Väinö Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän tilitti muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nauhat ovat tähän saakka levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan. Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoilleen! Voidaan puhua kirjallisesta sensaatiosta. Linna kertoo ensimmäisen kerran lapsuudestaan ja nuoruudestaan Urjalassa, isän kuolemasta, perheen puutteesta ja raskaasta työstä, muutostaan Tampereelle, talvisodasta, sotaväen ja jatkosodan kokemuksistaan, ihmepelastumisistaan - lopulta polttavasta halustaan tulla kirjailijaksi ja uransa vaikeasta alkutaipaleesta. Muistelmat ovat aitoa ja kaihtelematonta tilitystä, koska niitä ei ole tarkoitettu julkisuuteen. Ne sisältävät huvittavia ja tuskallisia sattumuksia, kirveleviä takaiskuja ja viimein nousun Tuntemattoman sotilaan huimaan menestykseen Romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla täydentää monumentaalisen elämäntyön. Ponnistukset käyvät yli voimien, seuraa uupumus ja sairaus, joka pysäyttää luomistyön. Linna kertoo kouriin tuntuvasti romaaniensa synnystä, läheisistään, rintamatovereista ja kirjailijakavereista, teosten esikuvista ja teemojen valinnoista. Paljon uutta ja ennen tuntematonta tulee esiin kiihkeän itseoppineen kirjailijan elämästä. Kaiken pohjalla takoo pakko selvittää suhde perimmäisiin kysymyksiin, Jumalaan, auktoriteetteihin, vapauteen ja itsenäisyyteen, sotaan ja sosiaaliseen nousuun, pelkoon ja kuolemaan, mielen syviin ristiriitoihin ja maailmankatsomuksellisiin ratkaisuihin. Muistot johdattavat yleisemminkin luovan työn ongelmiin ja antavat arvokkaita viitteitä niin lukijoille, alan ammattilaisille kuin kirjoittamaan aikoville. Linna oli äärimmäisen ankara itselleen; hänen kutsumustietoutensa ja tinkimätön taistelunsa olkoon kannustavana esikuvana jälkeen tuleville. Väinö Linnan suuri tehtävä, sotien tilitys ja suomalaisen yhteiskunnan kuvaus, uusi historian tulkinta, toivat hänelle lopulta tieteen akateemikon arvon. Kirjailijan 100-vuotispäivänä joulukuussa 2020 päivä on todellakin tehnyt kierroksensa.

Päivä on tehnyt kierroksensa

Ilkikurinen läpileikkaus yli 100-vuotiaan Suomi-ämmän katkeransuloisesta kehityksestä ja vittumaisesta mielenmaisemasta. Suomen hauskimman historiantutkijan Timo J. Tuikan kirjan luettuasi tiedät, miksi Suomen itsenäisyys käynnistyi kansanmurhalla, kuinka Kollaa kesti jättiläisvitutuksen voimalla, miten maa jälleenrakennettiin ärräpäitä viljelemällä, miten maamme politiikasta muodostui sosiopaattien kostonkierre ja miksi kuvanveistäjä Eila Hiltunen itki katkerasti Sibelius-monumentin paljastusjuhlassa. Maailman onnellisimmaksi rankatussa maassamme vannotaan nyt positiivisuuden nimiin. Kehuyhteiskunnassamme lasten kaameimmatkin piirrostuhrut ovat laatutaidetta ja aikuisten puolimaratonin läpilöntystely palkitaan maratonin pituisilla peukkuriveillä. Jopa kestävyysurheilijat lähtevät olympiakisoihin ”ilon kautta” tai ”nauttimaan”. Paavo Nurmi ei vuollut kultaa ja kunniaa ilon kautta, eikä talvisotaan hiihdetty nauttimaan. Suomi juostiin, painittiin ja sodittiin maailmankartalle peräsuoli pitkällä, kieli vyön alla ja veren maku suussa. Katkeruuden historia muistuttaakin nykyihmistä siitä, kuinka merkittävässä roolissa katkeruus, kauna, viha ja 100-prosenttinen vitutus ovat olleet maassamme sisällissodan veripeijaisista 2000-luvun vihapuheeseen. Kirjassa tutustutaan myös kymmeniin katkeruuden lentopetrolilla liitäneisiin urheilijoihin, taiteilijoihin ja poliitikkoihin Eino Leinosta Matti Nykäseen, Veikko Vennamosta Spede Pasaseen ja Eeva Joenpellosta C. G. Mannerheimiin.

Vitutuksen voima

Jo 50 vuoden ajan Pentti Linkola on ollut näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet mutta myös nostattaneet rajua kritiikkiä. Omalla elämäntavallaan ja valinnoillaan Linkola on antanut vaikuttavaa katetta ajatuksilleen, joita ei ole voitu sivuuttaa eikä vaientaa. Miten Pentti Linkola, Helsingin yliopiston rehtorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa? Kokenut journalisti Riitta Kylänpää on kirjoittanut elävän, terävän ja vaikuttavan elämäkerran, joka perustuu Linkolan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin sekä laajoihin haastatteluihin. Kylänpää kertoo niin helsinkiläisen koulupoika-Pentin monomaanisista keräily- ja kirjoitusharrastuksista kuin sopeutumattoman sykkiläisen tempauksista, niin nuoren miehen huikaisevista luontokokemuksista kuin ajatukset valtaavasta sysimustasta epätoivosta. Kirjan sivuilla tavataan kirjailijoita ja ornitologeja, kriitikkoja ja kannattajia, soutajia, naapureita, kylänmiehiä ja julkkiksia. Elinvoimainen, utelias ja energinen ajattelija-kalastaja on kiehtonut monia.

Pentti Linkola

Seitsemänvuotias Ville syö aamiaista, kun hän huomaa uutisen isän sanomalehdessä. Mitä on tapahtunut? Isä selittää, että suuri sukellusvene on kadonnut. Jos sukellusvenettä ei löydetä, koko miehistö on hengenvaarassa. Ville kiiruhtaa takaisin lastenhuoneeseen. Tämä on sellainen ongelma, johon tarvitaan hänen ja Kaarlo-karhun apua! Edessä on hurja seikkailu. Onnistuvatko Ville ja Kaarlo pelastamaan sukellusveneen? Ja kuka kumma on ihmissyöjäsilli? Ville ja Kaarlo ovat parhaita ystävyksiä. Kaarlo on teddynalle – mutta ei mikä tahansa sellainen! Kaarlo osaa nimittäin puhua. Yhdessä Ville ja Kaarlo ovat aina valmiita seikkailemaan! Jeffrey Archer (s.1940) on englantilainen kirjailija ja poliitikko. Hänet tunnetaan erityisesti "Clifton-kronikka" -kirjasarjasta, johon kuuluu seitsemän osaa. Archer on julkaissut kymmenittäin romaaneja sekä novellikokoelmia. Hän julkaisi esikoisteoksensa "Miljoonan dollarin petos" vuonna 1976.

Ville-sarja

Ville ja ihmissyöjäsilli

Kun maineeltaan epämääräinen vedonvälittäjä McFarlane murhataan, ensimmäiseksi epäillään yksityisetsivä Lennoxia. Onneksi Lennoxilla on raudanluja alibi: hän on tapahtumahetkellä ollut sängyssä murhatun tyttären kanssa.Juttuun sotkuun on sekaantunut yksi Glasgowin kolmesta rikolliskuninkaasta, jonka kanssa Lennox ei haluaisi joutua napit vastakkain. Mutta nyt on asialla joku vielä kovempi tekijä, jonka rinnalla kolme kuningasta näyttävät pikkukaloilta. Lennox on saada kynsilleen pahan kerran.

