Lukijoiden rakastama poliisi William Wisting joutuu kasvokkain käsittämättömän julmuuden kanssa. Kuuma heinäkuu Larvikissa, Norjassa. Menestynyt nuori käsipalloilija Kajsa Berg on matkalla harjoituksiinsa mutta katoaa jäljettömiin. Pian katoamisen jälkeen roihahtaa metsäpalo. Sammutustöiden yhteydessä palomiehet löytävät puuhun sidotun miehen ruumiin, jonka vierellä on kuollut kissa. Kissalta puuttuvat etutassut. Kajsa Bergiä ei löydy, mutta monella hänet tuntevalla on jotakin salattavaa. William Wisting joutuu keskelle rikosten ketjua, joka paljastaa ihmisluonnon synkimmät syöverit ja valtapelin raaimmat muodot – ja on syöstä myös hänet pimeyteen.

Wisting

Yksi ja ainoa

Rööperistä rikkauksiin ja takaisin. ”Easy come, easy go”, Tom Sjöberg naurahtaa muistellessaan upeita asuntojaan ja Cadillacejaan. Legendan muistelmat vievät huikealle matkalle läpi Rööperin, jota ei enää ole. Tom Sjöberg (s. 1946) kertoo muinaisesta Punavuoresta hajuineen, makuineen ja tekoineen. Köyhyydestä, joka sai myymään ensimmäisen pimeän pullon 12-vuotiaana, tytöistä ja pojista, leffoista ja rock’n’rollin rantautumisesta. Rokki iski Tomiin voimalla ja pani myöhemmin laulamaan jopa levyille. Elämä vei miestä: Floridaan, Singaporeen, Hongkongiin, mutta vain kerran vankilaan. Hienoja asuntoja ja Cadillaceja. Hän riemuitsi – ja välillä pelkäsi. Elämä oli rikollista. Sjöbergin King’s Sex -pornoputiikki Iso Roobertin­kadulla on ollut auki joka päivä vuodesta 1967. Hänen King’s Kakadu -viihderavintolassaan vieraili useita maailmantähtiä, kuten Bryan Adams, mutta myös Suomen-syöjä Vladimir Žirinovski. Sjöberg toimi myös ammattinyrkkeily­promoottorina ja järjesti suuria otteluita Tony Halme etunenässä. Lamppu Laamanen on kirjailija ja ex-musiikki- ja radiotoimittaja, jolta on aiemmin julkaistu kirjat muun muassa Tavastia-klubista, roudareista ja Pelle Miljoonasta, mutta myös mahdottomina pidetyistä tapauksista kuten Dave Lindholmista, Andy McCoysta ja Miina Äkkijyrkästä.

Tom Sjöberg – Rööperin katupoika

Matka musiikin ja mielen avaruuteen ”Ainoastaan orkesteria johtamalla osaan kuvata päässäni soivaa musiikkia.” – Hannu Lintu Linnunradalla piirtää lähikuvan kapellimestari Hannu Linnusta, hänen taustastaan ja ammatillisesta kasvustaan sekä työstään kansainvälisillä konserttilavoilla ja Suomessa. Teoksessa Lintu kertoo myös ajattelustaan sekä hänelle tärkeistä säveltäjistä ja sävellyksistä. Lisäksi teos kurkistaa konserttiyleisöltä piilossa oleviin hetkiin kulissien takana eri puolilla maailmaa. Tietokirjailija Pekka Hako seurasi Hannu Linnun työskentelyä paitsi tämän kotoisassa ympäristössä Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina myös konserttimatkoilla Saksassa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Linnunradalla avaa oven orkesterityön julkisivun taakse ja puhkaisee tavallisen lukijan mentävän aukon kapellimestarin salaperäisenä pidettyyn maailmaan.

Linnunradalla

Tositarina siitä, kuinka kovat huumeet soluttautuivat Suomeen. Samasta pikkukylästä kuoli lyhyessä ajassa monta nuorta, joita yhdisti huumeiden käyttö. Opioidi­korvaushoidon piti korjata ongelma, mutta toisin kävi: nykyään Suomessa huumeisiin kuolee nuoria enemmän kuin koskaan. Olisiko edes osa voitu pelastaa? Rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvist murhattiin luksustalonsa ovelle Kotkassa keväällä 1995. Helsingin poliisilaitoksen Jari Aarnio paljasti Lusun laajat Hollantiin kytkeytyneet huumebisnekset, ja pääpahikset joutuivat linnaan. Omituista oli, että Kotkan ja Haminan seudulle virtasi edelleen valtavia määriä pilveä ja amfetamiinia. Joukko huumekauppiaita oli jäänyt vapaalle jalalle. Piri tuskin yksin tappoi ketään mutta sitten Venäjältä alkoi vuotaa alueelle halpaa heroiinia. Kun vielä osa lääkäreistä syyti käyttäjille reseptejä vahvoihin lääkkeisiin, vyyhti oli valmis. Rikostutkintaan muualta avuksi tulleet poliisit ihmettelivät pelon ilmapiiriä, joka näytti vallanneen paikal­liset virkaveljet. Kotkassa ja Haminassa käynnistyi korvaus­hoitotutkimus, jossa A-klinikalta sai hakea laillisesti Subutexia ja uutta Subuxonea. Se oli lääke, jonka piti mullistaa Suomen korvaushoito. Nuorille käyttäjille kaupunki näyttäytyi varsinaisena paratiisina, mutta hautaus­maiden portit kätkivät taakseen toisen ­totuuden. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on seurannut Kotkan seudun huumerikollisuutta 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina. Kirjoittajat julkaisivat vuonna 2022 kirjan Ahlqvistin isästä, rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvistista.

Pirihautausmaa

Murhasta tuomitun Jani Bollströmin vaiherikas elämäntarina. Jani Bollström tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta 27-vuotiaana. Lähes 14 vuoden jälkeen hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen marraskuussa 2020. Häiriintynyt on Bollströmin omin sanoin kerrottu tarina turvattomasta lapsuudesta, vaiherikkaasta nuoruudesta, rikollisuudesta, teräaseella tehdystä raa'asta murhasta, vankilasta, ihmisenä kasvamisesta ja vapautumisesta. Teos kertoo sopeutumisesta vankilayhteisöön sekä sisällä kiehuvan vihan ja katkeruuden käsittelystä. Se kertoo myös elämästä kahden kulttuurin välissä: äitinsä puolelta romanitaustainen Bollström tutustui aikuisiällä romanisukuunsa, eikä oman paikan löytäminen ole ollut helppoa. Vapauduttuaan Bollströmin piti opetella isäksi ja hankkia ammatti. Nyt hän on vapaa mies. Ja valinnan edessä. Viekö rikollinen maailma mukanaan vai voiko tavalliseen elämään vielä tottua? ”Kroppaani on tatuoitu sanat sekarotuinen ja häiriintynyt. Ne kertovat minusta paljon.” Mika Lätti on Karkkilassa asuva kirjailija. Hän on julkaissut aikaisemmin viisi teosta, viimeisimpinä elämäkerta Wallu Valpio - Minun tieni (Tammi) ja runokirja Samaan suuntaan taipuvat (Sputnik) vuodelta 2020.

