilla lavereilla. Kaipuu lomille on kova. Mutta miten sattuikin, juuri poislähdön aamuna Riekki saa esikunnalta käskyn lähteä takaa-ajoon. Erämaavirralla on liikkunut vieraita. Reino Lehväslaihon jännittävä ja todentuntuinen sotaromaani ajoittuu jatkosodan kolmanteen syksyyn. Sissitaistelun aavemaisena näyttämönä on syksyisen synkkä ja sateinen lapinkorpi, missä kuuset huojuttavat kaksimetrisiä naavapartojaan. Myös vihollisen liikkeet ovat kummitusmaisia. Takaa-ajajat seuraavat jälkiä pohjoiseen, mutta jäljet loppuvat kuin katketen aavan suon laitaan. Kirjassa osoitetaan suomalaisten sissien taitavuus ja hurjuus, mutta näytetään myös miesten vähemmän sankarillisia mielialoja. Sota syö jokaista sotijaa, taisteli hän sitten voittajien tai häviäjien puolella. Sotakamreeri, kirjailija Reino Lehväslaihon (1922–2019) mittava kirjailijanura alkoi jo vuonna 1958, jolloin hänen esikoisteoksensa Panssarisotaa 1941–44 julkaistiin WSOY:n kustantamana. Tämä toimi lähtölaukauksena seitsemällä vuosikymmenellä jatkuneelle kirjailijanuralle. Päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1967 ryhtyneen Lehväslaihon tuotanto käsittää peräti 45 teosta. Kirjailijana Reino Lehväslaiho kuvasi elävästi ja omiin kokemuksiin pohjaten suomalaisten käymiä taisteluja toisessa maailmansodassa. Hän itse on kolmen sodan veteraani ja haavoittui rintamalla kolmesti.

Soturit

Panssarit kärkeen! Talvisodan 18-vuotiaat veteraaninuorukaiset muodostivat Panssarivaunupataljoonan alokasjoukkueen keväällä 1940. Mukana oli myös Reino Lehväslaiho. Jatkosota alkoi. Syksyllä 1941 käytiin läpimurtotaistelut Säntämä- ja Tuuloksenjoella, jatkettiin Aunukseen ja saavutettiin Syväri. Jandebajoella vallattiin ensimmäinen T-34-Sotka. Seuraavina olivat Petroskoi sekä Karhumäen ja Poventsan valtaustaistelut. Sota vain koveni, samoin kovenee kirjan teksti. Lopulta käytiin ruhjovat puolustustaistelut Karjalan kannaksella, seurasi venäläisten läpimurro Talissa, ja raskaat panssarivaunut jyristivät kohti Saimaan kanavaa. Tilanne oli veitsenterällä - vastassa oli vain yksi oma Sotka timantinkovine sotureineen ja majurin käsky: "Perkeleesti päälle pojat!" Näin alkoi kuuluisa Talin-Portinhoikan-Juustilan panssaritaistelu 25.6.1944. Sotakamreerin kerronta on vavahduttavaa luettavaa taistelusta ylivoimaa vastaan. Sotkalla sodassa on kuvaus taistelutahdosta, soturihengestä ja koskaan murtumattomasta aseveljeydestä. Tuumaakaan ei periksi, kun isänmaa on vaarassa. Kirja on luja tarina panssarisotilaista jatkosodassa.

Sotkalla sodassa

Kolmen auton kolonna kuljettaa lomalta palaavia sotilaita takaisin rintamalle. Edessä on ylämäki kilometri periksi antavan suotien jälkeen. Näillä tienoilla venäläiset ovat iskeneet kolonniin sodan jokaisena kuukautena, edellinen väijytys oli tapahtunut viikko sitten. Näitä miettii seudun maaston hyvin tunteva vääpeli Laurila, kun kärkiauton tuulilasi iskeytyy pikakiväärisuihkun voimasta ajajan syliin. Ylläkössä kuolee kymmenkunta miestä. Lisäksi ovat haavoittuneet ja kaksi vangiksi joutunutta. Venäläisten iskuun katkeavat sotilaiden mietteet, ja sade hakkaa viimeisetkin kotiloman ihanuudet mielistä. Sade ikään kuin kokeilee ensin monen sortin sällien kestävyyttä, ja illan pimetessä sataa jo kaatamalla. Yö muuttuu harmaaksi aamuksi, kun 122 miestä luutnantti Peuran johdolla painattaa kuraista tietä pitkin kairaan Tuntsajoen itäpuolen korpeen. Ja porukka aikoo täyttää käskyt loppuun saakka... Kuoleman suo -romaanissa on jatkosodan syksy vuonna 1943. Sotakamreeri Reino Lehväslaiho on sijoittanut tarinan rajut tapahtumat pohjoiseen Sallan itäpuolen soisille taistelutantereille.