Glasgowilainen suudelma

Kovaa ääntä ja vauhtia on luvassa, kun Kiljusen uusi herrasväki aloittaa seikkailunsa! Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki on saanut uuden elämän. Kirjailija Tapani Bagge ja näyttelijä Pertti Koivula ovat puhaltaneet hengen suvun perillisiin: Luru, Mökö, Plättä, Pulla sekä isä ja äiti Kiljunen ovat yhtä äänekkäitä kuin sukulaisensa aikoinaan. Jälkeläiset onnistuvat polttamaan paitsi saunansa myös talonsa ja näin alkaa Kiljusen perheen muutto maalta kaupunkilaisiksi. Kannen on tehnyt kuvittaja Mika Launis.

Kiljusen uusi herrasväki

Eräänä aamuna Pikkiriikkilän kuningattaren mieleen putkahtaa kysymys. Mikä mahtaa olla Pikkiriikkilän nopein auto? Kuningas ei tiedä vastausta. Eikä liioin lordikansleri, jolla on yleensä vastaus ihan kaikkeen! Kuningas ja kuningatar saavat idean. He järjestävät Pikkiriikkilän ympäriajon! Mutta mikä kilpailussa onkaan tärkeintä? Nopeus vai se, kuinka ahkerasti kilpailua varten on harjoitellut? Jeffrey Archer (s.1940) on englantilainen kirjailija ja poliitikko. Hänet tunnetaan erityisesti "Clifton-kronikka" -kirjasarjasta, johon kuuluu seitsemän osaa. Archer on julkaissut kymmenittäin romaaneja sekä novellikokoelmia. Hän julkaisi esikoisteoksensa "Miljoonan dollarin petos" vuonna 1976.

Kuninkaallinen kilpa-ajo

Kiljusen uusi herrasväki jatkaa hulvattomia seikkailujaan. Kirjailija Tapani Bagge ja näyttelijä Pertti Koivula ovat herättäneet henkiin Jalmari Finnen luoman anarkistisen perheen. Kiljusen uusi herrasväki on asettunut kerrostaloasukkaiksi Helsinkiin ja talonmies Takkusen valtapiiriin. Kun Kiljuset häädetään avaruusrakettitempauksen jälkeen kaupunkikodistaan, he ostavat asuntolaivan luotettavan näköiseltä mieheltä. Laiva osoittautuu ruosteiseksi proomuksi. He vievät kuitenkin huonekalunsa ja tavaransa sinne ja jäävät yöksi. Aamulla Kiljuset huomaavat olevansa avomerellä. Pulla nimittäin on järsinyt kiinnitysköyden poikki, koska sen päälle kaatui muutossa lihakastiketta. Tästä alkaa hurja ja vauhdikas, ellei peräti sotaisa merielämän jakso Kiljusen uuden herrasväen seikkailuissa. Tapahtumat sijoittuvat Helsingin edustalle. Kannen kuvan on tehnyt kuvittaja Mika Launis.

Kiljusen uusi herrasväki merihädässä

Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki on saanut uuden elämän. Kirjailija Tapani Bagge ja näyttelijä Pertti Koivula ovat puhaltaneet hengen suvun perillisiin, jotka esivanhempiensa tavoin hämmentävät pääkaupungin elämänmenoa. Kiljuset ovat nimittäin muuttaneet Helsinkiin, koska heidän talonsa maalla on palanut. Koska Kiljusten uusi asunto on Töölössä, Mökö, Luru ja Plättä pääsevät paremman väen oppikouluun. Plättäkin pääsee sinne, vaikka olisi ikänsä puolesta kuulunut vielä kansakouluun. Kouluviranomaiset kun arvelivat, että yhdessä koulussa ja samalla luokalla Kiljusia olisi helpompi valvoa! Näin ei arvatenkaan käynyt! Kaupunkielämää-kirjassa Kiljusen perhe tekee muun muassa huviretken uimastadionille. Retki kehittyy huimaksi pellehyppykisaksi eikä perheen sekaantuminen yleislakkoon tee pääkaupungin poliisivoimien työtä helpoksi. Mutta anarkistinen perhe pitää aina yhtä, oli sitten kysymys vaikka avaruuslennosta! Kannen on tehnyt kuvittaja Mika Launis.

Kiljusen uusi herrasväki – Kaupunkielämää

Glasgowin alamaailmaa hallitsee kolme kuningasta, kolme rikollispomoa, jotka kyräilevät toisiaan ja taistelevat uusia gangsterinalkuja vastaan. Yhteenotot ovat rajuja, väkivalta herkässä. Nyt näyttämölle ilmaantuu tuntematon uusi tekijä, joka näyttäisi aidosti uhkaavan kolmen kuninkaan asemaa. Tuon kaiken keskellä pujottelee hämäräperäinen yksityisetsivä Lennox, joka väistelee luoteja ja nyrkiniskuja ja pyrkii lähinnä vain hankkimaan elantonsa ja pysymään hengissä. Lopulta Lennox huomaa, että hänen toimintaansa ohjaavat sittenkin myös inhimillinen myötätunto ja oikeudentaju.

Yksityisetsivä Lennox

Miltä tuntuu jäädä yhtä etäälle syntymästä ja kuolemasta? Joelin vanhemmat kuolevat vuonna 1969 auto-onnettomuudessa. Äitinsä kohdussa kelluva Joel ei ehdi syntyä vaan jää olemattomuuden ja olemisen välitilaan, romaanin kertojaksi. Maailmaa Joel ei pääse kokemaan, mutta hän käyttää rajatonta kertojanvapauttaan syntymättömän kohtuuttomuudella. Auki kehiytyy reilun sadan vuoden mitalle levittyvä kertomus olosuhteista, joissa Joelin sukulaiset ovat eläneet. Samalla Joel sepittää mahdollisia kohtaloita itselleen. Kuullaan myös syntymättömän kirjallisuuden monimielistä filosofiaa. Romaanin miehisen maailman taustalla häilyy pienenä kuolleen Alman hahmo. Hän on kuin mustaan multaan haudattu pellavankukka, joka hennon sinisenä kukkii yhden päivän. Alma on sisällä historiassa toisin kuin syntymätön kertoja: espanjantauti, oman aikansa maailmanmullistus, vie Alman tämänpuoleisesta pois. Hän on vaihtoehtoisen tarinan kaiku. Joel ei saa häntä mielestään. Mikä on maailma, jonne Joel ei syntynyt? Millainen olemassaolon raja, jota hän ei koskaan ylittänyt?

Syntymättömän testamentti

Väkevä romaani alkuperäiskansan kohtaloista entisessä Neuvostoliitossa. ”Tundralla he tiesivät korvalla ja katseella sellaista, mitä ymmärtämätön korva ei kuule eikä ymmärtämätön silmä näe.” Nenetsipoika menettää vanhempansa Neuvostoliiton väkivaltaisissa kollektivoinneissa. Tanskalainen laiva poimii orvon talteen ja uusi elämä alkaa saa kaukana kotoa. Vanhana nenetsimiehen muisti palaa tundralle ja piirtää kolmen sukupolven kaaren. Voimakkaan runollinen kerronta tuoksuu kuin tundra ja meri, ja tuuli puhaltaa purjeisiin maailman eri kolkissa. Petter Sairanen (s. 1958) on lappeenrantalainen kirjailija, joka on työskennellyt myös rajavartijana, kirvesmiehenä ja ohjaajana urheiluopistossa. Hänen esikoisromaaninsa Sähköllä valaistu talo ilmestyi 1989, ja sen pohjalta käsikirjoitettiin elokuva Umur (2002).