Häiriintynyt

Ratkaisematon tapaus. Uusi johtolanka. Onko kyseessä toivon pilkahdus vai tappajan kieroutunut leikki? 24 vuotta sitten Katharina Haugen katosi jättäen jälkeensä surevan aviomiehen ja salaperäisen paperille kirjoitetun numerosarjan. Ratkaisematon tapaus ei jätä rikostutkija William Wistingiä rauhaan. Aina katoamisen vuosipäivänä hän käy tapaamassa Martin Haugenia, miestä, jota hän ei pystynyt auttamaan. Hän lukee tapauksen kansioita yhä uudelleen etsien vastausta, jota hän ei löytänyt. Pähkäillen koodia, jota hän ei onnistunut murtamaan. Tänä vuonna asiat muuttuvat. Toinen nainen katoaa. Samoin Martin. Wistingin on löydettävä ystävänsä, mutta onko hänet vedetty mukaan kuolettavaan peliin?

Koodi

Elävän ajankuvan ja vetävän rikostutkinnan yhdistelmä vie lukijansa 1930-luvun Tampereelle, henkilökohtaisten tragedioiden ja silmäätekevien saleissa kytevän aatteenpalon jäljille. Konstaapeli Voitto Karhun ja lehtinainen Ina Djurlingin tut-kimukset jatkuvat kuoliaaksi jäätyneen miehen tapauksella.  Talvi 1930 on ollut leuto ja lumeton. Helmikuussa muutaman viikon paukkupakkaset ovat kuitenkin jäädyttäneet Tammerkosken yläjuoksun. Mältinrannan edustalta löytyy avantoon kiinni jäätynyt mies. Pian selviää, ettei mies ole joutunut jäihin vahingossa. Kuusniemen ryhmä aloittaa rikostutkinnan ja uhri saadaan nopeasti tunnistettua, mutta kuka hän todella on? Kukaan ei tunnu tietävän mitään miehen elämästä. Ei edes hänen vaimonsa.  Voitto Karhu on saanut toivomansa paikan rikoskonstaapelina tarkastaja Kuusniemen ryhmästä. Itsepäisen toimittaja Ina Djurlingin ja konstaapeli Karhun suhde on kehittynyt seurustelusuhteeksi. Kaikki ei kuitenkaan suju kitkattomasti. Poliisin tutkimukset kulkevat eri latua Ina Djurlingin tutkimusten kanssa. Päämäärä on kuitenkin sama. Murhaaja on saatava kiinni.  Lapuan liike voimistuu ja Rintamamiesten veteraanien liitto valmistautuu vallankaappaukseen. Kommunistit ärsyttävät äärioikeistoa. Maa on jakautumassa kahtia.  Pekka Hyyti (s.1959) on lempääläläinen insinööri. Leipätyönään hän työskentelee ilmailun parissa. Vapaa-aikaan kuuluu avantouinnin lisäksi kolme ällää; laskettelu, lenkkeily ja lukeminen. Hyytin esikoisteos Tummat pilvet eilisen valittiin vuoden 2019 parhaaksi esikoisdekkariksi Suomessa. Se sai runsaasti kiitosta tarkan, elävän ajankuvan ja kiinnostavan rikosjuonen yhdistämisestä.

Voitto Karhu

Musta talvi

10 miljoonaa kirjaa myynyt William Wisting -sarja ei petä. Poliisi William Wisting viettää kesälomaa ja seuraa sivusta paikallisen katoamistapauksen tutkintaa. Agnete Roll on ollut poissa kolme päivää, eikä johtolankoja löydy. Sitten Wisting saa kirjeen, joka sisältää vain numerosarjan. Hän yhdistää koodin vanhaan henkirikokseen: Kesäyönä vuonna 1999 nuori nainen tapettiin kotimatkallaan. Rikos ratkaistiin nopeasti, tekijä tuomittiin ja vangittiin. Tapaus on jo hautautunut ajan kerroksiin, mutta Agneten katoamisen tutkinta paljastaa seikkoja, jotka jäivät pimentoon kaksikymmentä vuotta sitten. Kirje on vasta alkua. Totuus tappajasta on järkyttävämpi kuin kukaan osaisi aavistaa.

Tapaus 1569

”Myrkkyhoitajan” oma tarina. Suomen ensimmäisenä naissarjamurhaajana tuomittu "myrkkyhoitaja" Aino Nykopp on ensi kertaa päättänyt kertoa tarinansa. Vuosikymmeniä hoitoalalla työskennellyt Aino Nykopp tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2010. Tuomio tuli viidestä murhasta, viidestä murhan yrityksestä, törkeistä pahoinpitelyistä ja varkauksista. Poliisin tutkimusten mukaan Nykopp myrkytti heikkokuntoisia ja puolustuskyvyttömiä vanhuksia perushoitajana ja kotihoitajana työskennellessään. Kirja kertoo toisaalta Ainon oman tarinan siitä, miten työssä käyvästä ja asiansa hoitavasta naisesta tuli elinkautisvanki, ja toisaalta tarinan siitä, mitä tapauksesta selviää asiakirjoista ja millainen Aino on kriminalistin silmin. Lukija pääsee mukaan matkalle paitsi rikostutkintaan, syytteisiin ja oikeudenkäynteihin mutta myös karuihin vankilakokemuksiin. J. K. Tamminen on Virossa asuva kirjailija, kriminalisti, lakimies ja teologi. Tamminen on julkaissut tositapahtumista aiheensa saaneen rikosromaanitrilogian sekä lukuisia tietokirjoja erilaisesta rikollisuudesta.