Kuoleman suo

Vaikka on sotasyksy 1943, sissivääpeli Kinnarin miehet viettävät kissanpäiviä Osterjärven rannalla. Vihollinen on turvallisen etäisyyden päässä, joten sällit saavat sotimisen sijasta keskittyä kalastamiseen; kukin saa syödä viisi ahventa päivässä, loput saaliista on toimitettava muun pataljoonan käyttöön.Eräänä aamuna komento kuitenkin muuttuu, kun vääpeli lähettää kersantti Kekin kavereineen järvelle aamuvarhaisella. Katiskat koettuaan miehet joutuvat itse viikatemiehen verkkoon, kun kymmenkunta konepistoolia alkaa laulaa vastarannalla; vain Kekki onnistuu välttämään vetisen haudan.Perään on lähdettävä ja venäläispartiosta otettava aluksi selvä ja sitten henki. Apuun lähtevät selustasta miehineen tuliluontoinen luutnantti Kari ja ylivääpeli Leppänen, läänien rajalla asuva mies, jolla on tölli Keski-Suomessa ja paskahuussi Savossa. Pian käydään tuulen ja myrskyn pieksemissä syysmetsissä hurja sotanäytelmä, jossa sankarin rooleja on jaossa vain kovimmille rämäpäille.

Kolttasissit

Rutiiniratsiassa keskellä Helsinkiä pakettiautosta löytyy ruumis. Kun uhrin henkilöllisyys paljastuu, pääsee helvetti irti: surmattu on eduskunnan pääsihteeri Teuvo Hassinen. Voiko Suomessa tapahtua poliittinen murha? Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Kosketuslaukaus

Sissikomppania vaikeuksissa rajan takana. Reino Lehväslaihon sotaromaani vie sissiretkelle linjojen taa. Luutnantti Niemen varjoja kaihtamaton sissikomppania on määrätty kuukaudeksi Karhu kakkoseen, Uhtuan suunnan pahamaineisimpaan tukikohtaan. Pian Niemen urheat miehet saavat karvaasti kokea, ettei kenttävartion maine ole pelkkää mosurien suunpieksäntää. Jo matkalla rivit ovat harventua miesten joutuessa kahakkaan löytämänsä asekätkön vuoksi; ja tuskin on perille päästy ja vartiot asetettu, kun Kuolemankuuseksi nimetty tähystyspaikka osoittautuu nimensä veroiseksi. Sisseillä on tiedossa kusinen kuukausi, eikä tilannetta paranna se, että osa miehistä lähetetään tutkimaan horisontin salaperäisiä savuja. Tiedustelijoiden lähdettyä tukikohdassa on rauhallista, mutta vaistoihinsa luottava vääpeli Turkki aavistelee pahaa. Mikä se on tuo kumma suhina suon toisessa päässä? Ettei vain venäläisiä erikoisjoukkoja reput selässä ja liekinheittimet matkassa. Reino Lehväslaiho (1922–2019) oli maamme tuotteliaimpia sotakirjailijoita, jonka teokset eivät jätä lukijaa koskaan kylmäksi.

Tie helvettiin

Piru irti Vienan korvessa. Röhön korpitaistelu on rajuudessaan vertaansa vailla oleva sotaromaani. Uhtuan rintamalta pohjoiseen sijaitsi Röhön kymmenen mökkipahan kylä, suomalaisten tärkeä tukikohta, josta partioitiin Tuoppajärven eteläpään, Sompajärven ja Haikolan partisaanikylän suuntaan. Kun venäläiset vuorostaan iskivät voimalla Röhöön, käskettiin sissien takaa-ajopartiot kostoiskuihin. Syksyllä 1943 Röhössä majailee luutnantti Katajan vahvistettu sissikomppania. Tappioidensa myötä sissit saavat esikunnasta käskyn: "Marssikaa venäläiset kiinni ja tuhotkaa joukko!" Reino Lehväslaiho (1922–2019) oli panssariässä ja yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista.

Röhön korpitaistelu

Eletään sotasyksyä 1943. Reservivänrikki Santeri Revolla on takanaan monta raskasta sotavuotta, joiden raskain kokemus oli verinen ja vetinen joenylitys suoraan surman suuhun, venäläisten bunkkerikyliin. Kovat kokemukset tunkevat Revon uniin ja purkautuvat öisenä huutona, joka karmii Revon miesten selkäpiitä.Nyt on Revolla miehineen edessä sodan vaativin tehtävä. Kesken luvatun levon heidät lähetetään kauas pohjoiseen vapauttamaan toinen joukkue Suonteleen pikkukylän kenttävartiosta. Tästä kenttävartiosta liikkuu karmeita huhuja: siellä ruumiita syntyy kuin hylsyjä ja eloonjääneiltä tahtoo järjen valo sammua Kohtalon hiljaa sadatellen Repo nousee miehineen kuorma-autoon matkalle kohti tuntematonta. Jo matka on täynnä vaaroja, mutta pahin häämöttää vielä edessä. Onneksi Revolla on apunaan joukkue kovia sällejä: ylikersantti Kuikka, siviilissä sekatyömies ja ilman aliupseerikoulua ylennetty kovien otteiden erikoismies, Käen kaksimetriset jättiläisveljekset ja Isotalo, joka ei niin pahaa paikkaa tiedäkään ettei sinne voisi repullista herkkuja mukanaan viedä.