Naali kulki tundran halki

Nostaako menneisyyden aave Kekkosen kuningastien pystyyn – vai tekeekö sen musta hevonen tai lyijynharmaa haulikuuro? Presidentinvaalien siintäessä tammikuun alussa 1956 yksikätinen yksityisetsivä Väinö Mujunen saapuu Orvokki-vaimonsa kanssa Rovaniemelle. Tuore hääpari kokee tylyn vastaanoton: haulikkohyökkäys Hotelli Pohjanhovin edustalla hämärtää taivaan lyijynharmaaksi. Jo Helsingissä Mujunen on törmännyt muutamaan ruumiiseen ja joutunut itsekin sairaalaan jäljittäessään apulaisineen suurta salaliittoa, joka tuntuu liittyvän lähestyviin presidentinvaaleihin. Jutun juuret löytyvät kuitenkin lähihistoriasta eri puolilta maata. Urho Kekkosen viholliset eivät kaihda keinoja estääkseen hänen vaalivoittonsa. Tappolistoja laaditaan. Miten kovassa pelissä käy Mujusen uuden onnen? Onko lopulta jäljellä vain kosto? Lyijynharmaa taivas on kymmenes historiallinen dekkari Tapani Baggen kehutussa ja suositussa värisarjassa. Sarja kyydittää Väinö Mujusta ja Suomea läpi 1900-luvun kuohuvien vuosikymmenten. ”Mujus­dekkareissa lämpöä piisaa. Parasta on ymmärtäväinen suhtautuminen ihan kaikenlaisiin ihmistyyppeihin.” – Jussi Karjalainen, HS. Tapani Bagge (s. 1962) on Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Hän on julkaissut toistasataa kirjaa. Parhaiten hänet tunnetaan palkituista dekkareistaan ja lastenkirjoistaan.

Väinö Mujusen tutkimuksia

Lyijynharmaa taivas

Synteettistä sahramia, huijareita ja dementikkoja. Kun taistellaan maailman kalleimmasta mausteesta, kaikki keinot ovat sallittuja. Veijariromaani mässäilee lähinnä naurulla, ei väkivallalla. Suomalainen huijaripariskunta ryhtyy valmistamaan ja myymään sahramia kyseenalaisin keinoin. Meritie vie Algarvesta Länsi-Saharan aavikolle ja matka jatkuu Almerian kasvihuoneisiin. Asiakkaiden lisäksi väärennetystä mausteesta kiinnostuvat isommat kelmit sekä virkavalta ja Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin. Espanjan punainen kulta tarjoilee omituisia persoonallisuuksia ja absurdin tummaa huumoria Algarven auringon ja sen varjojen harmailla alueilla. Paha saa palkkansa tai ainakin paljon sahramia. Mikko J. Kiviluoto asuu Salossa, mutta tutkii ja kummastelee koko tunnettua maailmankaikkeutta ja ihmiskuntaa. Joskus jopa ihaillen. Kiviluodon kehuttu esikoisteos Casa Dementeria julkaistiin vuonna 2021.

Espanjan punainen kulta

On tuikitavallinen ilta, ja Ville on menossa nukkumaan. Kainalossa on Kaarlo-karhu – Villen lempilelu ja paras ystävä. Jokin on kuitenkin hullusti. Miksei äiti tule lukemaan iltasatua? Pian käy ilmi, että perheen Jojo-kissa on kadonnut! Mitä Jojolle on tapahtunut? Kun Kaarlo-nalle ja Ville lähtevät etsimään Jojoa, he päätyvät ihmeelliseen paikkaan. Paikan nimi on Neliskanttinen maailma – ja siellä jopa linnut osaavat puhua! Mitä Villelle ja Kaarlolle mahtaa käydä? Löytävätkö he Jojoa? Ville ja Kaarlo ovat parhaita ystävyksiä. Kaarlo on teddynalle – mutta ei mikä tahansa sellainen! Kaarlo osaa nimittäin puhua. Yhdessä Ville ja Kaarlo ovat aina valmiita seikkailemaan! Jeffrey Archer (s.1940) on englantilainen kirjailija ja poliitikko. Hänet tunnetaan erityisesti "Clifton-kronikka" -kirjasarjasta, johon kuuluu seitsemän osaa. Archer on julkaissut kymmenittäin romaaneja sekä novellikokoelmia. Hän julkaisi esikoisteoksensa "Miljoonan dollarin petos" vuonna 1976.

Villen seikkailu Neliskanttisessa maailmassa

Kun elämä kerran on syntymän jälkeen pääasiassa kuolemista, miksei ottaa väliajasta kaikkea irti? Niin totta, ajattelevat doutor Carlos, oikeasti vain Carlos Mäkinen, ja Vilna Ägras, oikeasti Vilna Ägras, kahden huippututkinnon tehopakkaus ja kävelevä aikapommi. Sarjayrittäjät perustavat Portugalin äärireunalle hoivakoti Casa Dementerian, paratiisin itselleen ja koko hoidon maksaville rakkaille asiakkailleen: ex-kosmopoliiteille, yhteiskunnan ehtoopuolen kellokkaille. He jos ketkä ansaitsevat parasta ennen, mutta se maksaa, ja paljon. Casa Dementeriassa sekä lääkitys että dementikot ovat parasta laatua. Euroopan aurinkoisimmassa kolkassa Casan aamunkoita varjostaa rahapula sekä kasvava epäsuhta virallisten asiakaspaikkojen ja asiakkaiden määrässä. Taivasta tummentavat myös ikuinen sotesähläys, räntäsateessaan synkistelevät turhan tarkat virkamiehet sekä Casaa vaaniva hoivakotibisneksen markkinajohtaja, norjalainen Careless Seniority -ketju, geriatrian McDonalds. Joskus yleisen hyvän takia täytyy venyttää lain kirjainta. Siinä tarvitaan apua notkean värikkäältä henkilökunnalta sekä ison rahan haistavilta paikallislurjuksilta. Carloksella voi olla geriatrian ja gerontologian taiten väärennetyt tohtoridiplomit toimistonsa seinällä, mutta varsinaisia luurankoja ei yrittäjien kaapeista löydy. Eikä Casan kellariin ole vihkiytymättömillä mitään asiaa. Casa Dementeria vie lukijansa kauas kaamosmasennuksesta etelän aurinkoon ja samalla kysyy, saako ontuvalle vanhustenhoitojärjestelmälle ja muille elämän ahneille oireyhtymille nauraa? Entä kuka nauraa viimeksi? Mikko J. Kiviluoto on Salossa asuva toimittaja, jota kiehtovat ihmiseloa alati värittävät outoudet. Casa Dementeria on hänen esikoisromaaninsa.

Casa Dementeria

Kutkuttavan jännittävä rikosromaani Hämeenlinnan alamaailmasta. Kovan onnen soturit Jarkka ja Leksa lyöttäytyvät yhteen uutta keikkaa varten, joka vaikuttaa etukäteen helpolta. Ennusmerkit tosin viestivät toista, mutta kukapa akkojen puheita kuuntelisi. Pian he kuitenkin sotkeutuvat rikosvyyhteen, jossa armoa ei tunneta. Onneksi Leksalla on apuna vaimonsa Niina, joka ei vähästä hätkähdä. Paha kuu on toinen osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Hämeenlinna noir

Paha kuu

Vaalijalan työ vaikeasti kehitysvammaisten lasten hyväksi alkoi satakymmenen vuotta sitten Sortavalassa, Laatokan Karjalassa. Nykyisin Vaalijala on savolainen toimija Itä-Suomessa, joka palvelee erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä erilaisissa elämäntilanteissa. Vaalijalan arvot: Ymmärtäminen ja vuorovaikutus, vastuullisuus ja osaavuus ohjaavat toimintoja. Kirja kertoo ohjaaja Mikko Hotin lähes 35-vuotisen työuran varrelta kokemia, tekemiä ja havainnoimia asioita Vaalijasta. Teos on kirjoitettu tarinamuotoon. Kirjassa on myös muutamia aikalaisten kirjoituksia, jossa palataan ajassa kymmeniä vuosia taaksepäin. Kun tarinat päättyvät 2000 luvulle, valokuvien myötä mennään 2010 luvulle aivan Vaalijalan 110 vuotta juhlavuoden 2017 loppuun saakka.

