"Vain se joka tuntee surua, voi päästä osalliseksi ilosta" Mika Waltarin klassikkonäytelmä surun murtamasta kuninkaasta. Satu kuninkaasta jolla ei ollut sydäntä kertoo tarinan onnellisesta kuninkaasta, joka saa tyttären, mutta tämän synnyttänyt kuningatar kuolee pian onnettomuudessa. Kuningas antaa lukita sydämensä arkkuun, koska ei halua tuntea surua. Hän kuuluttaa kautta valtakunnan, että se joka tekisi hänet onnelliseksi, saisi prinsessan ja puoli valtakuntaa. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Satu kuninkaasta jolla ei ollut sydäntä

Seitsemän tarinaa ja runoa joulusta, Mika Waltarin kirjailijanuran alkuvaiheilta 1920- ja 1930-luvuilta. Niissä kuvastuvat nuoren Waltarin herkkyys, hiljainen huumoria ja ymmärrys. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Joulun ihme

Rehevän humoristinen veijariromaani 1500-luvun Suomesta ja Euroopasta. Sukkela pappiskokelas Mikael Karvajalka ja hänen toverinsa, tavattomin ruumiinvoimin varustettu tykinvalaja Antti kokevat huikeita seikkailuja tanskalaisten miettämässä 1520-luvun Suomessa ja sekasortoisessa Euroopassa. Toverukset viettävät milloin huolettomia, milloin huolentäyteisiä päiviä muun muassa Turussa, Tukholmassa, Pariisissa ja Lyypekissä. Romaanissa kohdataan myös muita lumoavia ja lennokkaita naishahmoja, kuten kevytmielinen Agnes, aikansa Mata Hari, ja Mikael Karvajalan saksalaissyntyinen vaimo, lempeä ja velhomainen, viisas ja tunneherkkä Barbara, joka herättää saksalaisessa pikkukaupungissa ihmetystä ja kauhuakin. Niinpä Barbara julistetaan noidaksi. Mikael Karvajalka on huumorin, ehtymättömän mielikuvituksen ja herkullisen detaljikuvauksen sävyttämä suuren tyylin historiallinen romaani, jossa Waltari esittää kirpeitä totuuksia ihmisistä ja elämästä. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Mikael Karvajalka

Väinö Linnan kirjailijanuran loistava, historiallinen läpimurto. Sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki. Romaani, joka kulkee isältä pojalle. "Minulta on monesti kysytty tiesinkö työn aikana, että kirjastani tulisi sellainen menestys kuin tuli. Siihen aikaan minulla oli tapana sanoa, että sitä myydään tuhannesta sataantuhanteen kappaleeseen. Tuo satatuhatta oli olevinaan jonkinlaista itseironiaa." Väinö Linna. Teoksen myyntiluvut ovat lähellä miljoonaa kappaletta ennemmin kuin sataatuhatta. Äänikirjan kertoja on itseoikeutetusti näyttelijä Veikko Honkanen.

Tuntematon sotilas

Tarina rakkaudesta, syyllisyydestä ja kirjallisuudesta. Oscar-palkittuna elokuvanakin tunnettu romaani on nuoren pojan ja vanhemman naisen kiihkeä rakkaustarina, joka syvenee kuvaukseksi kokonaisen sukupolven traumoista. 1950-luvun Saksa. Michael on 15-vuotias koulupoika, joka kohtaa sattumalta Hannan, parikymmentä vuotta vanhemman naisen, jossa on jotain synkkää ja arvoituksellista. He lipuvat suhteeseen, jossa heitä yhdistää seksin lisäksi kirjallisuus: Michael lukee Hannalle ääneen kaikkea Homeroksesta Tšehoviin. Sitten Hanna katoaa. Kun Michael vuosia myöhemmin seuraa sotaoikeudenkäyntiä oikeustieteen opintojensa puitteissa, hän kohtaa Hannan uudestaan ja tajuaa ensirakkaudestaan jotain järkyttävää. Palkittu kirjailijaBernhard Schlink syntyi 1944 Bielefeldissä, työskentelee myös juristina ja asuu Berliinissä ja New Yorkissa. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluu vuonna 1995 ilmestynyt, yli 50 kielelle käännetty Lukija, josta tehtiin myös Oscar-palkittu filmatisointi. * ”Liikuttava, uskallettu, loppujen lopuksi toiveikas.” New York Times Book Review “Kaunis ja häiritsevä.” Los Angeles Times ”Filosofisesti elegantti ja moraalisesti monitahoinen.” New York Times

Lukija

Venäläisen nobelistin eeppinen pääteos, osa 2. Hiljaa virtaa Don luotaa 1900-luvun alun historiallista myllerrystä Venäjällä sellaisena kuin sen kokivat Donin kasakat. Kun ensimmäinen maailmansota syttyy, kasakoiden erikoisasema vapaana soturikansana ei pelasta heitä joutumasta rintamalle. Venäjän poliittinen tilanne heijastuu Tatarskin kyläyhteisöön, kun rintamalla ovat kylän omat pojat. Myöhemmin vallankumousten ja sisällissodan jakolinjat halkovat itse kylän. Sodassa kukaan ei ole ulkopuolinen – mutta totta kai kasakoiden elämään kuuluvat myös luonto, hevoset ja rakkaus. Veristen mullistusten taustalla virtaa hiljainen, muuttumaton Don. Venäläiseen kirjallisuuteen erikoistuneen Juhani Konkan suomennos on julkaistu äänikirjana vuosina 1988–89. Mihail Aleksandrovitš Šolohov (1905–1984) oli venäläinen kirjailija, joka syntyi Donin alueella kasakkasukuun ja liittyi myöhemmin bolševikkeihin. Šolohovin tyyliin on liitetty neuvostoaikainen termi sosialistinen realismi, mutta hän osoittaa teoksessaan olevansa myös psykologinen realisti ja ihmissuhteiden tutkailija parhaiden venäläisten kertojien tapaan. Šolohov kirjoitti pääteostaan vuosina 1925–1940 ja sen ensimmäinen osa ilmestyi 1928. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1965.