Koukkaus itään

Historiallinen veijariromaani Mikael Karvajalan seikkailuista Osmanien valtakunnassa. Mikael Hakim on romaanin Mikael Karvajalka jatko-osa, jossa neuvokas turkulaissyntyinen Mikael lähtee pyhiinvaellusmatkalle Palestiinaan. Mikael, melko vilpitön mutta opportunismiin taipuvainen nuorukainen, lähtee kasvattiveljensä Antti Tykinvalajan kanssa pyhiinvaellusmatkalle. Venetsiasta kohti Palestiinaa lähteneen laivan kaappaavat islaminuskoiset merirosvot, ja matka vie osmanien pääkaupunkiin Konstantinopoliin. Siellä Mikaelista tulee puolivahingossa lääkäri, ”hakim”. Suurvisiiri Ibdrahimin suosioon päässyt Mikael nousee merkittävään asemaan sulttaani Solimanin hovissa ja joutuu samalla valtataisteluiden pyörteisiin. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Mikael Hakim

Väkevä runoteos vangitsee voimallisella kielellä ja salaperäisellä äänimaisemalla Maiseman halkaisema hämärä on moniulotteiseen mielenmaisemaan sijoittuva runokokoelma ihmisestä toiseuden kokemuksen äärellä. Välähdyksenomaiset näyt, takaumat lapsuudesta, erillisyyden kokemus ja vahva yhteys luontoon kutoutuvat kokonaisuudeksi, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta. Kokoelman runoihin on suunniteltu lumoava, immersiivinen äänimaisema, joka yhdistettynä Veikko Honkasen väkevään lausuntaan tekee äänikirjasta ainutlaatuisen elämyksen. Kristiina Möller on audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen. Maiseman halkaisema hämärä on hänen esikoisteoksensa. Möller on näytellyt lukuisia rooleja ääninäyttelijänä lapsille ohjatuissa saduissa ja tehnyt laulusanoituksia muun muassa Walt Disneyn lastenjulkaisuihin. Palkittuna käsikirjoittajana ja voice-over-ammattilaisena hän on työskennellyt monipuolisesti suomalaisissa radioissa. Maisema halkaisema hämärä -teoksen äänisuunnittelusta Möller on vastannus itse. Veikko Honkanen on pitkän linjan ääninäyttelijä, jonka ääni on monille tuttu lukemattomista piirroselokuvien ja -sarjojen äänirooleista, äänikirjoista sekä mainoksista. Honkanen on lausunut myös runoja ja tullut tutuksi muun muassa Eino Leinon runouden taitavana tulkitsijana.

Maiseman halkaisema hämärä

Kontion luottosissit, joihin kuuluvat vääpeli Kesti, kolttatiedustelija Rahkan Matti sekä Rytkösen järkälemäiset veljekset, raivaavat tietä yhtämittaisilla tuli-iskuillaan. Vihollisen korsut lennätetään taivaan tuuliin, mutta paluumatkasta muodostuu verisohjoinen helvetti. Kahden viikon kiivaiden taistelujen jälkeen tukikohtaansa palaavasta joukosta on jäljellä vain riekaleiset rippeet.Voimainkoitoksista ehjin nahoin selvinnyt korpikarhu Kesti pyyhkii verta parrastaan, tähystää kohti idän synkkiä metsiä ja sanoo, lähinnä kai itselleen: Ei jumaliste, ei koskaan enää. Isä Jumala siunaa ikiuneen soturisi, jotka sinne jäivät. Lopeta sodat ja verilöylyt ja anna kansoille rauha. Kapteeni Kontiolla on komennossaan hyvinkin kokenut sissikomppania. Syksyllä 1943 Vienan korpirintamalla hän saa käskyn tuhota venäläisten viiden taistelukorsun laajuisen kenttävartion. Kohteeseen edetään yön pimeyden turvin, mutta toisiaan seuraavat kahakat ja kantapäille väistämättä tallova kuolema kasvattavat tappioita molemmin puolin. Reino Lehväslaiho kertoo raudanlujien sissiensä vaiheista tinkimättömän todentuntuisesti. Kontion sissit on sotakirjallisuutemme ehdotonta huippua, timantinkova korpisotakuvaus.

Kontion sissit

Kirjallinen harvinaisuus vuodelta 1959. Karibianmerelle sijoittuva väkevä merimiesromaani on Reino Lehväslaiho -fanien kadonnut klassikko ja mielenkiintoinen poikkeus sotakamreerin muussa tuotannossa. Itsekin nuorempana merillä leipäänsä tienannut Lehväslaiho tuntee merimiehen pestin läpikotaisin. Höyryalus S/s Bombata seilaa ns. pitkänlinjan reittiä Kanariansaarilta Etelä-Amerikkaan. Eksoottisten satamien halvat juomat ja viettelevät naiset houkuttavat, kunnes on taas aika nousta laivaan. Huikean seikkailun kertoja, näyttelijä Veikko Honkanen, tavoittaa upeasti teoksen poljennon: iskevän pelkistettyä, jäntevää ja tehokasta.