Poikkari liiniksestä ja muita tarinoita matkan varrelta

Jo liki 40 vuotta kestänyt ura suomirokin huipulla on muovannut Pate Mustajärvestä kaikkien tunnistaman hahmon. Mustajärvi on mies, jonka jokainen suomalainen uskoo tuntevansa, mutta jonka siviiliminä, Pauli, on onnistunut säilyttämään yksityisyytensä vuosikymmenten julkisesta pyörityksestä huolimatta. Heinäkuussa 2016 60-vuotissyntymäpäiväänsä juhliva Mustajärvi on edelleen iskussa. Täysissä voimissaan on myös miehen luotsaama Popeda-orkesteri, joka kellottaa vuosittain satakunta esiintymistä suomalaisilla keikka- ja festarilavoilla. Keikkailun ohessa Mustajärvi julkaisi 10. sooloalbuminsa ?Taivas on täynnä?. Vuonna 2015 hänet palkittiin maineikkaalla Iskelmä Finlandia -palkinnolla. Ikääntyminen ei näy miehen menossa eikä pyöri mielessä, mutta on tuonut mukanaan ajatuksen siitä, että itselleenkin voi hyvällä omallatunnolla ottaa aikaa. "Pate on rooli- ja työminä, laulaja, näyttelijä ja viihdyttäjä, mikä milloinkin. Pate ja Pauli elävät symbioosissa, jossa kumpikin tietää paikkansa", sanoo Pauli. Tässä kirjassa hän kertoo tarinoita elämästään, työstään ja harrastuksistaan sekä siitä, millaista on Pauli Mustajärven arki. Tätä kirjaa on kirjoitettu Ikurissa, Mustajärvellä ja lukuisilla keikkamatkoilla eri puolella Suomea. Kirjoittavana apuna on toiminut tiedottaja Tina Finn ja kirjan huikeasta kuvituksesta vastaa Mustajärveä jo reilun vuosikymmenen ajan kuvannut Harri Hinkka. Mustajärven muistelot edustavat sitä totuutta, jonka hän totuutena muistaa.

Pate Ikurista

Kuka lopulta on violetin vainoajan tähtäimessä? On vuosi 1954. Kalkki-Anselmi Hofsted omistaa kokonaisen kauppalan ja paljon muuta. Mutta kun vaimovaras iskee, hän tarvitsee Väinö Mujusen apua. Yksikätisen yksityisetsivän tutkimukset paljastavat idyllisen tehdaspaikkakunnan pinnan alta kaikenlaista valonarkaa. Onko kidnappauskaan sitä miltä näyttää? Jäljet johtavat suuren luokan salahankkeeseen, jossa menneisyyden haamut kummittelevat. Kuka violetti vainoaja on ja mikä valtio tai järjestö on hänen takanaan? Kuka loppujen lopuksi on vainolaisen tähtäimessä? Onnistuuko Mujunen estämään salamurhan? Violetti vainoaja on yhdeksäs historiallinen dekkari Tapani Baggen kehutussa ja suositussa värisarjassa. Sarja kuljettaa Väinö Mujusta ja Suomea läpi 1900-luvun kuohuvien vuosikymmenten. “Mujus-dekkareissa lämpöä piisaa. Parasta on ymmärtäväinen suhtautuminen ihan kaikenlaisiin ihmistyyppeihin”, Jussi Karjalainen, HS. Tapani Bagge (s. 1962) on Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Hän on julkaissut toistasataa kirjaa. Parhaiten hänet tunnetaan palkituista dekkareistaan ja lastenkirjoistaan.

Violetti vainoaja

Varjoihin kadonneen murhaajan metsästys. Kun oman isän kahden vuosikymmenen takainen selvittämätön murha nousee yllättäen tapetille, on yksityisetsivä Kit Karisman palattava Helsingistä teinivuosiensa rauhattomille kaduille Miamiin. Johtolankakerä alkaa purkautua, mutta tuntematon murhaaja ei aio seurata tilannetta toimettomana. Helsinkiin saapunut tappaja pakottaa Kit Karisman tarttumaan mysteeriin, joka kytkeytyy hänen menneisyyteensä Miamissa. Tuolloin hän ja kaksi muuta aikuisuuden kynnyksellä ollutta nuorukaista joutuivat mukaan ammattirikollisten julmaan peliin, jossa viikatemies niitti surullista satoa. Saadakseen lopullisesti selville tapahtumien kulun joutuu Karisma vaaralliseen kilpajuoksuun kuoleman kanssa ja menneisyyden varjot pakottavat hänet kohtaamaan traagiset tapahtumat. Kuoleman pitkät jäljet on itsenäinen osa dekkarisarjaa, jossa yksityisetsivä Kit Karisma ratkoo ongelmia amerikkalaisten kovaksikeitettyjen rikosromaanien hengessä. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, jonka rikosromaanien tyyliä ja sanankäyttöä ovat sekä lukijat että arvostelijat verranneet itsensä kovaksikeitetyn dekkarin mestarin Raymond Chandlerin ilmaisutapaan.

Kit Karisma

Kuoleman pitkät jäljet

”Tuhansia töitä, valvottuja öitä, viikkoja tiellä, saan asfalttia niellä.” Matti Esko on laulanut niin satoja kertoja vuonna 1986 levytetyllä Rekkamies-laulullaan. Siitä tuli hänen tavaramerkkinsä, tunnetuin hittinsä ja taloudellisesti suurin menestyksensä. Lapsuudessa aloitettu soittoharrastus johti oman bändin perustamiseen, ja ennen solistiuraansa Matti Esko ehti säestää 1960-luvulla monia eturivin suomalaisia artisteja ja nähdä taiteilijaelämän hyvät ja huonot puolet. Se, että ujosta Matti Eskonniemestä tuli koko kansan tuntema Matti Esko, ei ollut itsestään selvää. 19-vuotiaana ensikeikallaan hän lauloi selin yleisöön. Yleisön joukossa oli hänen tuleva vaimonsa Pirjo, jonka kannustamana Matti teki 1970-luvun alussa rohkean päätöksen jättää työnsä kirjapainossa. Tuhansia töitä ja valvottuja öitä on Matti Eskon kohdalla täyttä totta. Pitkästä urastaan vuonna 2008 Kullervo Linna -palkinnolla palkittu laulaja on saanut myös kuusi kultalevyä ja yhden timanttilevyn. Kirja on sukupolvitarina menneestä Suomesta, ja Matin lisäksi tarinassa kulkee vahvasti mukana perhe, joka on pitänyt miehen kaidalla tiellä. Kirjan ilmestymisen aikoihin 70 vuotta täyttävä Matti kertoo rehellisesti myös keikkaelämän rasituksista, musiikkibisneksen kultaajasta ja viime vuosien suuresta murroksesta. Toimittaja, filosofian maisteri Liisa Talvitie (s. 1955) on tehnyt pitkän journalistiuran ja työskentelee nyt Apu-lehdessä erikoisalueenaan teatteri ja henkilöhaastattelut. Hän on aiemmin tehnyt elämäkerrat diplomaatti Tatu Tuohikorvesta, näyttelijä Sinikka Sokasta ja teatterinjohtaja, näyttelijä Asko Sarkolasta.

