Maa, jota ei enää ole

Täysverisiä eränovelleja.

Ensimmäistä isän kanssa tehtyä teerenpyyntireissua ei unohda.

Kokoelman niminovellissa haulikon potku olkavarteen, hylsynsavu ja vastakaadetun riistan makeanhuumaava lemu palauttavat mieleen mieheksi kasvamisen muistot.

Novellissa ”Tessu” muistellaan metsästysreissujen uskollista jahtikumppania, joka sai armollisen lopun. ”Ajokoirana”-novellin jäniksen kohtalosta määrää viimekädessä ajomiehen sitkeys ja passimiesten pakkasensietokyky. Niin kauan kuin päivää on jäljellä, on ajoakin jatkettava, sillä metsästäjää toiveikkaampaa olentoa ei ole.

Luonnon unohtaminen on ensimmäinen varma merkki ihmisen omahyväisestä sokeudesta. Elämänkokemus ja vanhojen miesten viisauden kuunteleminen ovat urbaania lainsäätäjää mahtavammat eräoppaat. Neljäkymmentä vuotta jahtipuuhissa kunnostautunut Kalevi Korpi kirjoittaa yhdellätoista eränovellillaan uuden luvun metsästäjän etiikkaan.

Teos ilmestyi painettuna sekä äänikirjana alun perin vuonna 2005.

Kalevi Korpi (s. 1948) on lääkäri, teoreettisesta filosofiasta väitellyt tohtori sekä eräkirjailija. ”Novellieni aiheet saan omista metsästyskokemuksistani. Niitä kertyy vuosikymmenien saatossa väkisinkin. Siinä ajassa ehtii myös nähdä luontoa kohdanneen tuhon ellei ole aivan sokea.”