S/S Bombata

Tappavankuumaa terästä - sotakamreerin 44. rautaisannos! Eletään jatkosodan kolmatta syksyä Lapin rintaman takaisissa parakkirisoissa. Luutnantti Männyn toinen sissikomppania komennetaan tuhoamaan vihollisen huoltotukikohta ja autokolonna. Tehtävä suuntautuu Alakurtista itään kohti Kantalahtea ja Jäämerta. Vaikka isku onnistuu, Alakurtin tie muuttuu kohta verisohjoiseksi kuolemantaipaleeksi, kun venäläisten valiojoukot iskevät säälittä päälle päivin ja öin. Viholliset nöyrtyvät suomalaississien edessä, mutta Alakurtin kenttävartioon palaavat enää komppanian riekaleiset rippeet. Reino Lehväslaiho, sotakirjallisuutemme talttumaton teräsmies, on takonut jälleen raudanlujan kuvauksen erään sissipartion lohduttomilta korpitaipaleilta.

Alakurtin tie

Rehevän humoristinen veijariromaani 1500-luvun Suomesta ja Euroopasta. Sukkela pappiskokelas Mikael Karvajalka ja hänen toverinsa, tavattomin ruumiinvoimin varustettu tykinvalaja Antti kokevat huikeita seikkailuja tanskalaisten miettämässä 1520-luvun Suomessa ja sekasortoisessa Euroopassa. Toverukset viettävät milloin huolettomia, milloin huolentäyteisiä päiviä muun muassa Turussa, Tukholmassa, Pariisissa ja Lyypekissä. Romaanissa kohdataan myös muita lumoavia ja lennokkaita naishahmoja, kuten kevytmielinen Agnes, aikansa Mata Hari, ja Mikael Karvajalan saksalaissyntyinen vaimo, lempeä ja velhomainen, viisas ja tunneherkkä Barbara, joka herättää saksalaisessa pikkukaupungissa ihmetystä ja kauhuakin. Niinpä Barbara julistetaan noidaksi. Mikael Karvajalka on huumorin, ehtymättömän mielikuvituksen ja herkullisen detaljikuvauksen sävyttämä suuren tyylin historiallinen romaani, jossa Waltari esittää kirpeitä totuuksia ihmisistä ja elämästä. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Mikael Karvajalka

Väinö Linnan kirjailijanuran loistava, historiallinen läpimurto. Sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki. Romaani, joka kulkee isältä pojalle. "Minulta on monesti kysytty tiesinkö työn aikana, että kirjastani tulisi sellainen menestys kuin tuli. Siihen aikaan minulla oli tapana sanoa, että sitä myydään tuhannesta sataantuhanteen kappaleeseen. Tuo satatuhatta oli olevinaan jonkinlaista itseironiaa." Väinö Linna. Teoksen myyntiluvut ovat lähellä miljoonaa kappaletta ennemmin kuin sataatuhatta. Äänikirjan kertoja on itseoikeutetusti näyttelijä Veikko Honkanen.

Tuntematon sotilas

Yhdeksäs Takamäki-romaani Pääkalloprikaatin kakkospomo Tapani Larsson vapautuu vankilasta ja panee nyrkit heilumaan järjestäessään miestensä rivejä. Päämääränä on saavuttaa maine jengeistä julmimpana. Prikaatin miehet vannovat uskollisuutta mottonaan: pettäjälle kostetaan ja kovaa. Tiukasti prikaatin talutusnuorassa on myös Suhosen vanha ystävä Eero Salmela, joka yrittää päästä eroon rikollisesta elämästä mutta vajoaa yhä syvemmälle. ”Prikaatin kosto on jälleen astetta tanakampi ja tiukempi kuvaus poliisin arjesta. Sipilä lisää oivasti kierroksia kerrontaan.” - Savon Sanomat

Prikaatin kosto

Takamäki 4. 17-vuotias arabipoika hakataan kuoliaaksi Helsingin keskustan porttikongissa sunnuntaina aamupäivällä. silminnäkijöiden mukaan tekijänä on "arabinnäköinen mies", joka katoaa jäljettömiin. Tapaus vie Takamäen ja hänen murharyhmänsä poliisit pelon, rasismin ja terrorismin maailmaan. Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Todennäköisin syin

Ei ole olemassa mitään Nevskij prospektia parempaa, ei ainakaan Pietarissa, jolle se on kaikki kaikessa. Tuo valtakatu, pääkaupunkimme kaunotar, onkin kaikissa suhteissa loistelias!Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1990. Lukija Veikko Honkanen.

Nevan valtakatu

Takamäki 2. Poliisin kuuntelunauhoille tallentuu ilmiselvä tappokäsky. Mutta kuka on murhaaja ja kenestä on tulossa uhri? Takamäki saa visaisen jutun selvitettäväkseen. Kuinka estää rikos, jota ei ole vielä tapahtunut? Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Tappokäsky

Sotasyksynä 1943 Sallan kirkonkylästä lähtee liikkeelle sissivääpeli Tikan johtama 40-miehinen sissiosasto Karhu. Tavoitteena on lentokenttä ja venäläisten uusi kenttävartio, josta kolme vankia on kertonut - jokainen tosin eri tavalla. Karhun miehet ovat tosisissejä, kaiken maailman sällejä kautta Suomen, muutamat jo talvisodan taistelut yhdessä kokeneita. Joukon rehjuisin ja suurikokoisin on sissiylikersantti ja osasto Karhun toisen ryhmän johtaja Ville Peura, monien kahakoiden ja taisteluiden mies. Kaikki käskyt miehet täyttävät loppuun asti. Mutta venäläiset eivät ole toimettomia, ja yllätyksiä tapahtuu. Kuolema niittää joukkoa, ja sota vain kovenee. Lukija Veikko Honkanen. Kesto 10 tuntia 55 minuuttia.