Hiljaa virtaa Don

Hiljaa virtaa Don II

Venäläisen nobelistin eeppinen pääteos, osa 1. Hiljaa virtaa Don luotaa 1900-luvun alun historiallista myllerrystä Venäjällä sellaisena kuin sen kokivat Donin kasakat. Kun ensimmäinen maailmansota syttyy, kasakoiden erikoisasema vapaana soturikansana ei pelasta heitä joutumasta rintamalle. Venäjän poliittinen tilanne heijastuu Tatarskin kyläyhteisöön, kun rintamalla ovat kylän omat pojat. Myöhemmin vallankumousten ja sisällissodan jakolinjat halkovat itse kylän. Sodassa kukaan ei ole ulkopuolinen – mutta totta kai kasakoiden elämään kuuluvat myös luonto, hevoset ja rakkaus. Veristen mullistusten taustalla virtaa hiljainen, muuttumaton Don. Venäläiseen kirjallisuuteen erikoistuneen Juhani Konkan suomennos on julkaistu äänikirjana vuosina 1988–89. Mihail Aleksandrovitš Šolohov (1905–1984) oli venäläinen kirjailija, joka syntyi Donin alueella kasakkasukuun ja liittyi myöhemmin bolševikkeihin. Šolohovin tyyliin on liitetty neuvostoaikainen termi sosialistinen realismi, mutta hän osoittaa teoksessaan olevansa myös psykologinen realisti ja ihmissuhteiden tutkailija parhaiden venäläisten kertojien tapaan. Šolohov kirjoitti pääteostaan vuosina 1925–1940 ja sen ensimmäinen osa ilmestyi 1928. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1965.

Hiljaa virtaa Don I

Waltarin joulutarinoista kuvastuvat kirjailijan herkkyys, hiljainen huumori ja elämänviisaus. Mika Waltari kirjoitti eri joululehtiin tarinoita vuosikymmenten varrella. Ne antavat persoonallisen kuvan Waltarin kehityksestä kirjailijana. Tarinoiden aiheet vaihtelevat taiteilijaelämästä kotipiirin tapahtumiin, rintamamiesten mietteistä lasten maailmaan. Kirjailijan joulu, Kotiinpaluu, Tyttö katsoi äitiään, Insinööri Jalovaaran uskomaton seikkailu ja muut kertomukset ovat satuja aikuisille ja lapsille. Äänikirja ilmestyi alun perin kasettikirjana. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Kirjailijan joulu ja muita tarinoita

Ja Seherazade alkoi kertoa... Tuhatyksi yötä Seherazade viihdytti puolisoaan saduilla, jotka kertoivat loistosta ja mahdista, kavaluudesta ja seikkailuista. Henkiolennot puuttuvat usein tarinoissa prinssien, kuninkaiden, kauppiaiden ja kerjäläisten kohtaloihin. Seikkailut tapahtuvat kalifi Haruner-Rasidin aikaisessa Bagdadissa, kaukaisissa satamissa ja basaarikujien vilinässä. Tuhannenyhden yön satukirja 2 sisältää sadut Ali Baba ja neljäkymmentä ryöväriä, Sindbad merenkulkija ja Pieni tuomari.

Tuhannenyhden yön satukirja 2

Monikielisen rukousmyllyn myyntimatka vie suomalaismiehet halki Tiibetin vuoriston ja pitkin Aasiaa. Kommellusten kautta toverukset päätyvät uuden uskonnon profeetoiksi. Seikkailu alkaa autereiselta Saaristomereltä ja kuljettaa kauppamatkustajat Intiaan, Tiibetiin ja luostarivankilaan. Tukalissa oloissa kiteytyy uusi usko Maailmankaikkeudesta. Pyhiin hartaushetkiin vihitty rukousmylly oppii matkan varrella kyseenalaisiakin tapoja ja aiheuttaa kiperiä tilanteita kauppamiehille. Vaarallisella pakomatkalla se jopa kesyttää Himalajan yksinäisen lumimiehen. Rietas rukousmylly on ehtaa Paasilinnaa: vaellus- ja veijaritarina, joka hipoo mielikuvituksen ja kekseliäisyyden rajoja. Hauskaa kuunneltavaa! Äänikirjan kertoja on näyttelijä Veikko Honkanen.

Rietas rukousmylly

Romaani Makkosesta, joka pakenee vankilasta saadakseen rakkautta, jonka vuoksi hän vankilaan alun perin joutui. Rautapää on karkaus- ja rakkausromaani. Makkosen on paettava saadakseen rakkautta, jonka tähden hän vankilaan alun perin joutui. Onnea hän tavoittelee kiihkeästi, turhia puhumatta, rakkauden kohteen lujasta vastustuksesta piittaamatta. Makkonen ryöstää morsiamen alttarilta juuri ennen kuin sulhanen ehtii myöntää tahtovansa. Oulun lääninvankilan vartiopäällikön toimiston pöytään on liimattu kontaktimuovin alle paperilappu: "Pääportti aukaistaan kääntämällä vipua vasemmalle." Kaarle Jalmari Makkonen kääntää, elinkautiseen tuomitusta murhamiehestä tulee vankikarkuri. Makkonen saa pakomatkalle peräänsä rikoskomisario Torsti Rautapään. Hän ei niinkään jäljitä vankikarkuria vaan Makkosen kidnappaamaa morsianta. Nainen ei kiinnosta häntä viran puolesta, vaan siitä huolimatta. Mustan huumorin, ällistyttävien äkkipysäytysten ja lyyristen välähdysten karkumatka suuntautuu kesää hyvästelevään Pohjois-Norjaan. Romaani huipentuu komeasti Nordkappiin Jäämeren rannalle, kolmesataa metriä korkealle kivitolpalle, jonne maailma loppuu. Jari Tervo (s. 1959) on viime vuosikymmenten luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita. Hänet tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia tarinoita. Rautapää on Jari Tervon seitsemäs romaani, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2002.

Rautapää

Pyhä, pyhä elämän on helskyvä pirta Runoja lausuvat Eeva-Liisa Helminen, Liisa-Maija Laaksonen, Hanne Savolainen, Maija-Liisa Ström, Veikko Honkanen ja Ahti Jokinen. Äänikirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran WSOY:n kirjallisena äänilevynä nro 24 vuonna 1986 ja digitoitu 2020. Äänikirja Tuulikannel: tuntematon Eino Leino on valikoima harvemmin kuultuja helmiä Eino Leinon runokokoelmista Halla, Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, Talviyö sekä Niniven lapset. Tekstit siihen on valinnut ohjaaja Väinö Lahti.

Tuulikannel - Tuntematon Eino Leino

Ja Seherazade alkoi kertoa... Tuhatyksi yötä hän viihdytti puolisoaan saduilla, jotka kertoivat loistosta ja mahdista, kavaluudesta ja seikkailuista. Henkiolennot puuttuvat usein tarinoissa prinssien, kuninkaiden, kauppiaiden ja kerjäläisten kohtaloihin. Seikkailut tapahtuvat kalifi Haruner-Rasidin aikaisessa Bagdadissa, kaukaisissa satamissa ja basaarikujien vilinässä. Aladdin löytää vanhan öljylampun ja vapauttaa sen henkiolennon. Tästä alkaa tapahtumien ja seikkailujen vyöry, joka muuttaa köyhän pojan elämän

Tuhannenyhden yön satukirja 1

Ei ole olemassa mitään Nevskij prospektia parempaa, ei ainakaan Pietarissa, jolle se on kaikki kaikessa. Tuo valtakatu, pääkaupunkimme kaunotar, onkin kaikissa suhteissa loistelias!Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1990. Lukija Veikko Honkanen.