Kuolemanenkeli

Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen. Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille. Rikollispomo. Urheilija. Muusikko. Yrittäjä. Suurperheen isä. Koulussa 15-vuotiaan Osmo Ahlqvistin käytösnumero oli kymppi. Pikkurikokset veivät hänet pahamaineiseen poikakotiin, jossa lapsia piestiin kuriin. Osmo ei palannut kotiin kilttinä poikana, vaan yhteiskunnan vihollisena. Myöhemmin ”Lususta” tuli yksi Suomen tunnetuimmista rikollisista. Lusu Ahlqvistin lapset kertovat, kuinka heille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Ex-vaimo, rikoskumppanit, poliisit ja ystävät puhuvat miehestä monen persoonan takana. Miehestä, jonka kohtaloksi koitui rahanhimo. Kirja kertoo myös rosvojen ja poliisien ikuisesta kilvasta ja yhteispelistä sekä alamaailman säälimättömyydestä. Keväällä 1995 Lusun elämä päättyi laukauksiin kotiovella Kotkan Tavastilassa. Poliisi sai selville alamaailman perusteelliset palkkamurhasuunnitelmat 100 000 markan tapporahoineen, mutta vain yksi mies tuomittiin. Pelko on sulkenut taustoista tietävien suut jo 27 vuoden ajan. Murha särki nelilapsisen perheen, joka ei ole vieläkään toipunut isän kuolemasta. Oliko poliisi sekaantunut Lusun huumebisneksiin? Miksi surma-ase oli ollut poliisin hallussa vähän ennen veritekoa? Millaista oli lasten elämä perheessä, jossa kyläili raskaan sarjan rikollisia ja joulunakin lahjat jakoi pukin nuttuun pukeutunut kolmoismurhaaja? Jesse Mäntysalo (s. 1990) on toimittaja, joka on käsitellyt Lusun elämäntarinaa Ylelle kirjoittamissaan artikkeleissa. Hän seuraa työssään suomalaisia rikos- ja oikeustapauksia. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on perehtynyt jutuissaan Lusun murhaan ja sen tutkintaan. Hän on seurannut huumerikollisuutta Kotkan seudulla 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) on Lusun tytär. Isän kuolema ja sen perheelle aiheuttama tuska saivat hänet kiinnostumaan mielenterveydestä ja ihmisten auttamisesta. Hän työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina.

Lusu

Jos harjukaupungin salakäytäviin uskaltautuu, ei ikinä tiedä, minne päätyy. Kustantaja Olli Suomisen elämän kulissit ovat kohdallaan: on perhe, omakotitalo, luottamustoimia ja vähintäänkin kohtuullisesti menestyvä kustantamo. Sitten kuvaan ilmestyy lapsuudenihastus Kerttu Kara, joka on kirjoittanut maailmanmenestyskirjan, Elokuvallisen elämänoppaan. Kaikkien yllätykseksi Kara haluaa kirjoittaa seuraavaksi oppaan Jyväskylästä - ja erityisesti kaupungin salakäytävistä. Lapsuusmuistot, unet ja elokuvat heittävät Olli Suomisen keski-ikäisen miehen arjesta elokuvallisen elämäntavan pyörteisiin. Mutta kuka kirjoittaa käsikirjoitusta ja mikä on elokuvan lajityyppi?

Harjukaupungin salakäytävät

Synkät tarinat kertovat Suomessa rauhan aikana teloitettujen historian. Mikko Moilasen menestysteos Suomen pyövelit (Docendo 2019) kertoi kuolemantuomioita toimeenpanneiden virkamiesten tarinoita. Nyt on asiakkaiden vuoro. Suomessa kuolemaantuomituista löytyy tietoa 1500-luvulta alkaen, ja viimeinen rauhan aikana kuolemaantuomittu mestattiin vuonna 1825. Mikko Moilanen on kerännyt tiedot 1 500 tapauksesta, joissa tuomittu päätyi mestauslavalle tai hirsipuuhun. Tietokirja Kohtalona mestauslava esittelee kuolemaantuomittujen taustoja, elämänkulkua ja tuomioon johtaneita rikoksia. Tarkemmin tarinoissa paneudutaan reiluun 20 tapaukseen. Oikeus ei ollut summittaista, vaan asiakirjalähteiden avulla kuolemantuomioon johtaneista olosuhteista ja tapahtumista voi saada tarkan kuvan. Tuomittujen kohtaloiden lisäksi kirja käsittelee teloituspaikkoja. Mestaukset ja hirttämiset tapahtuivat varta vasten nimetyillä paikoilla, joita tunnetaan noin 350. Alkujaan ne olivat kirkonmäillä tai toreilla, sittemmin maanteiden varrella muistuttamassa matkalaisia lainkuuliaisuuden hyveestä. Mikko Moilanen on työskennellyt tutkijana Metlassa. Pyöveleistä hän kiinnostui selvitettyään omaan sukuunsa liittyvää 1700-luvun kuolemantuomiota. Pyöveleiden historian lisäksi hän on selvittänyt noin 200 suomalaisen mestauspaikan sijainnin.

Kohtalona mestauslava

Teoksessaan Tulta, hikeä ja kyyneleitä palomestari Reijo Salminen kuvailee vaikuttavasti, jännittävästi ja hersyvän hauskasti nelikymmenvuotista uraansa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Palomiesten arki tulee lukijalle tutuksi - arki, joka sisältää tulipalojen sammuttamisen lisäksi valtavan määrän erilaisia työtehtäviä. Muun muassa öljyvahinkoihin, vesivahinkoihin ja liikenneonnettomuuksiin liittyvät hälytystehtävät, sairaankuljetus ja mitä kummallisimmat eläintenpelastustehtävät kuuluvat palomiesten toimenkuvaan. Ammatti, jonka työpäivät sisältävät toisessa ääripäässä Estonian rankat pelastustyöt ja toisessa ääripäässä hammastulehduksesta kärsivän Vanni-norsun kampeamisen jaloilleen, piti Salmisen tiukasti otteessaan vuosikymmenten ajan. Samoin pitää Salminen tiukasti otteessaan lukijansa, joka palomestarin muistelmat luettuaan katselee palomiehiä aivan uusin silmin.