Miten voit

Kairanmaan sota

Takamäki 3. Takamäen vanha kurssikaveri, sisäministeriön virkamies Juha Grönberg puukotetaan kuoliaaksi epämääräisissä olosuhteissa. Pian jäljet alkavat johtaa pelottavan korkealle. Voiko Takamäki lopulta luottaa edes omaan tiimiinsä? Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Karu keikka

Takamäki 5. Lämpimänä heinäkuun yönä Helsingissä rikospoliisin murharyhmää tarvitaan palopaikalla, kun virolaisesta rekasta löytyy hiiltynyt ruumis. Tuntematon mies on murhattu heroiinilla. Takamäen tutkijat ovat visaisen jutun edessä yrittäessään selvittää, kuka on halunnut tappaa virolaisen rekkakuskin ja miksi. Väkivallan vaara kasvaa, kun juttuun nivoutuu Pääkalloprikaatin miehiä. Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Likainen kaupunki

Suomalaisen dekkarin eturiviin noussut komisario Takamäki jos kuka sen tietää: aina ei tärkeää ole se, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Tässä uudessa Takamäki-romaanissa tarina kietoutuu rutiinitutkinnalta näyttävän surmajutun ympärille. Todellisuudessa se on paljon monimutkaisempi vyyhti kuin miltä se alunperin päältä päin näytti. Kun edelliset Takamäen jutut ovat käsitelleet ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta, tässä hän saa eteensä yksittäisen, melkein tavanomaiselta näyttävän henkirikoksen, jolla on yllättäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Pohjoishaagalaisesta kaupungin vuokratalosta löytyy kuolleena 26-vuotias Laura Vatanen. Vatasen oli määrä käydä naapurin rouvan puolesta Kannelmäen Alkosta ja kun Laura ei ovelle ilmaannu, rouva soittaa poliisit. Henkirikos on julma: lievästi kehitysvammaisen naisen kurkku on viilletty auki. Rikoskomisario Kari Takamäen näkemys on selvä. Jo poikkeuksellisen raaka tekotapa tekee henkirikoksesta murhan. Takamäki ja hänen alaisensa Joutsamo ja Suhonen ovat pian täysillä tappajan perässä. Tapahtumat vievät poliisin tekijöiden jäljille Haagan ostoskeskuksen baariin. Suhonen tekeytyy rosvoksi ja pääsee rujoon piiriin. Vahvin tekijäehdokas on haagalaistalon huoltomies Jorma Saarikangas. Hänen sormenjälkensä löytyvät Vatasen kahvinkeittimestä. Saarikangas kiistää teon, mutta Joutsamo saa miehen osittain tunnustamaan varsinaisessa kuulustelussa. Juttu saa kuitenkin uuden käänteen, kun Saarikangas valitsee asianajajakseen 35-vuotiaan Nea Lindin. Hän on uusi tuttavuus Takamäki-kirjoissa, mukana ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa. Lind on ollut aiemmin isossa asianajotoimistossa, mutta painostettu eroamaan sieltä ja päätynyt rikosasianajaksi. Saarikangas ei valinnut Lindiä sattumalta, vaan he tuntevat nuoruudesta. Juttua selvittäessään Lind törmää toimittaja Sanna Römpöttiin. Vaikka poliisi pitää juttua jo ratkaistuna, tehokas naisparivaljakko saa selville seikkoja, jotka asettavat Takamäen teorian kyseenalaiseksi. Poliisin ja asianajajan välit kärjistyvät, eikä mediakaan ole osaton.

Muru

Onni Palasteen (1917-2009) kirjoissa sota näyttäytyy sellaisena kuin sitä käytiin. Kaukopartion dokumenttinovelleissa painopiste on talvi- ja jatkosodan aikaisessa kaukopartiotoiminnassa. Hän kertoo miehistä, jotka lähtivät tiedusteluretkille yön selkään ja vihollisen sivustaan mukanaan vain rynnäkkökiväärit, sukset, parin päivän muonavarat ja neuvokkuutensa.