Matti Esko

Inkerinsuomalaisten historia on vaikenemisen historiaa. Tähän havahtuvat Santeri ja Lea Pakkanen, isä ja tytär, joille oman suvun kohtalot on arvoitus. Herää tarve tietää, ja alkaa matka. Se vie Jäämeren rannalle Jakutiaan, jonne karkotettiin isoäiti, ja siperialaiseen Gulag-vankileirikaupunkiin, jonne päätyi isoisä. Se johdattaa Venäjän Karjalaan, mihin hengissä selvinneet inkeriläiset pääsivät sodan jälkeen, ja Pietarin alueelle, missä inkeriläiskylien tilalla seisovat venäläislähiöt. Ja oliko paluumuutto lopulta paluu vai muutto? Yhden suvun kautta, tutkimustietoon ja arkistomateriaaleihin nojautuen, hahmottuu kuva tuntemattomaksi jääneestä vähemmistöstä. Meeri Koutaniemen valokuvat kuvaliitteessä täydentävät teosta, joka pohtii vähemmistöjen osaa. Keiden historiaa kirjoitetaan ja muistetaan?

Se tapahtui meille

Johnnyn lapsuudenkaveri Sam Marley löytyy tapettuna yksiöstään. Sam oli ollut keskiluokkaisen perheen poika, innostunut 70-luvulla hippiaatteesta, lopettanut koulunsa kesken ja viettänyt kuljeksivaa pilviveikon elämää välillä Tiibet-Jamaica-Espanjan Aurinkorannikko. Samin surma on yritetty lavastaa huumausaineen yliannostukseksi, jälkiä on peitetty sytyttämällä asunto palamaan. Uhrilta löytyy Johnnylle osoitettu kirje, josta selviää, että Sam olisi halunnut tavata vanhan kaverinsa. Johnny ja Bantzo eivät katso kaverinsa tappamista sormiensa läpi. He aloittavat omat tutkimuksensa, jotka vaativat törmäilyä ja varpaille astumista, mutta senhän poikkeuksellinen poliisikaksikko osaa.

Johnny & Bantzo

Johnny & Bantzo – Viimeinen hippi

Pienen uusimaalaisen rannikkokaupungin syyskuinen rauha järkkyy, kun ojasta löytyy lukiolaistytön runneltu ruumis. Kuka on voinut tehdä pahaa pikku enkelille? Samana yönä kaupungin lehtitalossa nuori vartija on pudonnut toisesta kerroksesta ala-aulan lattialle. Liittyvätkö tapaukset toisiinsa? Tutkintaa johtaa viisikymppinen rikoskomisario Sundman, jonka pieni mutta värikäs ryhmä kohtaa monenlaisia vastuksia ja vaikeuksia niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Tapani Baggen Pikku Enkeli avaa kuvitteelliseen suomalaiseen rannikkokaupunkiin sijoittuvan Elviira noir -sarjan.

Elviira noir

Pikku enkeli

Pommiuhka varjostaa kesäolympialaisten avajaisia Helsingissä 1952. Kylmä sota uhkaa roihahtaa maailmanpaloksi, kun Helsinki kuhisee olympiakesänä kansainvälisiä vakoojia. Räjähdysvaara leijuu kisojen avajaisten yllä. Onko pommiuhkauksen takana Karjalan Vapautusarmeija vai johtavatko jäljet sylttytehtaalle? Olympiakomissaari Erik von Frenckell ei luota Valtiollisen poliisiin vaan pestaa yksityisetsivä Väinö Mujusen tehtävään. Armonaikaa on kolme päivää, kun yksikätinen yksityisetsivä tarttuu toimeen. Keneen lopulta voi luottaa tässä painajaismaisessa tilanteessa – vai voiko keneenkään? Räjähtääkö Stadion – vai ehtiikö Väinö Mujunen pelastaa Helsingin olympialaiset maailman silmien alla? Pomminvihreät renkaat on kahdeksas historiallinen rikosromaani Tapani Baggen kehutussa ja suositussa värisarjassa. Tapani Bagge (s. 1962) on Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Hän on julkaissut toistasataa kirjaa. Parhaiten hänet tunnetaan palkituista dekkareistaan ja lastenkirjoistaan.

Pomminvihreät renkaat

Raid-sarjan ensimmäinen osa! Raid tappaa talossa ja puutarhassa, erityisen raa'asti tai miten vain asiakas ikinä tahtoo. Raid pahoinpitelee tai suojelee ketä tahansa - kunhan maksusta sovitaan. Raid on väkivallan ammattilainen, jota tarvitaan kun hämäräliikemies ei maksa velkojaan tai vasikasta halutaan päästä eroon. Sarjan avaavassa Raid-kirjassa (1992) hänet palkataan suojelemaan pornobisneksellä rikastunutta liikemiestä, jolta joku haluaa nirrin pois. Harri Nykänen (s. 1953) on yksi Suomen tuotteliaimpia rikoskirjailijoita. Hän on kirjoittanut yli 30 kirjaa, joukossa myös joitakin rikosaiheisia tietokirjoja. Tunnetuimpia Nykäsen luomia hahmoja ovat Raid, sympaattinen tappaja ja Ariel Kafka juutalainen rikoskomisario.

Raid

Kätkäläinen ja kulttuurien yhteentörmäys Kun Kätkävaaran isäntä Pietu Aholainen kuulee, että Kaisa-tytär on tehnyt isästään ukin, mies ihastuu. Mutta kun käy ilmi, ettei lapsi olekaan täysin kotimaista tekoa, joutuu ukki koetukselle. Lähimmäisten ahtaat asenteet ja synkeät ennakkoluulot, politiikan pikkupukarit ja kiivaat, vähätukkaiset nuorukaiset pakottavan lopulta Pietun haparoimaan uskollisen haulikon hyppysiinsä. Samalla vaimo Iitamaria hurjistuu naaraskarhun raivoon.

Kätkäläinen

Kätkäläinen ja ulkomaan elävä

Yksityisetsivä Kit Karisma palaa ratkomaan Helsingin alamaailman rikoksia omintakeiseen tyyliinsä, joka venyttää lain rajoja ja herättää närkästystä virkavallassa. Lumimies on itsenäinen osa Kit Karisman tähdittämää rikosromaanisarjaa, jonka ensimmäinen osa Kuka pelkää mustaa miestä? keräsi kiitosta sekä lukijoilta että kriitikoilta. Kit Karisma saa toimeksiannon naiselta, joka epäilee poikansa katoamiseen liittyvän jotain hämärää. Vaikuttaa siltä, että toimeksiantoon jotain hämärää vasta liittyykin, mutta Karisma ottaa sen vastaan, ja pian hän on syvällä huumeliigan pelissä, jossa kenenkään henki ei ole arvokas. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä ja hän on ollut mukana myös Lapinlahden Linnuissa. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä Korkeakoulussa. Ennen Kit Karisma -dekkarisarjaa Wahlsten on julkaissut kaksi romaania. Wahlstenin tyyliä on verrattu jopa kovaksikeitetyn rikosromaanin mestarin Raymond Chandlerin ilmaisutapaan.

Lumimies

Kätkävaaran korpifilosofilla menee kahvit väärään kurkkuun, kun naapurin Hurskainen myy tonttinsa venäläiselle ökyhuvilan paikaksi. Tulihan Kätkäläinen aikoinaan rakentaneeksi Hurskaisen maille itselleen kalamajan, lupia kyselemättä. Uusi naapuri yllättyy, kun hänen hulppean talonsa tontilla on äkkiväärän alkuasukkaan mökki. Volodja on kuitenkin suurten linjojen mies, joka ei karkota Kätkäläistä vaan poikkeaa itsekin silloin tällöin kalamajalle rötväilemään naapurinsa seuraksi. Ongelmat alkavat vasta, kun aletaan vaatia suojelurahoja. Eikä paikkakunnalla muutenkaan suhtauduta Kätkäläisen uuteen kalakaveriin kovin suopeasti.