Tulta, hikeä ja kyyneleitä

Jari Mönkkösen (s. 1974) elämä sai dramaattisen käänteen 20.7.2016. Yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä telinevoimistelijoista loukkaantui vakavasti voimisteluharjoituksessaan. Mönkkösen kaksoisvoltti taaksepäin epäonnistui ja hän tuli niskoilleen alas. Seurauksena oli välitön neliraajahalvaus, tetraplegia. Jari Mönkkönen kertoo viiltävän rohkeasti ja avoimesti koko tarinansa. Onnettomuuden ensihetket, kuntoutus ja nykytilanne ovat koskettavaa luettavaa. Mönkkönen ei sääli itseään vaan syvimmätkin ajatukset ja tummat jaksot kerrotaan niin kuin hän on ne kokenut. ”Epäröin ensin kirjan kirjoittamista. Pelkäsin avata henkilökohtaiset ajatukseni ulkopuolisille. Julkisuuteen tulo on ollut kuitenkin parasta terapiaa, koska olen joutunut käymään onnettomuutta yksityiskohtaisesti läpi. Tärkeimpänä tavoitteena kirjan tekemiselle on vammaisuuden näkyväksi tekeminen ihmisille. Sivistynyt yhteiskunta pitää huolta ihmisistä, jotka eivät siihen itse pysty - niin vammaisista kuin ikääntyvistä tai muuten tukea tarvitsevista. Näin ja koin palvelutalon arkea ja on selvä, että resursseja tarvitaan lisää. Vammaiset ja ikääntyvät on sektori, josta ei voi säästää eikä sillä saa tehdä bisnestä. Mitä paremmin apua tarvitseva voi, sitä paremmin voivat myös läheiset ihmiset.” Jari kertoo, millaista on menettää liikuntakyky kokonaan ja jäädä muiden armoille. Miten se muuttaa perhe-elämää? Miten sen kaiken jaksaa ja kestää henkisesti? Kirjassa käydään läpi koko mittava urheilu-ura ja äänessä ovat myös Jarin elämän tärkeimmät henkilöt, kuten Jarin Sanna-vaimo sekä ystävä ja kilpakumppani Jani Tanskanen.

Viimeinen voltti

Kehonrakentaja, kuntovalmentaja, yrittäjä Tapani ”Tape” Valkonen on tuttu mies iltapäivälehtien lööpeistä ja juorulehtien sivuilta. Jos Suomessa nimettäisiin valtakunnan lööppikuningas, niin Tape nousisi vähintään perintöprinssiksi. Tapesta puhutaan, hänestä liikkuu mitä uskomattomampia huhuja, ja häntä myös pelätään. Milloin hämmästellään Tapen yltäkylläiseltä näyttävää elämäntyyliä, milloin hänen avioliittoaan Tiina Jylhään, milloin hänen avointa dopingaineiden käyttöään, tai hänen suhteitaan moottoripyöräjengiläisiin. Tape on 120 kiloa teräksistä lihasta ja kova poika suustaan, joten hänet huomataan. Tape tuntuu olevan siellä, missä tapahtuu, niin hyvässä kuin joskus pahassakin. Mies Tape Valkosen karskin ulkokuoren takana on sen sijaan tuntemattomampi tapaus. Harva tietää mitään hänen monipuolisesta urheilutaustastaan, hänen työstään suomalaisen kehonrakennuksen ja fitnessurheilun hyväksi, tai hänen perhekeskeisyydestään ja rakkaudestaan lapsia kohtaan. Kuka uskoisi, että Tape Valkonen on myös herkkä runoilija? Tape ei kiellä kommelluksiaan ja rikoksiaankaan, mutta valottaa nyt ensimmäistä kertaa niiden taustoja. Tape on siitä harvinainen huippu-urheilija, että hän myöntää avoimesti käyttäneensä dopingia aina ennen kilpailuja. Hän sanoo, että ilman sitä huippu-urheilussa ei pärjää, oli laji melkein mikä hyvänsä. Tape ei suosittele doping-aineita, mutta korostaa, että on tehtävä ero niiden ja huumeiden välillä. Doping on huippu-urheilussa yleisempää kuin kukaan on uskaltanut tunnustaa. Tässä elämäkerrassa Tapani Valkonen kertoo avoimesti kaiken elämästään ja kalliista autoistaan ja 1200-neliömetriseksi väitetystä talostaan Tallinnassa ja dopingkäräjistään ja onnettomuuksistaan ja lapsuudestaan ja kovista oppitunneistaan ja elämästään ylipäätään. Tämä kirja ei ole Valkosen valkopesu, vaan johdattaa lukijansa varjoisillekin poluille, joita Tape on tallustanut. Aina lopulta on aurinko kuitenkin paistanut ja elämä voittanut. Annetaan ison miehen puhua, omin sanoin ja sensuroimatta. Kirjan kirjoittaja toimittaja Sami Lotila, FM, asuu Tallinnassa ja Helsingissä ja kirjoittaa työkseen lehtiin Suomessa ja Virossa. Aiemmin hän on toiminut Hymy-lehden päätoimittajana ja juontanut keskusteluohjelmaa Viron TV:ssä. Lotila on kirjoittanut yli kymmenen kirjaa suomeksi ja viroksi.

Tape

Traaginen tarina yhdestä Suomen parhaasta nyrkkeilijästä kautta aikain. Tarmo Uusivirta oli nyrkkeilijänä poikkeuslahjakkuus, joka ei urallaan koskaan päässyt aivan niin pitkälle kuin hänen lahjansa urheilijana olisivat edellyttäneet. Matka Jyväskylän Säynätsalosta kansainvälisiin nyrkkeilykehiin oli 1980-luvulla yksinkertaisesti liian pitkä. Myös elämä urheilun ulkopuolella oli kuoppainen, ja herkkä kamppailija päätyikin itsemurhaan vain 42-vuotiaana 1990-luvun lopussa. Näin Uusivirran kaksi valmentajaa luonnehtii suojattiaan: ”Loistava nyrkkeilijä, kova harjoittelija, lahjakas urheilija. Kolme mahtilyöntiä; vasen suora, vasen yläkoukku, oikea suora. Kautta aikain paras suomalainen nyrkkeilijä. Edes Bärlund ja kumppanit eivät olleet yhtä hyviä nyrkkeilijöitä.” – Yrjö Sikiö ”Lahjakas nyrkkeilijä, äärimmäisen tinkimätön harjoittelija. Herkkä urheilija. Kovalyöntinen, erittäin monipuolinen. Yksi kautta aikain parhaista suomalaisnyrkkeilijöistä, vaikea laittaa järjestykseen. Näin kovia urheilijoita kuin Tarmo Uusivirta oli, syntyy Suomeen yksi viidessäkymmenessä vuodessa.” – Aarno Luoma Simo Rantalainen toimi Uusivirran managerina tämän uran loppuaikoina 1990-luvun alussa. Hänen ystävyytensä Uusivirran kanssa tuo kirjaan syvyyttä, jota ei suurimmasta osasta urheilukirjoja löydy.