Kaukopartio

Waltarin joulutarinoista kuvastuvat kirjailijan herkkyys, hiljainen huumori ja elämänviisaus. Mika Waltari kirjoitti eri joululehtiin tarinoita vuosikymmenten varrella. Ne antavat persoonallisen kuvan Waltarin kehityksestä kirjailijana. Tarinoiden aiheet vaihtelevat taiteilijaelämästä kotipiirin tapahtumiin, rintamamiesten mietteistä lasten maailmaan. Kirjailijan joulu, Kotiinpaluu, Tyttö katsoi äitiään, Insinööri Jalovaaran uskomaton seikkailu ja muut kertomukset ovat satuja aikuisille ja lapsille. Äänikirja ilmestyi alun perin kasettikirjana. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Kirjailijan joulu ja muita tarinoita

Pyhä, pyhä elämän on helskyvä pirta Runoja lausuvat Eeva-Liisa Helminen, Liisa-Maija Laaksonen, Hanne Savolainen, Maija-Liisa Ström, Veikko Honkanen ja Ahti Jokinen. Äänikirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran WSOY:n kirjallisena äänilevynä nro 24 vuonna 1986 ja digitoitu 2020. Äänikirja Tuulikannel: tuntematon Eino Leino on valikoima harvemmin kuultuja helmiä Eino Leinon runokokoelmista Halla, Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, Talviyö sekä Niniven lapset. Tekstit siihen on valinnut ohjaaja Väinö Lahti.

Tuulikannel - Tuntematon Eino Leino

Herranen aika on hulvaton kuvaus kuolleesta miehestä, joka jatkaa elämäänsä näkymättömänä. Teoksen sankari pääsee muun muassa seuraamaan omia hautajaisiaan - lähes jokainen meistä on joskus leikitellyt moisella ajatuksella. Huvittavan fantasiaromaanin tulkitsee äänikirjaksi kokenut ääninäyttelijä Veikko Honkanen. Arto Paasilinna on kansainvälisesti menestynein suomalainen kirjailija. Äänikirjan kertojana on näyttelijä Veikko Honkanen.

Herranen aika

Pienelle maailma on suuri. Venäläisen novellin suurmestari kääntää tarkkanäköisen katseensa lapsuuden ihmeisiin. Kun on vain kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta vanha, pelkkä retki lastenhuoneesta ulkoilmaan voi tuntua mitä suurimmalta seikkailulta. Kokoelman niminovellin Griša, pullea pieni poika, suuntaa hoitajansa kanssa kävelylle huhtikuiseen päivään. Suorasanainen kerronta kätkee sisäänsä taidokkaita havaintoja maailmasta. Venäläiseen kirjallisuuteen erikoistuneen Juhani Konkan suomennos on julkaistu äänikirjana vuonna 1987. Anton Tšehov (1860–1904) oli novellisti ja näytelmäkirjailija, joka uudisti venäläisen kirjallisuuden perinnettä: muun muassa avoimen novellin käsite juontaa juurensa hänen töihinsä. Hänen tyylissään realistinen kerronta yhdistyy impressionistiseen maailmankuvaan. Tšehov työskenteli myös lääkärinä ja menehtyi tuberkuloosiin vain 44-vuotiaana.

Griša ja muita lapsinovelleja

Hjalmar Jansson on luuseri menestyjien keskuudessa. Elämä sotalesken poikana Helsingissä ja kapea leipä ovat esteitä Hjalmarin sosiaaliselle nousulle. Lapsuudentoveri Börje menestyy pankkiirina, järjestää Hjalmarille työn pankkivirkailijana ja tarjoaa asunnon. Vuokra on kohtuullinen, mutta hinta ystävyydestä kallis. Yksin jäätyään Hjalmar löytää sukunsa menneisyydestä haaveisiin johdattelevia juonenpätkiä. Niiden varaan Hjalmar sepittää itselleen uuden elämän. Hjalmar on romaani röyhkeistä etujoukoista ja hiljaisesta häntäpäästä, hilpeistä kuvitelmista ja masentavasta totuudesta, lankatuista kengistä ja kuraisista lenkkareista. Se hyödyntää tyylin ja tunteiden skaalaa farssista liikuttaviin ihmiskuviin.

Hjalmar

Mestarikirjailijan novelleja ja kertomuksia. "Kirottu on se mies joka saa pokerissa viisi ässää. Hän ei elä kauan sen jälkeen." Teoksen novellit ja kertomukset on julkaistu vuosina 1925–1948 aikakaus- ja sanomalehdissä. Aiheet vaihtelevat töölöläiskodin tai ratikkamatkan huvittavasta sattumuksesta yltiöromanttisiin kohtalotarinoihin ja kauhujuttuihin. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen ja tuottelias kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, novelleja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Viisi ässää ja muita kertomuksia

Mika Waltarin rohkea näkemys tilanteesta, jossa aito usko kohtaa juurettoman ja päämäärättömän hyvinvointi-ihmisen. Ujo tilastovirkailija Feliks Tienhaara on saanut tuskallisen tehtävän. Hänen on joka päivä sanottava jollekulle tapaamalleen vieraalle ihmiselle: "Herra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot." Näin Feliks joutuu kosketuksiin mitä erilaisimpien ohikulkijoiden kanssa ja käy samalla omaa sisäistä kamppailuaan. Feliks onnellinen ilmestyi kirjailijan 50-vuotispäiväksi vuonna 1958. Siinä näkyy puhtaana Waltarin syvällinen ihmissielun tuntemus ja suuren uskonnollisen kokemuksen kirkkaus ja lämpö. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Feliks onnellinen