Nevan valtakatu

Vastikään rikospoliisiin päässyt Juha Raivio setvii epäselvältä vaikuttavaa murhaa. Poliisi on tapettu Helsinginkadulla kesken kapakkakierroksen. Onko kyseessä poliisin paljastuminen kesken tiedustelujen, kosto jostakin aikaisemmasta vai pelkkää huonoa tuuria? Samoihin aikoihin Sörkan vankilasta pakenee kaksi ammattirosvoa, murhatuomion saanut Myrsky ja lukkoekspertti Larsson. Raivion mielestä tapaukset liittyvät toisiinsa, mutta hän ei millään saa palapelin paloja loksahtamaan paikoilleen. Aika käy kuitenkin vähiin: Myrsky ja Larsson eivät paenneet vankilasta istuakseen toimettomina. Helsingin edustalla alkaa pian jännitysnäytelmä, jollaista ei ole ennen nähty. Jarkko Sipilän esikoisromaani on räjähtävä rikostarina ja mukaansatempaava poliisiromaani. Tästä alkoi Sipilän menestyksekäs ura kirjailijana.

Koukku

Mestarikirjailijan novelleja ja kertomuksia. "Kirottu on se mies joka saa pokerissa viisi ässää. Hän ei elä kauan sen jälkeen." Teoksen novellit ja kertomukset on julkaistu vuosina 1925–1948 aikakaus- ja sanomalehdissä. Aiheet vaihtelevat töölöläiskodin tai ratikkamatkan huvittavasta sattumuksesta yltiöromanttisiin kohtalotarinoihin ja kauhujuttuihin. Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen ja tuottelias kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi mm. runoja, novelleja, näytelmiä, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvariimejä.

Viisi ässää ja muita kertomuksia

Väkevä runoteos vangitsee voimallisella kielellä ja salaperäisellä äänimaisemalla Maiseman halkaisema hämärä on moniulotteiseen mielenmaisemaan sijoittuva runokokoelma ihmisestä toiseuden kokemuksen äärellä. Välähdyksenomaiset näyt, takaumat lapsuudesta, erillisyyden kokemus ja vahva yhteys luontoon kutoutuvat kokonaisuudeksi, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta. Kokoelman runoihin on suunniteltu lumoava, immersiivinen äänimaisema, joka yhdistettynä Veikko Honkasen väkevään lausuntaan tekee äänikirjasta ainutlaatuisen elämyksen. Kristiina Möller on audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen. Maiseman halkaisema hämärä on hänen esikoisteoksensa. Möller on näytellyt lukuisia rooleja ääninäyttelijänä lapsille ohjatuissa saduissa ja tehnyt laulusanoituksia muun muassa Walt Disneyn lastenjulkaisuihin. Palkittuna käsikirjoittajana ja voice-over-ammattilaisena hän on työskennellyt monipuolisesti suomalaisissa radioissa. Maisema halkaisema hämärä -teoksen äänisuunnittelusta Möller on vastannus itse. Veikko Honkanen on pitkän linjan ääninäyttelijä, jonka ääni on monille tuttu lukemattomista piirroselokuvien ja -sarjojen äänirooleista, äänikirjoista sekä mainoksista. Honkanen on lausunut myös runoja ja tullut tutuksi muun muassa Eino Leinon runouden taitavana tulkitsijana.

Maiseman halkaisema hämärä

Nuori tyttö löytyy itähelsinkiläisestä puistosta julmasti surmattuna. Tapaus järkyttää jopa kaiken kokenutta rikoskomisario Kari Takamäkeä ja hänen murharyhmäänsä, johon ataripoliisi Suhonen on päättänyt palata. Kuka on tappaja ja mikä on syy? Jarkko Sipilän uutuus on Takamäki-sarjan 20. teos.

Takamäki

Syy tappaa

Panssarit kärkeen! Talvisodan 18-vuotiaat veteraaninuorukaiset muodostivat Panssarivaunupataljoonan alokasjoukkueen keväällä 1940. Mukana oli myös Reino Lehväslaiho. Jatkosota alkoi. Syksyllä 1941 käytiin läpimurtotaistelut Säntämä- ja Tuuloksenjoella, jatkettiin Aunukseen ja saavutettiin Syväri. Jandebajoella vallattiin ensimmäinen T-34-Sotka. Seuraavina olivat Petroskoi sekä Karhumäen ja Poventsan valtaustaistelut. Sota vain koveni, samoin kovenee kirjan teksti. Lopulta käytiin ruhjovat puolustustaistelut Karjalan kannaksella, seurasi venäläisten läpimurro Talissa, ja raskaat panssarivaunut jyristivät kohti Saimaan kanavaa. Tilanne oli veitsenterällä - vastassa oli vain yksi oma Sotka timantinkovine sotureineen ja majurin käsky: "Perkeleesti päälle pojat!" Näin alkoi kuuluisa Talin-Portinhoikan-Juustilan panssaritaistelu 25.6.1944. Sotakamreerin kerronta on vavahduttavaa luettavaa taistelusta ylivoimaa vastaan. Sotkalla sodassa on kuvaus taistelutahdosta, soturihengestä ja koskaan murtumattomasta aseveljeydestä. Tuumaakaan ei periksi, kun isänmaa on vaarassa. Kirja on luja tarina panssarisotilaista jatkosodassa.

Sotkalla sodassa

Laki ei oikeuta kostoa, eikä rikollisia tuomita vankilaan yhteiskunnan koston himossa. Mutta entä jos oikeusjärjestelmä ei toimikaan niin kuin kansalaiset uskovat? Mitä tapahtuu, jos joku ottaa lain omin käsiinsä? Jarkko Sipilän kahdennessatoista Takamäki-dekkarissa Suljetuin ovin poliisit joutuvat keskelle katkeraa koston kierrettä, johon viranomaisetkin näyttävät sekaantuneen. Komisario Takamäenkin elämä muuttuu, kun hänen kotinsa poltetaan. Poliisi ei olekaan enää vain asioita selvittävä puolueeton virkamies vaan osapuoli yhä kovemmaksi käyvässä taistelussa rikollisuutta vastaan.