Tare

Löytöretkiä onnistumisiin® -kirja on tutkittuun tietoon ja moniin elämän esimerkkeihin pohjautuva opas muutosta tositarkoituksella suunnittelevalle. Se ei tarjoa nopeita pikaratkaisuja tai kurjuuskuureja, vaan kokoaa kansiensa väliin onnistuneen muutoksen tärkeimmät teemat. Kirja toimii kompassina, jonka avulla opit johtamaan itseäsi tuloksekkaalla muutosmatkalla. Heti alkuun on oivallettava missä on, minne haluaa mennä ja miten sinne jonnekin on järkevintä navigoida. Lisäksi on varmistettava, että fyysiset ja psyykkiset voimavarat ovat riittävällä tasolla päämäärän saavuttamiseen. Kirjassa käsiteltävät viisi metodia edistävät yhdessä entistäkin energisempää, sitoutuneempaa ja tuloksekkaampaa elämää. Tällaisen positiivisen pääoman lisääntyminen ennaltaehkäisee monia riskitekijöitä ja lisää yksilön tuloskuntoa. Energisenä ja motivoituneena itse kukin on vieläkin arvokkaampi niin itselleen, läheisilleen kuin myös vaikkapa työnantajalleen. Silloin kaikki ovat voittajia! Janne Mustonen on perustanut yrityksen nimeltä Hyvinvointikoulu ja on uuden hyvinvoinnin rakentaja reilun kahden vuosikymmenen kokemuksella. Lasse Seppänen on kirjoittanut 19 kirjaa hyvinvoinnista ja valmentanut yhtä monta vuotta tuloksekkaasti niin työelämän kuin huippu-urheilun sankareita saavuttamaan päämääriään. Mikko Törmälehto on runsaasti käyttäytymistieteitä opiskellut liikuntatieteilijä, joka on valmentanut menestyksekkäästi yli vuosikymmenen niin yksilöitä kuin liikunta-alan ammattilaisia sekä julkaissut kirjan valmentamisesta.

Löytöretkiä onnistumisiin®

Uusi päivitetty ja korjattu laitos vuonna 2012 ensi kerran ilmestyneestä elämäkerrasta. Se kertoo koko kansan rakastaman viihdyttäjän tarinan loppuun asti. Simo Salmisen (1932-2015) elämässä yksi asia johti aina toiseen. Lapsuuden uintiharrastus vei suorien kerroshyppyjen Suomen mestaruuteen, pellehyppääjäksi, trampoliinitaiteilijaksi, Spede Pasasen elokuvista tutuksi koomikoksi ja Rotestilaulun laulajaksi. Rakkaus leipomiseen teki Simosta kondiittorimestarin, kuvanveistäjän ja lasitaiteilijan. Ja sitten kun yksi asia alkoi mennä pieleen, meni monta muutakin: ihmissuhteet, raha-asiat ja terveys. Simo Salminen muisteli elämänsä huippuhetkiä ja myöhempiä vastoinkäymisiäänkin rehellisesti ja pilke silmäkulmassaan juuri 80-vuotispäiviensä alla. Miten sujui kakkujen leipominen neuvostojohtajalle? Millaista oli ottaa viisikymppiselle Sörsselssönille punkkarikampaus? Miten Simo pelasti Vesa-Matti Loirin hengen? Miten menestynyt viihdetaiteilija onnistui järjestämään perhe-elämänsä? No mikä ettei! Suostuin kaikkeen, mutta kysyin aina ensin, että miksi aina minä. Ihmiset alkoivat sääliä mua roolieni takia. Tulin sitten alas katolta tai sain lunta päälleni, kaduilla tultiin joskus surkuttelemaan, että pitääkö sen Simon aina kärsiä. Mulle tämä roolijako sopi erinomaisesti, sehän oli ihan komiikan perusteita. - Simo Salminen

Simo Salminen

Jörn Donner on ollut yli 60 vuotta suomalaisen kulttuurin työnarkomaani ja kirjallisuuden hallitseva alfauros. Hän on tehnyt provokaatiosta ammatin. Hänet on paketoitu ihailemalla ja inhoamalla. Meidät on pidetty vuosikymmeniä kytkettynä Donnerin verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Hän on ollut kansakunnan rakas neuroosi, johon ei ole löytynyt lääkettä. Kai Ekholm on kirjoittanut Jörn Donnerista rehellisen ja monipuolisen henkilökuvan. Hän käy läpi Donnerin marxilaisen nuoruuden, 1960-luvun mediavalloituksen, 1970-luvun bisnekset ja romahduksen, hienot reportaasit, kirjalliset esikuvat ja vanhenevan Donnerin opus magnumin, Mammutin - kirjan, jonka kaikki tuntevat mutta jonka harva on lukenut. Jörn Donner on antanut meille valtavan kirjallisen ja poleemisen perinnön, jota vasten kansakunta on saanut peilata näkemyksiään. Hän on valmentanut meitä jatkuvalla polemiikillaan ja väittelyilollaan. Jörn Donner, kuinka te kehtaatte perustuu Kai Ekholmin monivuotiseen työhön. Se on älyn ja kielen nautinto. Kenenkään ei ole syytä jättää tätä kirjaa lukematta. Se on vuoden tärkeimpiä. "Perusteellinen ja kriittinen henkilökuva sisältää paljon uutta tietoa Jörn Donnerista. Miksi emme ole aiemmin saaneet näin monipuolista teosta? Pitkään aikaan ei ole tarvetta uuteen elämäkertaan.” Professori Kari Sallamaa Kirjan arvostelut ”Kai Ekholm on kirjoittanut tiheästi hengittävän, sivistyneen, hauskan, syvää ja eri kanteilta luotaavan, kohdettaan kumartamattoman kuvan valtakunnan kukkomaisesta, laajasti lukeneesta älyköstä.” MTV3, Janne Hopsu ”Tulossa on lähivuosina useita Donnerista kertovia kiroja, mutta tätä paremmaksi on paha panna.” Iltasanomat, Petri Lahti ”Donner halusi itse rikkoa luomansa imagon, kertoa Ekholmille raadollisimmatkin tekonsa. Tietäen, että tällä rehellisyydellä hän nousee entistäkin suuremmaksi ihmiseksi.” Seura, Petri Korhonen ”Kai Ekholm haluaa selvittää, miten Donnerista tuli Donner.” Helsingin Sanomat, Jukka Petäjä ”Kai Ekholm taas jää historiaan ensimmäisenä, joka kirjoitti elämäkerran Donnerista. Lopputulos on loistava. Rima on asetettu korkealle tuleville Donner-tutkijoille.” Jorma Melleri ”Suosittelen Jörn Donner, kuinka te kehtaatte -kirjan lukemista, sillä se tarjoaa suorasukaisia kuvauksia älymystön edustajista.” Verkkouutiset, Markku Jokipii ”Ekholmin kirja on esineenä ja varusteiltaan (luettelot, lähteet jne.) esikuvallinen.” Jukka Kemppinen