Ja Seherazade alkoi kertoa... Tuhatyksi yötä hän viihdytti puolisoaan saduilla, jotka kertoivat loistosta ja mahdista, kavaluudesta ja seikkailuista. Henkiolennot puuttuvat usein tarinoissa prinssien, kuninkaiden, kauppiaiden ja kerjäläisten kohtaloihin. Seikkailut tapahtuvat kalifi Haruner-Rasidin aikaisessa Bagdadissa, kaukaisissa satamissa ja basaarikujien vilinässä. Aladdin löytää vanhan öljylampun ja vapauttaa sen henkiolennon. Tästä alkaa tapahtumien ja seikkailujen vyöry, joka muuttaa köyhän pojan elämän

Tuhannenyhden yön satukirja 1

Ja Seherazade alkoi kertoa... Tuhatyksi yötä Seherazade viihdytti puolisoaan saduilla, jotka kertoivat loistosta ja mahdista, kavaluudesta ja seikkailuista. Henkiolennot puuttuvat usein tarinoissa prinssien, kuninkaiden, kauppiaiden ja kerjäläisten kohtaloihin. Seikkailut tapahtuvat kalifi Haruner-Rasidin aikaisessa Bagdadissa, kaukaisissa satamissa ja basaarikujien vilinässä. Tuhannenyhden yön satukirja 2 sisältää sadut Ali Baba ja neljäkymmentä ryöväriä, Sindbad merenkulkija ja Pieni tuomari.

Tuhannenyhden yön satukirja 2

Tšehovin ainoa romaani. ”Rikoskertomuksen muotoon puettu klassinen romaani” Kohtaus metsästysretkellä kuuluu näytelmistään ja novelleistaan ylistetyn Anton Tšehovin nuoruudentuotantoon. Moskovalainen kustantaja saa nimettömältä tekijältä eteensä käsikirjoituksen, jonka lupaa lukea pikimmiten. Käsikirjoitus kertoo omakohtaisen tarinan kahdeksan vuotta aiemmin tapahtuneesta metsästysretkestä, jonka aikana kolmiodraaman osaksi joutunut vaimo harhailee yksin metsään ja löytyy myöhemmin surmattuna. Löytyykö veriteon tekijä, ja mitä teksti paljastaa kustantajalle? Äänikirja on ilmestynyt alun perin 1987. Anton Tšehov (1860–1904) oli novellisti ja näytelmäkirjailija, joka uudisti venäläisen kirjallisuuden perinnettä: muun muassa avoimen novellin käsite juontaa juurensa hänen töihinsä. Hänen tyylissään realistinen kerronta yhdistyy impressionistiseen maailmankuvaan. Tšehov työskenteli myös lääkärinä ja menehtyi tuberkuloosiin vain 44-vuotiaana.

Kohtaus metsästysretkellä

Romanttinen pienoisromaani Pietarin ylpeydeltä. Venäläisen kirjallisuuden isänä pidetyn Puškinin romaani taisteluista sodassa ja rakkaudessa. On 1700-luku Venäjällä, Katariina Suuri hallitsee ja kasakat kapinoivat. Upseerin poika Pjotr Grinev lähetetään 17-vuotiaana palvelukseen, mutta edessä ei ole pelkkiä taisteluita, kun Pjotr rakastuu kapteeninsa tyttäreen Maria Mironovaan. Nuori lempi on vaarassa, kun valekeisari Pugatšov kasakka-armeijoineen hyökkää. Äänikirja on ilmestynyt alun perin 1986. Aleksandr Sergejevitš Puškin (1799–1837) oli romantiikan aikakauden suuria venäläisiä kirjailijoita. Hän kirjoitti runoja, romaaneja ja näytelmiä sekä mm. Jevgeni Onegin -runoelman, josta Tšaikovski teki oopperansa 1879, tuki aikansa radikaaleja ja vallankumouksia ja kuoli kaksintaistelussa Pietarissa 37-vuotiaana.

Kapteenin tytär

Pelontekijät on rikostoimittaja Jarkko Sipilän 21. Takamäki-dekkari. Kerrostaloasunnon oven läpi ammutaan kaksi laukausta. Ampuja onnistuu pakenemaan, eikä asukaskaan halua puhua poliisille. Juttu päätyy rikoskomisario Kari Takamäen ryhmälle ja on jo hautautua vakavampien tapausten alle. Tilanne kuitenkin muuttuu äkisti. Realististen poliisiromaanien mestarin Jarkko Sipilän uutuusdekkarissa liikutaan suomalaisen rikoksen kivikovassa ytimessä. Arkisesta teosta uhkaa kasvaa yhteiskunnan rakenteita ravisuttava koston kierre. Uhka ja pelko ovat alamaailman jing ja jang. Niihin liittyvä vaikenemisen kulttuuri vetää sivullisetkin raakojen tekojen osapuoliksi. Pelontekijöissä komisario Takamäen väkivaltatutkijat joutuvat jälleen kerran silmätysten rikollisuuden alati kovenevia ilmiöiden kanssa. Jarkko Sipilä (s. 1964) aloitti rikostoimittajana Helsingin Sanomissa ja toimii nykyisin MTV:n rikostoimituksen esimiehenä. Hänen romaanejaan on käännetty useille kielille.