Suljetuin ovin

Venäläisen nobelistin eeppinen pääteos, osa 3. Hiljaa virtaa Don luotaa 1900-luvun alun historiallista myllerrystä Venäjällä sellaisena kuin sen kokivat Donin kasakat. Kun ensimmäinen maailmansota syttyy, kasakoiden erikoisasema vapaana soturikansana ei pelasta heitä joutumasta rintamalle. Venäjän poliittinen tilanne heijastuu Tatarskin kyläyhteisöön, kun rintamalla ovat kylän omat pojat. Myöhemmin vallankumousten ja sisällissodan jakolinjat halkovat itse kylän. Sodassa kukaan ei ole ulkopuolinen – mutta totta kai kasakoiden elämään kuuluvat myös luonto, hevoset ja rakkaus. Veristen mullistusten taustalla virtaa hiljainen, muuttumaton Don. Venäläiseen kirjallisuuteen erikoistuneen Juhani Konkan suomennos on julkaistu äänikirjana vuosina 1988–89. Mihail Aleksandrovitš Šolohov (1905–1984) oli venäläinen kirjailija, joka syntyi Donin alueella kasakkasukuun ja liittyi myöhemmin bolševikkeihin. Šolohovin tyyliin on liitetty neuvostoaikainen termi sosialistinen realismi, mutta hän osoittaa teoksessaan olevansa myös psykologinen realisti ja ihmissuhteiden tutkailija parhaiden venäläisten kertojien tapaan. Šolohov kirjoitti pääteostaan vuosina 1925–1940 ja sen ensimmäinen osa ilmestyi 1928. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1965.

Hiljaa virtaa Don III

Sotasyksynä 1943 Sallan kirkonkylästä lähtee liikkeelle sissivääpeli Tikan johtama 40-miehinen sissiosasto Karhu. Tavoitteena on lentokenttä ja venäläisten uusi kenttävartio, josta kolme vankia on kertonut - jokainen tosin eri tavalla. Karhun miehet ovat tosisissejä, kaiken maailman sällejä kautta Suomen, muutamat jo talvisodan taistelut yhdessä kokeneita. Joukon rehjuisin ja suurikokoisin on sissiylikersantti ja osasto Karhun toisen ryhmän johtaja Ville Peura, monien kahakoiden ja taisteluiden mies. Kaikki käskyt miehet täyttävät loppuun asti. Mutta venäläiset eivät ole toimettomia, ja yllätyksiä tapahtuu. Kuolema niittää joukkoa, ja sota vain kovenee. Lukija Veikko Honkanen. Kesto 10 tuntia 55 minuuttia.

Miten voit

Kairanmaan sota

Sen mahtilahtarin, sen Mannerheimin mä vielä kolaan. Laajassa historiallisessa romaanissa Pietariin paenneet punaiset palaavat Suomeen, tehtävänään sytyttää uudelleen vallankumouksen soihtu. Punainen Tampere murtuu huhtikuussa 1918. Eljas Rossi, Juliska Viskari ja Herman Hevoskoski pakenevat Pietariin. Uusi elämä, pelkkä hengissä selviäminen kansalaissodan hurjistamalla Venäjällä vaatii pakolaisilta kohtuuttomia. Keväällä 1920 he palaavat Suomeen. On tullut aika sytyttää vallankumouksen soihtu uudestaan. Jari Tervo kuvaa ihmisen ja järjestelmän sellaisena kuin ne ovat, ja kaikki tuntuu tapahtuvan juuri nyt.

Troikka

Rutiiniratsiassa keskellä Helsinkiä pakettiautosta löytyy ruumis. Kun uhrin henkilöllisyys paljastuu, pääsee helvetti irti: surmattu on eduskunnan pääsihteeri Teuvo Hassinen. Voiko Suomessa tapahtua poliittinen murha? Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Kosketuslaukaus

Kummitusmainen takaa-ajo syksyisten korpien halki. Sissit pakenevien vihollisten jäljillä. Vänrikki Riekin johtama sissiosasto on ollut kenttävartiossa Jaurujoella kolmisen viikkoa. Miehiä kyllästyttää "hiton partiointi ja vartiointi" ja toimeton makailu korsun karkeilla lavereilla. Kaipuu lomille on kova. Mutta miten sattuikin, juuri poislähdön aamuna Riekki saa esikunnalta käskyn lähteä takaa-ajoon. Erämaavirralla on liikkunut vieraita. Reino Lehväslaihon jännittävä ja todentuntuinen sotaromaani ajoittuu jatkosodan kolmanteen syksyyn. Sissitaistelun aavemaisena näyttämönä on syksyisen synkkä ja sateinen lapinkorpi, missä kuuset huojuttavat kaksimetrisiä naavapartojaan. Myös vihollisen liikkeet ovat kummitusmaisia. Takaa-ajajat seuraavat jälkiä pohjoiseen, mutta jäljet loppuvat kuin katketen aavan suon laitaan. Kirjassa osoitetaan suomalaisten sissien taitavuus ja hurjuus, mutta näytetään myös miesten vähemmän sankarillisia mielialoja. Sota syö jokaista sotijaa, taisteli hän sitten voittajien tai häviäjien puolella. Sotakamreeri, kirjailija Reino Lehväslaihon (1922–2019) mittava kirjailijanura alkoi jo vuonna 1958, jolloin hänen esikoisteoksensa Panssarisotaa 1941–44 julkaistiin WSOY:n kustantamana. Tämä toimi lähtölaukauksena seitsemällä vuosikymmenellä jatkuneelle kirjailijanuralle. Päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1967 ryhtyneen Lehväslaihon tuotanto käsittää peräti 45 teosta. Kirjailijana Reino Lehväslaiho kuvasi elävästi ja omiin kokemuksiin pohjaten suomalaisten käymiä taisteluja toisessa maailmansodassa. Hän itse on kolmen sodan veteraani ja haavoittui rintamalla kolmesti.

Soturit

Kylmänä talvisunnuntaina kadulta löytyy pahoinpidelty mies. Seuraavana päivänä traktori kaivaa ammutun vainajan kinoksesta Itäkeskuksessa. Pahoinpidelty ei suostu puhumaan poliisille eikä ruumiin henkilöllisyyskään heti selviä. Erikoinen tatuointi kuitenkin vihjaa monimutkaiseen tapaukseen. Jarkko Sipilän kolmannessatoista Takamäki-romaanissa kansainvälisen terrorismin lonkerot ulottuvat Suomeen.

Valepoliisi

Takamäki 6. Alatason kokaiinikauppias on ammuttu asuntonsa eteiseen Helsingin Alppilassa. Tappaja on saatu kiinni, mutta murharyhmä on varma, että taustalta löytyy jotakin muuta. Tappaja ei puhu, mutta naapurissa asuva 12-vuotiaan tytön äiti Mari Lehtonen on nähnyt tapauksen. Lehtonen uskaltautuu todistajaksi, mutta joutuu pian pelkäämään henkensä puolesta. Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Mitään salaamatta

Tappavankuumaa terästä - sotakamreerin 44. rautaisannos! Eletään jatkosodan kolmatta syksyä Lapin rintaman takaisissa parakkirisoissa. Luutnantti Männyn toinen sissikomppania komennetaan tuhoamaan vihollisen huoltotukikohta ja autokolonna. Tehtävä suuntautuu Alakurtista itään kohti Kantalahtea ja Jäämerta. Vaikka isku onnistuu, Alakurtin tie muuttuu kohta verisohjoiseksi kuolemantaipaleeksi, kun venäläisten valiojoukot iskevät säälittä päälle päivin ja öin. Viholliset nöyrtyvät suomalaississien edessä, mutta Alakurtin kenttävartioon palaavat enää komppanian riekaleiset rippeet. Reino Lehväslaiho, sotakirjallisuutemme talttumaton teräsmies, on takonut jälleen raudanlujan kuvauksen erään sissipartion lohduttomilta korpitaipaleilta.