Jörn Donner, kuinka te kehtaatte

Turulla on entisenä pääkaupunkina pitkä ja synkkä rikoshistoria. Kaupungin menneisyys kätkee sisäänsä lukuisia murhamysteereitä. Useat Turun keskeiset paikat ovat toimineet veritöiden näyttämöinä. Monet henkirikokset olivat pitkään mysteereitä, osa on jäänyt kokonaan selvittämättä. Kuka murhasi Sirkka-Liisa Waljuksen hänen kotiinsa? Entä pirssikuskin Piispanristillä? Nuoren koulupojan murha antikvariaatissa sai koko kaupungin varpailleen 1980-luvulla. Tunnettujen murhien ohella kirjassa esitellään vähemmän huomiota saaneita ja unohduksiin painuneita tapauksia. Pauli Jokinen on tietokirjailija, jonka viimeisin kirja Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista ilmestyi keväällä 2020. Jokinen on kirjoittanut kävelykirjoja, kuten suursuosioon nousseen Sunnuntaikävelyllä Helsingissä (Minerva 2010). Pauli Jokinen toimii kaupunkioppaana ja on järjestänyt tapahtumia Murhakävelyistä Helsingin kävelyfestivaaleihin.

Suomen murhahistoria

Turun murhahistoria

Syyttömän suomalaismiehen matka vapauteen 13 vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen Huhtikuussa 2004 tapahtuu brutaali ryöstömurha Pohjois-Ruotsissa Kalamarkin pikkukylässä. Poliisi kiinnittää nopeasti huomionsa 41-vuotiaaseen suomalaistaustaiseen Kaj Linnaan. Linna pidätetään ja tuomitaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja törkeästä ryöstöstä. Vuotta myöhemmin rikostoimittaja Stefan Lisinski alkaa tutkia Linnan tuomioon johtanutta rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä. Mitä enemmän hän tapaukseen perehtyy, sitä hatarammalta tuomio vaikuttaa. Onko mahdollista, että Ruotsin oikeuslaitos olisi tuominnut viattoman sivullisen murhasta, jota tämä ei ole tehnyt? Ja jos Linna on todella syytön, miten sen voi todistaa? Tapaus Kaj Linna on kylmäävä true crime -reportaasi vuosisadan oikeusmurhasta. Se on kuvaus huolimattomasta poliisityöskentelystä, syyttäjien vauhtisokeudesta sekä toimittajan periksiantamattomasta työstä, joka osaltaan auttoi syyttömän miehen vapauteen 13 vankilassa vietetyn vuoden jälkeen. Linnan tuomion purkamisesta seuraa kuitenkin jälleen uusi kysymys: kuka on oikea murhaaja? Stefan Lisinski on ruotsalainen journalisti ja kirjailija. Hän työskentelee Dagens Nyheter -lehden rikostoimittajana.

Tapaus Kaj Linna – Syyttömänä tuomitun tarina

Jari-Matti Latvala on omistanut koko elämänsä rakastamalleen urheilulajille, rallille. Kaikkien aikojen kokenein MM-kuski on rallimaailmassa pidetty persoona. Avoimen sorateiden sankarin uralle on mahtunut niin voitonhetkiä kuin myös karvaita tappioita ja katkeria pettymyksiä. Suurin unelma, rallin maailmanmestaruus, on saavuttamatta. Ralli on antanut, mutta myös ottanut. Ihmissuhteet ja tavallinen arki ovat jääneet urheilu-uran jalkoihin. Hehkuttavat otsikot ovat vaihtuneet skandaalilööppeihin. Elämän erikoiskoe kertoo paitsi Latvalan urasta ja elämästä rallimaailmassa myös siitä, millainen ihminen löytyy rallihaalarin sisältä.

Jari-Matti Latvala

Don Tami, Juhani Tamminen, on tuttu mies jokaiselle jääkiekon ystävälle. Tamminen on vuosien saatossa pelannut itse jääkiekkoa, valmentanut ja toiminut myös kommentaattorina. Mutta miten Tammisen elämä alun perin kietoutui jääkiekon ympärille? Don Tami – My Story on laaja elämäkerta Juhani Tammisesta. Se kertoo Don Tamin tarinan aivan alusta saakka. Miksi Don Tami alkoi jo pikkupoikana organisoida taloyhtiön pihapelejä? Entä kuka on ollut merkityksellisin ihminen Tammisen uran kannalta? Mukana on myös tarinoita Don Tamin tuttavien suusta. Mitä esimerkiksi Antero Mertaranta ajattelee Juhani Tammisesta? Juhani Tamminen (s. 1950) on jääkiekkoilija, valmentaja ja kommentaattori. Hän on kirjoittanut myös kirjoja jääkiekosta ja valmentamisesta. Mauri Nurmi on moottoriurheiluvaikuttaja ja Mistake Media -kustantamon tuottaja. Hän on kirjoittanut useita urheiluaiheisia kirjoja.

Don Tami: My Story

Ujon pojan nousu suomalaisen rockmaailman huipulle. Parikymppinen Alpo “Teddy” Hakala niitti 70-luvun lopulla huikeaa suosiota Suomen ykkösbändi Teddy & The Tigersin kanssa. Mitä sitten tapahtui? Entä sitä ennen? Alpo oli hiljainen putkimiehen poika Keravalta, joka nousi rocktähteyteen Teddy & The Tigersin johtohahmona. Tigersin jälkeen hänestä tuli Aikka ja uudesta bändistä Bad Sign. Rockabilly vaihtui rhythm’n’bluesiin mutta keikkoja riitti. Väliin Alpo kokeili muita töitä, raittiutta ja perhe-elämää. Alpo kertoo oman tarinansa, jota perhe, ystävät, bändikaverit, roudarit sekä keikkamyyjät täydentävät. Myös managerit, fanit ja levytuottajat saavat sanansijan. Tapani Bagge on pitkän linjan kirjailija, joka tunnetaan etenkin dekkareista ja historiallisista romaaneista. Jari Eklund on valokuvataiteilija, joka on kirjoittanut kirjat Syntyneet rokkaamaan ja Tiger Twist. Yhdessä he ovat tehneet kirjan Prosenttimies – Bikerin tarina. Kumpikin on kotoisin Keravalta.