Kätkäläinen ja naapurin mies

Mahtava päätös draamalle, joka alkoi kehittyä menestystrillereissä Vip-huone ja Sthlm delete. Tukholmassa on vaikuttanut vuosikymmeniä salainen verkosto, joka on hyväksikäyttänyt nuoria tyttöjä. Jokainen joka on päässyt näiden petojen jäljille on hengenvaarassa. Vip-huoneessa ensimmäisen kerran näyttämölle astunut epäsuhtainen työpari, asianajotoimiston uraohjus Emelie ja entinen taparikollinen Teddy, jatkavat siitä mihin edellisessä osassa jäivät. Poliisi on asettanut erikoisryhmän selvittämään, keitä verkostoon kuuluu, mutta laihoin tuloksin. Ja samalla joku yrittää kaikin keinoin vaientaa Teddyn ja Emelien. Kuka?

Top Dog

Top dog

Murhaaja iskee kiikarikiväärillä eri puolilla Suomea. Uhreille ei tunnu löytyvän mitään yhteistä. Rikostarkastaja Martti Kononen pohtii murhien motiivia, ja pian murhamies haastaa todellisuudesta vieraantuneen valtakunnan lainsäädäntökoneiston ottamaan järjen käteen. Kononen ja kiväärimurhaaja käsittelee omilla nimillään esiintyvien yhteiskunnan vaikuttajien roolia ja vastuuta kirjan fiktiivisissä tapahtumissa.

Kononen

Kononen ja kiväärimurhaaja

Kätkäläinen kahden maailman välissä. Kätkävaaran valtiaan, äkkiväärän Pietari Aholaisen vaimo Iitamaria liukastuu ja joutuu kaupunkiin sairaalaan. Syrjäkylän elämään tottuneen kätkäläisen on lähdettävä vaimoa katsomaan, eikä nopeasti syttyvän korpifilosofin reissu suju ihan ongelmitta. Elo omalla vaarallakin tuntuu välillä hankalalta, joten mielessä on alkanut kangastella helpompikin elämä. Olisiko kaupungin palveluiden äärellä sittenkään niin mahdotonta elää?

Kätkäläinen ja kaupungin valot

Raid saa tehtäväkseen kostaa piinkovan pörssikeinottelijan kokeman nöyryytyksen Eero Kihlman on maan vihatuimpia liikemiehiä. Sinne missä Kihlman kulkee, hän jättää jälkeensä vain yritysten savuavia raunioita ja jätepaperiksi muuttuneita osakekirjoja. Kihlman ei kaadu lamaan kuten monet muut jalustalle nostetut Rolex-ranteiset ja Boss -pukuiset pörssi-ihmeet. Hän osaa kääntää muiden heikkouden edukseen. Sekä verottaja että poliisi metsästävät Kihlmania, mutta rahat ovat jo turvassa Jerseyn kaltaisissa veroparatiiseissa. Kulissi pysyy puhtaana. Kihlman häviää vain yhden mutta sitäkin ratkaisevamman erän. Häneltä viedään firmojen pimeän rahanliikenteen paljastavat asiakirjat ja viisi miljoonaa markkaa Koska Kihlman ei voi turvautua poliisiin, hän palkkaa Raidin. Raid on torpedo, se on alamaailman nimitys väkivallan ammattilaiselle. Hänen pitää hankkia rahat ja paperit takaisin sekä kostaa Kihlmanin kärsimykset. Raid operoi pelolla yhtä hyvin kuin Kihlman osakkeilla. Mutta myös vastapuoli osaa pelata likaisesti, niinpä Raid joutuu poikkeuksellisesti turvautumaan Janssonin, väkivaltatoimiston komisarion apuun.

Raid ja paperiansa

Kononen vaihtaa kapakkaa seuraa jälleen rikostarkastaja Konosen edesottamuksia. Keskusrikospoliisin päämaja on muuttanut Helsingin keskustasta Kehä III:n taakse Vantaalle. Rikostarkastaja Martti Kononen on paennut putkiremonttia Kruununhaasta lapsuuden maisemiin, Taka-Töölöön. Kononen törmää ravintola Töölössä vanhaan tuttavaansa, menestyvän ATK-firman johtajaan, joka kertoo joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Kononen auttaa kaveria, mutta pian johtajan poika ammutaan firmassa tietokoneen ääreen. Tarvitaan kuitenkin vielä toinen murha, ennen kuin rikosten taustahahmo apureineen paljastuu.

Kononen vaihtaa kapakkaa

Elisenvaaran asemalla 20.6.1944 kohtaavat kolmen nuoren ihmisen tiet. Tapio on Päämajan radiotiedustelija, jonka hankkimia tietoja sotilasjohto kiittelee. Kalervo on punaorpo ja joutunut vasemmistoyhteyksiensä vuoksi Karjalan rintamalle vangeista kootussa Erillinen pataljoona 21:ssä. Elisenvaaran pommituksessa Kalervo yrittää pelastaa Tapion kihlatun, mutta tämä haavoittuu vakavasti. Tapiolle ja Kalervolle käsky käy kohti Viipuria... Kaksi tietä Kannakselle kuvaa verevästi kahden erilaisen miehen ja heidän kihlattujensa kokemuksia maailmansodan myllerryksessä. Kaikki romaanin merkittävät sotatapahtumat ovat dokumentoitua sotahistoriaa ja perustuvat osittain rintamaveteraanien kokemuksiin.

Kaksi tietä Kannakselle

Tummapintainen yksityisetsivä Kit Karisma alkaa selvittää tunnetun paparazzi-kuvaajan saamaa uhkausta, mutta kuolema ehtii puuttua peliin. Asioihin näyttää sekaantuneen niin poliitikkoja, gangstereita kuin kotoperäisiä nationalistejakin. Pian Karisma huomaa olevansa keskellä haudanvakavia hankaluuksia. Kuuluisa oopperadiiva Katriina Viisparta pestaa yksityisetsivä Kit Karisman selvittämään poikansa Jan Viisparran saaman uhkauskirjeen alkuperää. Poika on tunnettu paparazzi-kuvaaja, jolla tuntuu riittävän vihaajia. Poika salamurhataan, ja Karisma alkaa tutkia juttua. Paparazzin ottamat valokuvat antavat Karismalle tukun vihjeitä, ja hän seuloo epäillyistä esiin mm. nuorehkon naispuolisen puoluejohtajan, alkoholisoituneen hiihtosankarin, gangsteripäällikön, nuoren blonditytön ja uusnatsijärjestön, jolla on karismaattinen nokkamies. Suomalaisen äidin ja amerikkalaisen isän tummahipiäinen yksityisetsiväpoika Kit Karisma on Ari Wahlstenin dekkarien päähenkilö, joka kulkee Helsingin kaduilla amerikkalaisen kovaksikeitettyjen jännitysromaanien hengessä. Ari Wahlsten (s. 1963) on taiteen moniottelija, joka työskentelee käsikirjoittajana, ohjaajana, näyttelijänä ja kirjailijana. Ikiuni on hänen Kit Karisma -dekkarisarjansa viides teos.

Ikiuni

Kovaksikeitetyn dekkarin parhaille perinteille kumartavassa kirjassa on niin Raymond Chandleria kuin Komisario Palmua mainiona keitoksena, josta syntyy vetävää ja hauskaa rikosviihdettä. Kit Karisma on miamilais-suomalainen yksityisetsivä, joka pitää nyrkkeilystä, kauniista naisista ja vanhoista iskelmäsavikiekoista. Eräänä päivänä hän saa toimeksiannon upporikkaalta yritysjohtajalta ja joutuu Kulosaaren hienostoalueilta syvälle alamaailman syövereihin. Tarkasta vainustaan huolimatta Karisma joutuu huomaamaan, ettei tiedä kehen todella voi luottaa. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä ja hän on ollut mukana myös Lapinlahden Linnuissa. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä Korkeakoulussa. Ennen Kit Karisma -dekkarisarjaa Wahlsten on julkaissut kaksi romaania.

Kuka pelkää mustaa miestä?