Alakurtin tie

Kiitettyjen realististen poliisiromaanien mestari Jarkko Sipilä on jälleen ajankohtaisten ilmiöiden äärellä. Syvälle haudattu on hänen suositun Takamäki-sarjansa seitsemästoista dekkari. Komisario Takamäen johtama Helsingin rikospoliisin murharyhmä on yrittänyt selvittää Joni Mannerhovin katoamista. Kaikki johtolangat ovat päätyneet umpikujaan. Tutkinta saa vauhtia, kun Alepan ryöstänyt pikkurikollinenpaljastaa vihjeen tuomiota alentaakseen. Tapaus paljastuu paljon pahemmaksi kun poliisit osasivat odottaakaan.

Syvälle haudattu

Tuntemattoman ja tunnistamattoman miehen niskaan on tatuoitu kyrillisin kirjaimin venäjänkielinen sana ”Häikälemätön”. Se on ainoa vihje väkivaltaisesti surmatun henkilöllisyydestä, joten komisario Takamäen murharyhmä on jälleen hankalan jutun edessä. Murhaa on lähes mahdotonta selvittää, jos ei edes tiedä kuka on tapettu. Häikäilemätön on MTV:n rikostoimituksen päällikkönä työskentelevän Jarkko Sipilän suositun ja realistisuudestaan paljon kiitosta saaneen Takamäki-sarjan 18. rikosromaani.

Häikäilemätön

Pitkän linjan rikostoimittaja Sipilän dekkarit ovat realistisia ja niiden henkilöiden kohtalot jopa deterministisiä. Helsingin rikospoliisi on vaativan mysteerin äärellä, kun kaupungista löytyy miehen ruumis, jollaista ei pitäisi enää olla olemassakaan. Paljastuu, että vainaja on jo aikoja sitten kirjattu kuolleiden kansioihin. Juttu tulee rikoskomisario Takamäen ryhmälle. Pian selviää, että vainaja on kadonnut vuosia sitten ja julistettu jo kuolleeksi. Katoamista epäiltiin aikanaan henkirikokseksi. Tapaus muuttuu entistä oudommaksi, kun poliiseille selviää, että uhri on elänyt Helsingissä jo pidempään uuden henkilöllisyyden turvin. Tapaus vetää Suhosen ja muut Takamäen ryhmästä taas alamaailman syvyyksiin. Poliisiromaanin taitaja Jarkko Sipilä (1964–2022) oli toimittaja ja kirjailija. Hänen teoksiaan on julkaistu useilla kielillä. Hänet tunnettiin muun muassa rikostoimittajana MTV:n uutisissa ja erikoisohjelmissa.

Kahdesti tapettu

Eletään jatkosodan kolmatta syksyä. Asekuntoiset miehet alkavat olla Suomesta vähissä. Luutnantti Kestin johtama sissiosasto lähtee kohti Sallan kirkonkylää suorittamaan salaista erikoistehtävää - niin salaista, etteivät miehet tiedä, mikä perillä odottaa. Ja tietääköhän päällystökään?Yhteys päämajaan pätkii, miehet käyvät sokkosotaa ilman radiota ja paperiesimiehiltä sinkoilee hämäriä ohjeita, mutta yhtä kaikki viskaalien käskyt täytetään. Tärkein käsky on pysyä hengissä - sen täyttäminen ei kaikilta onnistu.Sodan erikoismiehissä on jermuja joka lähtöön, monessa liemessä keitettyjä ja toisten mielestä vähän hullujakin. Mutta hulluuttahan koviin ja verisiin sankaritekoihin tarvitaan.

Rytinällä läpi

Suomalaisen dekkarin eturiviin noussut komisario Takamäki jos kuka sen tietää: aina ei tärkeää ole se, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Tässä uudessa Takamäki-romaanissa tarina kietoutuu rutiinitutkinnalta näyttävän surmajutun ympärille. Todellisuudessa se on paljon monimutkaisempi vyyhti kuin miltä se alunperin päältä päin näytti. Kun edelliset Takamäen jutut ovat käsitelleet ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta, tässä hän saa eteensä yksittäisen, melkein tavanomaiselta näyttävän henkirikoksen, jolla on yllättäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Pohjoishaagalaisesta kaupungin vuokratalosta löytyy kuolleena 26-vuotias Laura Vatanen. Vatasen oli määrä käydä naapurin rouvan puolesta Kannelmäen Alkosta ja kun Laura ei ovelle ilmaannu, rouva soittaa poliisit. Henkirikos on julma: lievästi kehitysvammaisen naisen kurkku on viilletty auki. Rikoskomisario Kari Takamäen näkemys on selvä. Jo poikkeuksellisen raaka tekotapa tekee henkirikoksesta murhan. Takamäki ja hänen alaisensa Joutsamo ja Suhonen ovat pian täysillä tappajan perässä. Tapahtumat vievät poliisin tekijöiden jäljille Haagan ostoskeskuksen baariin. Suhonen tekeytyy rosvoksi ja pääsee rujoon piiriin. Vahvin tekijäehdokas on haagalaistalon huoltomies Jorma Saarikangas. Hänen sormenjälkensä löytyvät Vatasen kahvinkeittimestä. Saarikangas kiistää teon, mutta Joutsamo saa miehen osittain tunnustamaan varsinaisessa kuulustelussa. Juttu saa kuitenkin uuden käänteen, kun Saarikangas valitsee asianajajakseen 35-vuotiaan Nea Lindin. Hän on uusi tuttavuus Takamäki-kirjoissa, mukana ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa. Lind on ollut aiemmin isossa asianajotoimistossa, mutta painostettu eroamaan sieltä ja päätynyt rikosasianajaksi. Saarikangas ei valinnut Lindiä sattumalta, vaan he tuntevat nuoruudesta. Juttua selvittäessään Lind törmää toimittaja Sanna Römpöttiin. Vaikka poliisi pitää juttua jo ratkaistuna, tehokas naisparivaljakko saa selville seikkoja, jotka asettavat Takamäen teorian kyseenalaiseksi. Poliisin ja asianajajan välit kärjistyvät, eikä mediakaan ole osaton.