Teddy, Aikka ja Alpo

Tämä teos haluaa kertoa elämästä, vaikka sen on pakko kertoa kuolemastakin. Krasnyi bor, vapaasti suomennettuna Punakangas, sijaitsee parikymmentä kilometriäPetroskoista kaakkoon. Punakankaan männikkö oli yksi vuosien 1937 ja 1938 joukkoteloituspaikoista. Sielläammuttiin lähes 1 200 ihmistä, suomalaisia heistä oli noin 580. Tohtori Aimo Ruusunen on etsinyt elämäkertoja joukkoteloituksissa ammutuille. Ruusunen on työskennellyt kirjan aihepiirin parissa toimittajana ja myöhemmin tutkijana 1980-luvun lopulta alkaen.

Punakankaan suomalaiset

Kautta aikojen menestyneimmän Formula 1 -ajajan elämäkerta on ennennäkemättömän tarkkanäköinen kuvaus paitsi hänen loisteliaasta urastaan myös miehestä myytin takana. Schumacherilla on enemmän maailmanmestaruuksia, peräkkäisiä mestaruuksia, GP-voittoja, paalupaikkoja, kilpailun nopeimpia kierroksia ja palkintopallisijoituksia kuin kenelläkään muulla F1 -ajajalla. Vuonna 1991 alkanut huikea Formula 1 -ura päättyi lopullisesti vasta 2012. Kilparadoilla täydellisesti kaikkea kontrolloivana ajorobottina tunnettu mies on kotioloissaan rakastava ja omistautunut perheenisä, joka on määrätietoisesti pitänyt työnsä ja vapaa-aikansa tarkoin erillään ja varjellut yksityisyyttään julkisuudelta. Karin Sturm on tuntenut Michael Schumacherin tämän uran alusta asti. Kirjaansa varten hän on haastatellut lukuisia Schumacherin lähipiiriin kuuluvia henkilöitä. Tuloksena on sekä ainutlaatuisen asiantunteva että intiimi henkilökuva maailman kuuluisimmasta autourheilijasta.

Michael Schumacher

Reservikapteeni Aarne Edvard Juutilaisella, Sortavalassa vuonna 1904 syntyneellä miehellä, oli haaveenaan vain yksi ammatti: sotilas. Hän kävi seitsemän luokkaa Sortavalan lyseota, suoritti asevelvollisuutensa Viipurin Rykmentissä ja pääsi Kadettikouluun ensi yrittämällä. Raju ja toisaalta liian iloinen luonne aiheuttivat sen, että Juutilainen joutui kerta toisensa jälkeen putkaan ja erotettiin viimeinen koko koulusta. Juutilainen lähti Ranskan Muukalaislegioonaan, jossa palveli täydet viisi vuotta. Hänelle annettiin lempinimi Marokon Kauhu. Kotimaahan palattuaan Juutilainen pääsi palvelukseen ylimääräisesti palkattuna upseerina, kunnes hankaluuksien jälkeen erotettiin uudelleen. Tie Kadettikouluun oli lopullisesti katkaistu. Juutilainen hankki elantonsa sekatöissä ja ajatteli palaavansa Muukalaislegioonaan, kun talvisota syttyi. Reserviluutnantti Juutilainen määrättiin Jalkaväkirykmentti 34:n 6. komppanian päälliköksi. Talvisota oli sankaritarua alusta loppuun. Yksi talvisodan hengen luojista oli Juutilainen asettuessaan komppaniansa kanssa puolustukseen pienen jokipahasen varteen. Joen nimi oli Kollaa. Suomalaisten sotilaiden ansiosta Kollaa kesti, ja samalla koko Suomi. Jatkosodassa Juutilainen toimi jälleen komppanianpäällikkönä ja toisinaan pataljoonan komentajan viransijaisena. Hän osallistui myös Lapin sotaan ja kun se oli ohi, hän sai lähteä. Loistava sotilasura, joka oli alkanut Afrikan polttavassa helteessä, päättyi Lapin purevissa pakkasissa. Vaikka aseet olivat vaienneet rintaman molemmin puolin, Juutilaisen kohdalla alkoi toisenlainen sota. Hän taisteli rajua alkoholismia vastaan, kun maan alta nousseet käpykaartilaiset miehittivät työmaat ja järjestivät entiselle sotasankarille potkut toisensa jälkeen. Kamppailu oli vaikeaa, sillä vihollinen ei usein ollut silmin nähtävissä.

Tositarinoita sodista

Minä, Marokon kauhu

Tampereella on värikäs rikoshistoria. Kaupungin menneisyys kätkee sisäänsä surullisia tragedioita, koko Suomea kohahduttaneita henkirikoksia ja erikoisia murhamysteereitä. Monet muistavat Raisa Räisäsen salaperäisen katoamisen ja nokialaisen nuoriso-ohjaajan murhan. Tampereelle päättyi myös Suomen verisimmän pankkiryöstön pakomatka. Aikanaan suurta huomiota herättivät Messukylän kaksoissurma sekä Finlaysonin aatelissuvun pojan kuolema. Myös Mannerheim oli päästä hengestään Tampereella. Kirjaan on koottu 30 erikoista ja poikkeuksellista tapausta Tampereen verisestä menneisyydestä. Pauli Jokinen on rikoshistoriaan perehtynyt kirjailija ja kävelyopas. Hän on järjestänyt tapahtumia Murhakävelyistä Helsingin kävelyfestivaaleihin. Jokinen on aikaisemmin kirjoittanut kävelykirjojen lisäksi teokset Helsingin murhahistoria (2020), Turun Murhahistoria (2021) ja Verikoirat (2021).