Pelontekijät

Komisario Kari Takamäen johtama Helsingin murharyhmä joutuu keskelle kiihkeää terrorismitutkintaa. Baskimaan vapautusjärjestön ETA:n pommimies on paennut pohjolaan - turvaan vai suunnittelmaan uusia väkivallantekoja?

Mies kuumasta

Romaani Makkosesta, joka pakenee vankilasta saadakseen rakkautta, jonka vuoksi hän vankilaan alun perin joutui. Rautapää on karkaus- ja rakkausromaani. Makkosen on paettava saadakseen rakkautta, jonka tähden hän vankilaan alun perin joutui. Onnea hän tavoittelee kiihkeästi, turhia puhumatta, rakkauden kohteen lujasta vastustuksesta piittaamatta. Makkonen ryöstää morsiamen alttarilta juuri ennen kuin sulhanen ehtii myöntää tahtovansa. Oulun lääninvankilan vartiopäällikön toimiston pöytään on liimattu kontaktimuovin alle paperilappu: "Pääportti aukaistaan kääntämällä vipua vasemmalle." Kaarle Jalmari Makkonen kääntää, elinkautiseen tuomitusta murhamiehestä tulee vankikarkuri. Makkonen saa pakomatkalle peräänsä rikoskomisario Torsti Rautapään. Hän ei niinkään jäljitä vankikarkuria vaan Makkosen kidnappaamaa morsianta. Nainen ei kiinnosta häntä viran puolesta, vaan siitä huolimatta. Mustan huumorin, ällistyttävien äkkipysäytysten ja lyyristen välähdysten karkumatka suuntautuu kesää hyvästelevään Pohjois-Norjaan. Romaani huipentuu komeasti Nordkappiin Jäämeren rannalle, kolmesataa metriä korkealle kivitolpalle, jonne maailma loppuu. Jari Tervo (s. 1959) on viime vuosikymmenten luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita. Hänet tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia tarinoita. Rautapää on Jari Tervon seitsemäs romaani, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2002.

Rautapää

Epäkorrektia Tervoa! Satiirinen romaani suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta. "Vuonna 2031 olisin toiminut Suomen pääministerinä kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Pääministerikauteni olisi pitempi kuin Urho Kekkosen presidenttikausi. En olisi historian kirjoissa kappale, vaan oma lukuni. Puhuttaisiin Lahnasen ajasta." Tutun oloinen pääministerihahmo mutustaa EU-kokouksessa wieninleikettä ja aiheuttaa diplomaattisen skandaalin, yrittää käydä kansan pariin, nukkuu liian vähän muttei ole hereillä. Vaalitenttejä varten pitäisi muistaa maitolitran hinta. "Olin Suomen kaikkien aikojen harmain pääministeri. Siitä huolimatta minut oli lanattu kolmekymmentäkaksi kertaa valtakunnan hävyttömimmän juorulehden kanteen." "Tunsin itseni idiootiksi: muut keskustelivat ja nauroivat, minä seisoin yksin ja liian pitkänä, tuulivoimaa miettien." Pääministerin elämä näyttää surulliselta, mutta naurattaa ääneen. Koljatti on tarkkanäköisyydessään armoton satiiri tämän päivän suomalaisesta yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta – kansakuntamme tilasta. "En missään tapauksessa eroaisi, koska aion tämän keskeneräisen pääministerikauden jälkeen jatkaa maan ykkösmiehenä vielä parikymmentä vuotta. Se on isänmaan etu."

Koljatti

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gir deg tilgang til tusenvis av lydbøker rett på mobilen. Finn din neste favoritt ved å bla gjennom våre kuraterte topplister og kategorier.

Liker du å lese bøker? Oppdag tusenvis av e-bøker hos BookBeat. Velg og vrak mellom forskjellige sjangre, som bestselgere, krim, romantikk og mye mer!

Få tilgang til tusenvis av e-bøker på telefonen. Bla gjennom og finn din neste favorittbok i dag!

På vår bokhylle - Lydbøker

BookBeat lar deg nyte over 1 million lyd- og e-bøker på mobilen eller nettbrettet. Prøv gratis!

BookBeat - Lydbøker og e-bøker direkte på mobilen. Prøv gratis!

Med mindre du er ute på eventyr, er det bedre å registrere deg på nettstedet til {country}.

Du kan bla gjennom og finne de mest populære forfatterne og bøkene i BookBeat-appen her. Vi har et stort utvalg av ulike forfattere og sjangre, denne listen vil definitivt inspirere deg til en flott leseopplevelse i appen!

{AuthorName} -bøker – BookBeat

{NarratorName} som innleser – BookBeat

Er du på jakt etter din nye favorittinnleser, eller har du en favoritt du vil høre enda mer på? Da har vi noe for deg! Vi har samlet alle de mest populære innleserne og bøkene de har lest inn her.

Søk - BookBeat

Tittel

Person som tar oppvask og hører på BookBeat.

Innleser

Veikko Honkanen

Kom i gang med BookBeat i dag

Om oss

Følg oss

Hjelp og kontakt

Informasjon

BookBeat

Last ned BookBeat