Muru

Syksyllä 1943 kaukaisessa Vienan Karjalassa reserviluutnantti Viitanen miehineen odottaa poispääsyä kenttävartio Hirvestä. Venäläiset ovat jo viikkokausia hyökkäilleet kiivaasti kenttävartiota vastaan, ja syksyn mustina sadeöinä pesäkkeissään värjöttelevät vartijat voineet vain arvailla taivaalle ammuttujen valorakettien merkitystä. Yhtenä yönä helvetti repeää valloilleen, kun venäläiset iskevät rajusti suomalaisten kimppuun. Raskaiden tappioiden jälkeen Viitasen kahdeksankymmentä kokenutta sissiä lähtevät vihollisen takaa-ajoon syysmyrskyiseen korpeen. Taistelut seuraavat toisiaan ja vastahyökkäykset verottavat niin omia kuin vihollisiakin, mutta kumpikaan osapuoli ei luovuta maata jalkojensa alta. Soturiksi syntynyt, kaksi vapaudenristiä ja yhden rautaristin tienannut upseeri Viitanen panee lopulta kovan kovaa vastaan. Uskolliset luottomiehet Kettunen ja Kuusinen vierellään hän tyhjentää lippaan toisensa perään, harhauttaa, koukkaa ja onnistuu motittamaan vienanmiehet sammakkosoilleen. Jos jollain onkin kanttia kysellä kaukamaille valutetun veren hintaa, taistelutilanteissa käskyt täytetään napisematta. Välillä on sissisällin tosin oltava niin rekenä jos kelkkanakin, kun Kalmiston Nestori vaatii osuutensa ja vie oman hiljaisen joukkueensa hyisille mananmajoille... Reino Lehväslaihon kerronta on mehukasta. Monet totiset paikat omakohtaisesti kokeneen sotakamreerin teoksissa sodankäynti on yhtä säälimätöntä kuin todellisuudessakin.

Isku itään

Tšehovin ainoa romaani. ”Rikoskertomuksen muotoon puettu klassinen romaani” Kohtaus metsästysretkellä kuuluu näytelmistään ja novelleistaan ylistetyn Anton Tšehovin nuoruudentuotantoon. Moskovalainen kustantaja saa nimettömältä tekijältä eteensä käsikirjoituksen, jonka lupaa lukea pikimmiten. Käsikirjoitus kertoo omakohtaisen tarinan kahdeksan vuotta aiemmin tapahtuneesta metsästysretkestä, jonka aikana kolmiodraaman osaksi joutunut vaimo harhailee yksin metsään ja löytyy myöhemmin surmattuna. Löytyykö veriteon tekijä, ja mitä teksti paljastaa kustantajalle? Äänikirja on ilmestynyt alun perin 1987. Anton Tšehov (1860–1904) oli novellisti ja näytelmäkirjailija, joka uudisti venäläisen kirjallisuuden perinnettä: muun muassa avoimen novellin käsite juontaa juurensa hänen töihinsä. Hänen tyylissään realistinen kerronta yhdistyy impressionistiseen maailmankuvaan. Tšehov työskenteli myös lääkärinä ja menehtyi tuberkuloosiin vain 44-vuotiaana.

Kohtaus metsästysretkellä

Jouluyökin on yö. Venäläisen kirjallisuuden ykkössatiirikon tarina niistä, jotka vaeltavat juhlapyhinäkin pimeyden turvin. Gogolin kertomuksessa jouluyön kipakassa pakkasilmassa vilisee monenlaista olentoa. Noita ja pukinsorkkainen paholainen käyvät rikkomaan rauhaa, mutta myös kaunis Oksana on vielä hereillä – ja häneen onnettomasti rakastunut seppä. Millaisena joulupäivän aamu valkenee? Nikolai Gogol (1809–1852) oli ukrainalaissyntyinen, Venäjällä ja venäjäksi vaikuttanut kirjailija, joka lukeutuu kirjallisuushistorian tunnetuimpiin satiirikkoihin. Häntä moitittiin omalla ajallaan siitä, ettei mikään tuntunut olevan hänelle pyhää. Gogolin teoksista kuuluimpiin lukeutuvat mm. Reviisori-näytelmä ja Kuolleet sielut -romaani.

Jouluyö

Asumaton talo Pohjois-Helsingissä, autotallin lattialla tuntematon ruumis. Komisario Takamäen murharyhmä saa käsiinsä tapauksen, joka vaikuttaa ammattirikollisten keskinäiseltä välienselvittelyltä. Takamäen luottopoliisi Suhonen soluttautuu alamaailmaan ja muuntautuu Suikkaseksi, aliakseksi, joka tunnetaan jo kulmakuppiloissa. Tämä Suikkanen on lahtelainen gansteri, kouluja käymätön toiminnan mies, joka ei turhia kysele vaan ottaa vastaan keikan kuin keikan, kunhan tarpeeksi maksetaan. Työnantajana hämäräkeikoilla toimii kylmäverinen väkivaltarikollinen, "Mörkö" Kylmäkoski, joka kamppailee perhevelvollisuuksien ja työvaatimusten ristipaineessa. Suhonen pääsee askel askelelta lähemmäs rikollisketjun ylintä porrasta, jopa niin lähelle, että silmukka kiristyy hänen omalla kaulallaan.

Seinää vasten

Epäkorrektia Tervoa! Satiirinen romaani suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta. "Vuonna 2031 olisin toiminut Suomen pääministerinä kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Pääministerikauteni olisi pitempi kuin Urho Kekkosen presidenttikausi. En olisi historian kirjoissa kappale, vaan oma lukuni. Puhuttaisiin Lahnasen ajasta." Tutun oloinen pääministerihahmo mutustaa EU-kokouksessa wieninleikettä ja aiheuttaa diplomaattisen skandaalin, yrittää käydä kansan pariin, nukkuu liian vähän muttei ole hereillä. Vaalitenttejä varten pitäisi muistaa maitolitran hinta. "Olin Suomen kaikkien aikojen harmain pääministeri. Siitä huolimatta minut oli lanattu kolmekymmentäkaksi kertaa valtakunnan hävyttömimmän juorulehden kanteen." "Tunsin itseni idiootiksi: muut keskustelivat ja nauroivat, minä seisoin yksin ja liian pitkänä, tuulivoimaa miettien." Pääministerin elämä näyttää surulliselta, mutta naurattaa ääneen. Koljatti on tarkkanäköisyydessään armoton satiiri tämän päivän suomalaisesta yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta – kansakuntamme tilasta. "En missään tapauksessa eroaisi, koska aion tämän keskeneräisen pääministerikauden jälkeen jatkaa maan ykkösmiehenä vielä parikymmentä vuotta. Se on isänmaan etu."

Koljatti

Tämän kirjan luettuasi näet ystävänpäivän aivan uusin silmin. Tunnetut rikoskirjailijat esittävät nyt oman versionsa ystävänpäivästä – kuka enemmän, kuka vähemmän verisen. Ystävänpäivää vietetään helmikuun 14. päivänä, joka on alun perin Pyhän Valentinuksen muistopäivä. Maailmalla ystävänpäivä liitetään romanttiseen rakkauteen, Suomessa lähinnä ystävien muistamiseen. Mutta esimerkiksi Al Caponen ystävänpäivätervehdys Bugs Moranin kilpailevalle rikolliskoplalle vuonna 1929 Chicagossa jätti jälkeensä seitsemän vainajaa.