Kyllä ennen oli paremmin! Kätkäläinen Pietu Aholainen on kiikkerä ja pahansisuinen mies. Hän mellastaa Kätkävaarallaan kuin vihollismaassa, taistelee, huijaa ja velmuilee, käyttää väärin sosiaaliturvaa ja valehtelee niin että jutut ovat jo melkein totta. Kätkäläisen naapuri, vastapäisen Kieppivaaran Aimo Hurskainen, on kuin Kätkäläisen peilikuva: hillittömyyteen asti säädyllinen eläjä, joka on maksanut mitä on pyydetty ja vielä vitosen päälle, istunut lautakunnissa parhaat kyntöilmatkin ja ollut aina pappien ja poliisien suosiossa. Rehevän riitaisan naapurielon rinnalla kirjailija Simo Hämäläinen kuvaa autioituvia syrjäseutuja ja kaupunkien täyttymistä.

Historiallinen suurromaani lappilaispoikien kohtaloista talvisodasta nykypäivään. ”Oli suuri mysteeri, miten yksikään poika oli ­ylipäätään selvinnyt täysi-ikäiseksi.” Pieni Lapinkylä oli talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan suurin kärsijä. Miinoilla viljellyn ja traumoilla lannoitetun luoteislappilaisen kylän poikien surmankierre ei päättynyt sotiin. Kaamoksen loputon pimeys kutsuu karun kairan poikia puoleensa sukupolvesta toiseen. Kun Tunturi-Lappi-lehden päätoimittaja lähtee Lapin­kylään haastattelemaan käsivarren vanhinta miestä Kyyryä, pieni henkilökuva laajenee kolossaaliseksi kuvaukseksi kylästä ja sen mieskohtaloista 1930-luvulta 2020-luvulle. Arktisessa kulttuurien pakastearkussa toisiinsa kiinni jäätyvät vuosisadan suuret aatteet natsismista korpi­kommunismiin ja lestadiolaisuudesta massaturismiin. Talvisodan lihamyllystä aivot sulattavaan someaikaan poikakuolleisuutta yhteen punova romaani on kertomus vireästä kyläyhteisöstä, joka tuhoutuu Lapin sodassa mutta nousee uuteen kukoistukseen ennen salakavalampaa hiipumistaan. Yöttömän yön aurinko, kahdeksan vuodenaikaa ja kylän onnen aikakaudet tuovat valoa romaanin pimeyteen. Kylä josta pojat katosivat on maagisen inhorealistinen ja hirtehishumoristinen ruumiinavaus lappilaispoikien elämästä ja sen vaarallisuudesta eri aikakausina. Luoteislappilaislähtöisen kirjailijan Timo J. Tuikan edellistä romaania Kekkosen salaiset päiväkirjat (2020) luonnehdittiin Helsingin Sanomissa ”hauskaksi poliittiseksi tragediaksi”. Viimeksi hän on julkaissut tietokirjan Vitutuksen voima – Suomalaisen katkeruuden historia (2022). Koulutukseltaan Tuikka on filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Kylä josta pojat katosivat

Vauhdikas ja tragikoominen rikosromaani Hämeenlinnan alamaailmasta. Häkkisen veljekset Jamppa ja Make päättävät siepata pankkiiri Rasmus Sjöroosin tyttären ja vaatia miljoonalunnaat. Vanha tuttu Allu Nygren houkutellaan mukaan, vaikka tämä on jälleen kerran vannonut poliisipuolisolleen Leilalle pysyvänsä erossa rikoksista. Keikkaan sekaantuvat myös narkolepsiasta kärsivä perintämies Hoss, hautausurakoitsija Juuli Keppilä, Jampan avovaimo Pike sekä rikollisliiga Mustien enkelien tehokaksikko Tikka & Masala. Samaan aikaan Ranskan Rivieralla menestyneellä huumegangsteri Jean Pironilla on omat suunnitelmansa miljonääri Sjöroosin varalle. Havannan kuu on seitsemäs osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Havannan kuu

Tammikuussa 2020 tapahtui onnekas onnettomuus Orimattilassa. Filosofian tohtori Timo J. Tuikka rysäytti UKK-arkiston seinästä läpi, mutta löysi samalla väliseinästä Urho Kekkosen salaiset päiväkirjat. Presidentin merkinnöistä paljastui alaston totuus historiamme kiihkeimmistä väittelynaiheista noottikriisistä lähtien. Salaisten päiväkirjojen sivuilla ääneen pääsee presidentin sisällä loisinut ihminen, joka suomii hävyttömästikin maamme ja maailman menoa. Kekkosen päiväkirjamerkinnät kertovat myös kompleksisesta maan isästä, joka kärsi 1970-luvun poliittisesti vinoutuneen minäkuvan ohella jo varhain vääristyneestä kehonkuvasta. ”Honka-liitto hajosi. Harmitti. Olisin halunnut puristaa säikähtäneestä Hongasta vaalitenteissä mahlat pihalle.” (UKK 24.11.1961) Myös kesällä 1957 tapahtuneen presidentin murhayrityksen tekijä ja motiivi selviävät viimein. ”He arvelevat, ettei tämä hevonen piiskaa tarvitse, kun se tottelee luotiakin.” (UKK 21.6.1957) Toteutumattomien muistelmiensa tueksi kirjoitetut päiväkirjasivut ovat avain Kekkosen todelliseen maailmaan. Presidentti purkaa silottelematta tuntojaan niin suhteestaan Neuvostoliittoon kuin rakastajattariinsa. ”Puristelen peilin edessä läskimahaani ja inhoan itseäni.” (UKK 1.3.1956) Salaiset päiväkirjat piirtävät laajan kaaren vuoden 1956 yhden äänen presidentistä 1970-luvun yksiääniseen ”Kekkoslovakiaan”. Eturivin historioitsijan Timo J. Tuikan hervottomat vuosijohdannot ja kommentit taustoittavat eri aikakausien ilmiöitä. En taaskaan uskaltanut katsoa halatessa Leonidia silmiin, ettei hän saisi nousuhumalaiseen kalloonsa moiskauttaa samanlaista huulisuudelmaa kuin Honeckerille. Ryssän nuoleminen ETYK:issä olisi poliittinen kuolonsuudelma. (UKK 1.8.1975)

Kekkosen salaiset päiväkirjat

Mies joka uskoo syntyneensä rikolliseksi. Alamaailmassa tunnetun hahmon tarina on ennennäkemätön dokumentti Suomen romaniyhteisön synkästä puolesta. Millaista on elää perheessä, jonka kahdeksasta sisaruksesta viisi on kuollut väkivaltaisesti? Millaiseksi 500 vuotta rotusortoa on muokannut romanikulttuurin? Vartti Isberg on myyttinen hahmo suomalaisessa alamaailmassa. Hän uskoo syntyneensä rikolliseksi. Tämä kirja sukeltaa hänen elämänsä kautta romaniyhteisön synkkään ja vaiettuun puoleen. Kymmenet silminnäkijät katsoivat kauhistuneena vierestä, kun Vartti Isberg ampui miehen Tukholman ydinkeskustassa keskellä kirkasta päivää. Uhri oli ”Käppyrä”, suomalainen romani, joka oli vastuussa Ruotsin rikoshistorian raaimpiin kuuluneesta veriteosta, neloismurhasta. Käppyrän uhrit olivat Vartin isä, täti ja kaksi läheistä miestä. Vartti kosti veren verellä. Vartti Isberg (s. 1964) on romanijohtaja, joka on kantanut hautaan 17 arkkua. Rami Mäkinen (s. 1971) on palkittu rikostoimittaja ja -kirjailija. Omos ”Opa” Okoh (s. 1990) on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä

Kätkäläinen Onnettaren armoilla. Kätkäläinen Pietu Aholainen potee ikuista rahapulaa. Kun naapurivaaran epäilyttävän säädyllinen Aimo Hurskainen ei lähde takaamaan pahansisuisen naapurinsa lainaa, kääntyy kätkäläinen onnettaren puoleen. Myös Hurskainen intoutuu lottoamaan, ja kohta onkin voittokuponki hukassa. Kätkäläisen ei auta kuin lähteä Helsinkiin asti sotkua selvittämään.