Kill Your Darlings

Tapahtuu se, mitä kesäisin tapahtuu: nuori mies ja nainen kohtaavat. Mies osaa pidättää hengitystä ja puhetta, nainen tahtoo enemmän kuin voi saada. He muodostavat perheen, koska niin kuuluu tehdä. Syntyy lapsia, jotka eivät saa kasvaa aikuisiksi. Nuorella miehellä on sisko, hyvä ihminen, jonka kohtalon sanelee rakkaus Adolf Hitleriin. Alkaa sota, joka ei pääty rauhaan. He käyvät sitä kaikki, elämänsä loppuun saakka. Liitto on tragikoominen romaani ihmisistä, joiden unelmia ja vaatimuksia elämä ei ota huomioon. Se on tarina ihmisistä, jotka vahingossa urheina ja tietämättään sitkeinä selviävät yhdestä sodasta vain kohdatakseen seuraavan. He sopeutuvat, luopuvat ja selviytyvät, toistensa avulla ja toisistaan huolimatta. Liitto on suuri tarina pienistä ihmisistä. Se naurattaa ja itkettää, on armoton ja armelias - yhtä kohtuuton kuin elämä itse. Tuomas Kyrö on syntynyt vuonna 1974. Liitto on hänen kolmas romaaninsa. Tämän ilmestyessä Kyrö asuu puolisonsa ja tyttärensä kanssa Eeva Joenpellon testamenttaamassa kirjailijakodissa Lohjan Sammatissa sen ensimmäisenä stipendiaattina. Äänikirjan kertojat ovat näyttelijät Päivi Akonpelto ja Veikko Honkanen.

Liitto

Onni Palasteen (1917-2009) kirjoissa sota näyttäytyy sellaisena kuin sitä käytiin. Kaukopartion dokumenttinovelleissa painopiste on talvi- ja jatkosodan aikaisessa kaukopartiotoiminnassa. Hän kertoo miehistä, jotka lähtivät tiedusteluretkille yön selkään ja vihollisen sivustaan mukanaan vain rynnäkkökiväärit, sukset, parin päivän muonavarat ja neuvokkuutensa.

Kaukopartio

Eletään sotasyksyä 1943. Reservivänrikki Santeri Revolla on takanaan monta raskasta sotavuotta, joiden raskain kokemus oli verinen ja vetinen joenylitys suoraan surman suuhun, venäläisten bunkkerikyliin. Kovat kokemukset tunkevat Revon uniin ja purkautuvat öisenä huutona, joka karmii Revon miesten selkäpiitä.Nyt on Revolla miehineen edessä sodan vaativin tehtävä. Kesken luvatun levon heidät lähetetään kauas pohjoiseen vapauttamaan toinen joukkue Suonteleen pikkukylän kenttävartiosta. Tästä kenttävartiosta liikkuu karmeita huhuja: siellä ruumiita syntyy kuin hylsyjä ja eloonjääneiltä tahtoo järjen valo sammua Kohtalon hiljaa sadatellen Repo nousee miehineen kuorma-autoon matkalle kohti tuntematonta. Jo matka on täynnä vaaroja, mutta pahin häämöttää vielä edessä. Onneksi Revolla on apunaan joukkue kovia sällejä: ylikersantti Kuikka, siviilissä sekatyömies ja ilman aliupseerikoulua ylennetty kovien otteiden erikoismies, Käen kaksimetriset jättiläisveljekset ja Isotalo, joka ei niin pahaa paikkaa tiedäkään ettei sinne voisi repullista herkkuja mukanaan viedä.

Koukkaus itään

Takamäki 2. Poliisin kuuntelunauhoille tallentuu ilmiselvä tappokäsky. Mutta kuka on murhaaja ja kenestä on tulossa uhri? Takamäki saa visaisen jutun selvitettäväkseen. Kuinka estää rikos, jota ei ole vielä tapahtunut? Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Tappokäsky

Kirjallinen harvinaisuus vuodelta 1959. Karibianmerelle sijoittuva väkevä merimiesromaani on Reino Lehväslaiho -fanien kadonnut klassikko ja mielenkiintoinen poikkeus sotakamreerin muussa tuotannossa. Itsekin nuorempana merillä leipäänsä tienannut Lehväslaiho tuntee merimiehen pestin läpikotaisin. Höyryalus S/s Bombata seilaa ns. pitkänlinjan reittiä Kanariansaarilta Etelä-Amerikkaan. Eksoottisten satamien halvat juomat ja viettelevät naiset houkuttavat, kunnes on taas aika nousta laivaan. Huikean seikkailun kertoja, näyttelijä Veikko Honkanen, tavoittaa upeasti teoksen poljennon: iskevän pelkistettyä, jäntevää ja tehokasta.

S/S Bombata

Julman taitava romaani pojasta ja äidistä Koulutoveriensa kiusaama Antti on erilaisuutensa tunteva yksitoistavuotias. Isopäinen, eristäytyvä ja pienikasvuiseksi jäänyt Antti tyypittelee ihmisiä ja seuraa autoja Itäväylällä pakkomielteisesti. Hän kaipaa hellyyttä ja rakkautta mutta kykenee vain omistamaan ja hallitsemaan muita ylivertaisilla älynlahjoillaan. Kun yksinhuoltajaäiti löytää miesystävän ja kouluun saapuu lahjakas, kaunis ja hyvä Sebastian, Antin elämä mullistuu. Annika Idströmin kolmas romaani, vuonna 1985 ilmestynyt Veljeni Sebastian on väkevän myyttinen kuvaus hyvän ja pahan kerrostuneisuudesta, ihmissuhteiden raadollisuudesta ja avuttomuudesta, josta harvoin tällä tavoin puhutaan. Teos voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-ehdokkaana.

Veljeni Sebastian

Hjalmar Jansson on luuseri menestyjien keskuudessa. Elämä sotalesken poikana Helsingissä ja kapea leipä ovat esteitä Hjalmarin sosiaaliselle nousulle. Lapsuudentoveri Börje menestyy pankkiirina, järjestää Hjalmarille työn pankkivirkailijana ja tarjoaa asunnon. Vuokra on kohtuullinen, mutta hinta ystävyydestä kallis. Yksin jäätyään Hjalmar löytää sukunsa menneisyydestä haaveisiin johdattelevia juonenpätkiä. Niiden varaan Hjalmar sepittää itselleen uuden elämän. Hjalmar on romaani röyhkeistä etujoukoista ja hiljaisesta häntäpäästä, hilpeistä kuvitelmista ja masentavasta totuudesta, lankatuista kengistä ja kuraisista lenkkareista. Se hyödyntää tyylin ja tunteiden skaalaa farssista liikuttaviin ihmiskuviin.