Kätkäläisen jättipotti

Ratkaistuksi luullun tapauksen pöyhiminen synnyttääkin lisää ruumiita. Yksityisetsivä Kit Karisma päätyy tuntemattoman tahon tappolistalle uuden tehtävänantonsa seurauksena. Auto-onnettomuudessa menehtyneen luontoaktivistin sisar palkkaa Karisman tutkimaan turmaan liittyviä epäselvyyksiä. Tämän seurauksena Karisma halutaan pois päiviltä, ja yhteenotto saa aikaan lumipalloefektin: pian syntyy parikin ruumista sekä poliittista eliittiä ravisteleva skandaali. Kaikki tuntuu kytkeytyvän epämääräisellä tavalla hyvämaineiseen rakennusyhtiöön, jonka toimia Karisma ryhtyy selvittelemään radikaalin ympäristöjärjestön tuella. Jäljet johtavat pitkälle Lapin upeisiin erämaihin saakka, mutta loppupeli käydään silti kuolemankolkossa ympäristössä Helsingin ytimessä. Ja tuohon hengenvaaralliseen peliin osallistuvat sellaiset yllättävät tahot, joita kukaan ei olisi alun perin pelureiksi veikannut. Pahan syleily on kahdeksas itsenäinen osa Ari Wahlstenin dekkarisarjassa, jonka päähenkilö Kit Karisma kulkee Helsingin kaduilla amerikkalaisten kovaksikeitettyjen jännitysromaanien hengessä. Ari Wahlsten on kirjailija, käsikirjoittaja ja ohjaaja, jonka Kit Karisma -dekkarisarja on kerännyt runsaasti kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Wahlsten asuu Helsingissä ja on opettanut luovaa kirjoittamista yhdentoista vuoden ajan Kriittisessä korkeakoulussa.

Pahan syleily

Armoton mutta reilu roisto Raid seikkailee taas! Raid ajaa kohti pohjoista seuranaan elämäänsä tilittävä pitkän linjan petos- ja omaisuusrikollinen Nygren. Pian parivaljakko saa peräänsä sekä konnia että poliiseja. Ajojahtiin lähtevät myös rikoskomisario Jansson ja hänen työkumppaninsa Huusko. Retken lopussa Raidillekin vasta selviää, miksi Nygren pyysi hänet mukaan.

Raid ja mustempi lammas

Helsinkiläisiin ravintolamiljöisiin sijoittuva letkeä dekkari. Kruunuhaassa tapahtuu kaksi näennäisesti irrallista murhaa, joiden selvittämiseen tarvitaan muutama tuopillinen olutta ja rikostarkastaja Kononen. Kononen on pettämätön vainukoira, Ahtisaaren näköinen mies, jonka vain tyly luonne erottaa kansansuosiota niittävästä kaksoisolennostaan.

Kunnes tuli Kononen

1950-luvulle sijoittuva dekkari tarjoilee toimintaa ja huumoria. Alkukesästä 1950 yksikätinen yksityisetsivä Väinö Mujunen saa tutkittavakseen, mihin jyväskyläläinen kapteeni on kadonnut. Kahdentoista lapsen isä on kadonnut Helsingin reissullaan. Onko kapteeni Happonen kokenut Kalle Tappisen kohtalon vai onko samba ollut vieläkin kohtalokkaampi? Samaan aikaan Neuvostoliittoon luovutusta odottava tuttu virolaiskapteeni karkaa sairaalasta ja kaipaa apua. Liittyvätkö kapteenien tapaukset toisiinsa? Entä mitä Petroskoista tuttu Nataša tahtoo Mujusesta? Kuka tai mikä on punamusta Baby? Punamusta Baby on seitsemäs historiallinen rikosromaani Tapani Baggen kehutussa ja suositussa Mujus-sarjassa.

Punamusta baby

Rempseän vauhdikas rikossarja Hämeenlinnan alamaailmasta saa jatkoa. Poliisi Leila Pohjasen kummisetä Veikko on räjähtänyt oudosti huussinsa mukana taivaan tuuliin. Kummisetä testamenttaa mökkinsä Leilalle, mutta perinnemaisemassa ei huoju enää maitohorsma vaan naapurin kannabisviljelmät. Leila alkaa epäillä, että naapurin epämääräisillä viljelyksillä on jotain tekemistä hänen setänsä kuoleman kanssa. Ex-rikollinen Allu Nygren on luvannut Leila-puolisolleen pysyä kaidalla tiellä, mutta rikollispomo Hurme tarvitsee Allun apua. Hämeenlinnan rikollispiireissä pulpahtavat vanhat kaunat pintaan eikä ruumiilta vältytä. Kummisedän hautajaiset on kuudes osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Kummisedän hautajaiset

Velmuileva veijariromaani puhuu salahauskasti vakavasta aiheesta. Kätkäläisen naapurissa on Hurskaisten elämä suistunut raiteiltaan. Aimon, vauraan talon isännän ja yhteiskunnallisen vaikuttajan, kintereille on takertunut ”musta koira”, syvenevä masennus, joka merkitsee voimien hupenemista ja toisten armoille jäämistä. Mutta raavas mieshän ei suostu lääkäriin vaivojaan ruikuttamaan. Alma-vaimo etsii hädissään tukea läheltä ja kaukaa. Yhteiskunta auttaisi kyllä mielellään, mutta ne resurssit, ne resurssit. Ratkaisuksi tarjoutuu pörssiyhtiön erityishoivakoti, jonne tarmokas miniä appensa toimittaa. Tarvitaan Kätkävaaran äkkiväärän korpifilosofin apua ennen kuin asiat asettuvat taas uomaansa.

Kätkäläinen ja musta koira

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat to tysiące audiobooków i e-booków w Twoim telefonie. Znajdź swoją kolejną lekturę, przeglądając nasze listy i kategorie.

Lubisz czytać książki? Odkryj tysiące e-booków w BookBeat. Wybieraj spośród różnych gatunków, takich jak bestsellery, kryminały, romanse, literatura faktu i wiele innych!

Uzyskaj dostęp do tysięcy e-booków na swoim telefonie. Przeglądaj i znajdź swoją następną ulubioną książkę już dziś!

Na naszej półce z książkami - Audiobooki

W BookBeat znajdziesz ponad 1 milion audiobooków i e-booków w różnych językach. Możesz słuchać i czytać na telefonie lub tablecie. Wypróbuj za darmo!

BookBeat - audiobooki i e-booki w Twoim telefonie. Wypróbuj za darmo!

Jeśli nie jesteś obecnie w podróży, zalecamy rejestrację na stronie internetowej dedykowanej dla {country}.

Tutaj możesz przeglądać i odkrywać najpopularniejszych autorów i książki dostępne w BookBeat. Nasza szeroka oferta obejmuje różne gatunki literackie i autorów. Ta lista z pewnością dostarczy Ci inspiracji do wspaniałego czytania w aplikacji!

Książki autorstwa {AuthorName} - BookBeat

{NarratorName} jako lektor - BookBeat

Poszukujesz nowego ulubionego lektora czy może masz już faworyta, którego chcesz słuchać jeszcze częściej? Mamy coś dla Ciebie! Zebraliśmy tutaj wszystkich najpopularniejszych lektorów oraz książki, w których wystąpili.

Wyszukiwanie

Tytuł

Osoba zmywająca naczynia i słuchająca audiobooka w aplikacji BookBeat

Lektor

Pertti Koivula

Zacznij korzystać z BookBeat już dziś

O nas

Obserwuj nas

Pomoc i kontakt

Informacja

BookBeat

Pobierz BookBeat