Hjalmar

Nuortenkirjallisuuden klassikko - verrattomia tarinoita Tom Sawyerista ja hänen seikkailuistaan Tom Sawyerin seikkailut on Mark Twainin vuonna 1876 ilmestynyt nuortenromaani. Tom Sawyer elää Yhdysvaltain syvässä etelässä itsenäistymisen ja sisällissodan välisenä aikana. Tom asuu yhdessä Polly-tädin ja velipuolensa Sidin kanssa. Hän ja ystävänsä Huckleberry Finnin ovat poikakirjojen perussankareita, kekseliäitä, uskaliaita, rohkeita poikia, jotka selviytyvät tilanteesta kuin tilanteesta. Veikko Honkasen lukema äänikirja on ilmestynyt alun perin 1992.

Tom Sawyerin seikkailut

Vaikka on sotasyksy 1943, sissivääpeli Kinnarin miehet viettävät kissanpäiviä Osterjärven rannalla. Vihollinen on turvallisen etäisyyden päässä, joten sällit saavat sotimisen sijasta keskittyä kalastamiseen; kukin saa syödä viisi ahventa päivässä, loput saaliista on toimitettava muun pataljoonan käyttöön.Eräänä aamuna komento kuitenkin muuttuu, kun vääpeli lähettää kersantti Kekin kavereineen järvelle aamuvarhaisella. Katiskat koettuaan miehet joutuvat itse viikatemiehen verkkoon, kun kymmenkunta konepistoolia alkaa laulaa vastarannalla; vain Kekki onnistuu välttämään vetisen haudan.Perään on lähdettävä ja venäläispartiosta otettava aluksi selvä ja sitten henki. Apuun lähtevät selustasta miehineen tuliluontoinen luutnantti Kari ja ylivääpeli Leppänen, läänien rajalla asuva mies, jolla on tölli Keski-Suomessa ja paskahuussi Savossa. Pian käydään tuulen ja myrskyn pieksemissä syysmetsissä hurja sotanäytelmä, jossa sankarin rooleja on jaossa vain kovimmille rämäpäille.

Kolttasissit

Sissipartion verinen hiihtoretki kiristää jännityksen äärimmilleen. On jatkosodan ensimmäinen talvi. Kuusikymmentäkuusi sissiä lähtee ylittämään maaliskuisena pakkasyönä Äänisjärveä sen leveimmästä kohdasta. Häikäilemättömien kaukopartiomiesten tehtävänä on tuhota vihollisen suuri huoltotukikohta Poventsan maantien varrella. Tässä puitteet, joista Lehväslaiho kehittää rajuudessaan vertaansa vailla olevan sotaromaanin. Kaukopartiomiesten tehtävä onnistuu, mutta onnistumisen hinta on hirvittävä. Paluu Äänisen rantaan on yhtä helvettiä, armotonta kilpahiihtoa kuoleman kanssa. Vihollisjoukot hyökkäävät takaa ja katkaisevat edessä paluutien. Sissien ainoa mahdollisuus on rynnätä tappavan luotimuurin läpi ja raivata tiensä eteenpäin keskeytymättömällä konepistoolitulella. Verestä punertuvassa hangessa moni mies käy miestä vastaan viimeisen taistelunsa. Kun puiden lomasta vihdoin pilkottaa Äänisen jää ja pelastus, väsymyksen ja haavojen horjuttamasta hiihtäjien joukosta ovat enää riekaleiset rippeet jäljellä. Reino Lehväslaihon hyytävä sotaromaani ilmestyi vuonna 1974. Sotakamreeri, kirjailija Reino Lehväslaihon (1922–2019) mittava kirjailijanura alkoi jo vuonna 1958, jolloin hänen esikoisteoksensa Panssarisotaa 1941–44 julkaistiin WSOY:n kustantamana. Tämä toimi lähtölaukauksena seitsemällä vuosikymmenellä jatkuneelle kirjailijanuralle. Päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1967 ryhtyneen Lehväslaihon tuotanto käsittää peräti 45 teosta. Kirjailijana Reino Lehväslaiho kuvasi elävästi ja omiin kokemuksiin pohjaten suomalaisten käymiä taisteluja toisessa maailmansodassa. Hän itse oli kolmen sodan veteraani ja haavoittui rintamalla kolmesti.

Partio yli Äänisen

Mustalla huumorilla höystettyjä rikostarinoita kaupungin varjoisalta puolelta. Kahviriippuvainen torpedo Vatanen, oudoille kotikeikoille joutuva poliisipartio, sääjuttuihin kyllästyvä taksikuski ja monet muut elämän kolhimat antisankarit joutuvat toinen toistaan hankalampiin tilanteisiin yrittäessään puolustaa omaa heiveröistä etuaan. Jarkko Sipilän dekkarinovellit ovat synkänhauskoja rikostarinoita alamaailman hämäristä loukoista. Kulmapubin mehevät tarinat ovat tässä kokoelmassa saaneet seurakseen kaksi Kari Takamäki -novellia.

Kulmapubin koktaili

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat to tysiące audiobooków i e-booków w Twoim telefonie. Znajdź swoją kolejną lekturę, przeglądając nasze listy i kategorie.

Lubisz czytać książki? Odkryj tysiące e-booków w BookBeat. Wybieraj spośród różnych gatunków, takich jak bestsellery, kryminały, romanse, literatura faktu i wiele innych!

Uzyskaj dostęp do tysięcy e-booków na swoim telefonie. Przeglądaj i znajdź swoją następną ulubioną książkę już dziś!

Na naszej półce z książkami - Audiobooki

W BookBeat znajdziesz ponad 1 milion audiobooków i e-booków w różnych językach. Możesz słuchać i czytać na telefonie lub tablecie. Wypróbuj za darmo!

BookBeat - audiobooki i e-booki w Twoim telefonie. Wypróbuj za darmo!

Jeśli nie jesteś obecnie w podróży, zalecamy rejestrację na stronie internetowej dedykowanej dla {country}.

Tutaj możesz przeglądać i odkrywać najpopularniejszych autorów i książki dostępne w BookBeat. Nasza szeroka oferta obejmuje różne gatunki literackie i autorów. Ta lista z pewnością dostarczy Ci inspiracji do wspaniałego czytania w aplikacji!

Książki autorstwa {AuthorName} - BookBeat

{NarratorName} jako lektor - BookBeat

Poszukujesz nowego ulubionego lektora czy może masz już faworyta, którego chcesz słuchać jeszcze częściej? Mamy coś dla Ciebie! Zebraliśmy tutaj wszystkich najpopularniejszych lektorów oraz książki, w których wystąpili.

Wyszukiwanie

Tytuł

Osoba zmywająca naczynia i słuchająca audiobooka w aplikacji BookBeat

Lektor

Veikko Honkanen

Zacznij korzystać z BookBeat już dziś

O nas

Obserwuj nas

Pomoc i kontakt

Informacja

BookBeat

Pobierz BookBeat