Tampereen murhahistoria

Tosipohjainen sotaromaani vie syvälle vihollisen selustaan. Kesäkuun 17. päivä 1942 ylikersantti Auvinen ja seitsemän muuta partiomiestä saa tehtäväkseen suorittaa tiedustelua Alehovstsinan seudulla, Syvärin eteläpuolella. Tiedustelupartion matka venäläisiä siviilejä ja sotilaita vilisevällä alueella on täynnä vaaroja, ja kun kahteen osaan jakaantuneen partion toisen puolen radiolähetin mykistyy, ovat hyvät neuvot tarpeen. Atso Haapasen Tiedustelupartio Auvinen on jännittävä tosipohjainen sotaromaani, joka näyttää, miten vaarallisia tehtäviä suomalaiset kaukopartiot suorittivat vihollisen selustassa.

Tiedustelupartio Auvinen

Häpeä on inhimillinen, jokaisen ihmisen elämään kuuluva ilmiö. Häpeää ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa, sillä se voi verhoutua suruun, vihaan, läheisriippuvuuteen ja mustasukkaisuuteen. Suosittu teos Häpeän monet kasvot kertoo häpeän synnystä, ilmenemismuodoista ja torjuntamekanismeista. Kirjassa pohditaan naisen ja miehen häpeän eroja ja häpeän vaikutusta itsetuntoon. Esimerkeissä kuvataan häpeäkokemuksia, joiden avulla voi oppia tunnistamaan häpeän erilaisia kahleita ja naamioita. Ben Malinen on tarttunut kipeään ja vaiettuun aiheeseen ja tarkastelee sitä monipuolisesti tutkimustensa ja kokemustensa pohjalta. Hän rohkaisee vapautumaan häpeän kahleista työstämällä niiden taustalla vaikuttavia tapahtumia ja tunteita. Häpeä ei ole voittamaton este tiellä tasapainoiseen elämään.

Häpeän monet kasvot

Palkittu ja kehuttu historiateos huumeiden historiasta Suomessa On ehkä yllättävää, että jo 1920-luvulla puhuttiin huumeongelmasta Helsingissä tai että Suomi oli yskänlääkkeenä käytetyn heroiinin kulutuksessa johtava länsimaa 1930-luvulla. Morfiinia, kokaiinia ja heroiinia sai pitkään vapaasti tai helposti reseptillä, myös huumausaineiden pimeä kauppa kukoisti. Miten huumaavat aineet tulivat Suomeen, ketkä niitä käyttivät ja kuinka huumekulttuuri muuttui 150 vuodessa? Kirjassa tarkastellaan valtiovallan ja lehdistön suhtautumisen muutosta, huumausainekontrollin syntyä ja kehitystä, vieroitushoitojen kehitystä sekä Suomea laittoman huumekaupan näyttämönä.

Unileipää, kuolonvettä, spiidiä

Legendaarisen murharyhmän ex-pomo, rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo, ehti ennen eläkkeelle jäämistään työskennellä 40 vuotta Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Hänen uransa varrelle mahtuu useita suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista tapauksista, aina vuoden 1997 poliisisurmista Herlinin hissisuvun miljoonaperijättären sieppaukseen ja Bandidos-moottoripyöräkerhon varapresidentin ampumisesta koko Suomea järkyttäneeseen raakaan taksisurmaan. Muistelmateoksessaan Rautaheimo käy läpi työvuosiltaan vahvimmin mieleen jääneitä tapauksia, kertoo kiinnostavasti ja jännittävästi niiden selvittelytyöstä ja poliisin tutkintatavoista. Hänen teoksestaan saa elävän kuvan poliisin toiminnasta 1970-luvulta tähän päivään, lukija pääsee seuraamaan, kuinka nahkalaukussa olalla kannettujen radiopuhelimien aikakaudesta on siirrytty DNA-testien nykytodellisuuteen. ”Suomalaisen pimeimmän puolen asiantuntijaksi” luonnehditun Rautaheimon teos on täynnä hengästyttäviä rikostarinoita - yhdistettynä asiantuntemukseen ja näkemykseen, jota kenelläkään muulla tässä maassa ei ole.

Hermo

Tositapahtumiin perustuva sotaromaani kohtalokkaasta kaukopartiomatkasta. Kesäkuussa 1944 neljä miestä saa tärkeän mutta vaarallisen tehtävän. Neuvostoliitto on kymmenen päivää aiemmin aloittanut Kannaksella massiivisen suurhyökkäyksen, ja suomalaiset tarvitsevat tietoja vihollisen kuljetuksista. Niitä saadaan vain tiedustelulla vihollisen selustassa, takaa-ajajia väistellen. Paluusta omien puolelle muodostuu raaka kilpajuoksu, josta kaikki eivät selviä. Atso Haapanen on tuottelias kirjailija, joka on kaukopartioromaanien lisäksi julkaissut useita sotahistoriallisia tietoteoksia.

Loppuun ajettu kaukopartio

Murhat kiehtovat sukupolvesta toiseen, sillä ne tuntuvat tavallisesta ihmisestä käsittämättömiltä. Ne nostavat ihmismielessä esiin kysymyksiä: Miten voin tunnistaa potentiaalisesti vaarallisen ihmisen? Pystynkö ymmärtämään hänen tekoaan ja mihin asti? Murhaajan muotokuva -kirjassa kerrotut henkirikostapaukset ovat traagisia, käsittämättömiä ja tositapahtumiin perustuvia. Syitä teoille voi hakea tekijän taustoista, olosuhteista ja motiiveista. Kyse voi olla päihteistä, persoonallisuushäiriöistä, vakavasta psyykkisestä sairaudesta tai psykoosista. Ihmismielen pimeistä puolista on usein vaikea saada varmaa käsitystä. Motiivit eivät läheskään aina selviä - edes tekijälle itselleen. Millainen on rikollinen mieli?

Tutkinnassa rikos

Murhaajan muotokuva

Huomattavasti raskaammalta tuntui päämiehemme aiheuttama paine. Breivik alkoi hiljalleen hahmottaa, millainen tulevan oikeudenkäynnin pitäisi hänen mielestään olla. Näkemystä oli mahdoton sovittaa oikeusvaltion toimintakehyksiin. Breivik pyrki oikeusjutun avulla saattamaan vastuuseen valtavan määrän ihmisiä Norjan muuttumisesta monikulttuuriseksi valtioksi. Hän toi meille pitkiä luetteloita todistajista siinä tarkoituksessa, että hän itse johtaisi kuulemista ja esittäisi niin harkittuja kysymyksiä, etteivät todistajat pystyisi sanomaan mitään; sen sijaan he vaikuttaisivat olevan vastuussa hänen teoistaan. Mitä ovat ne asiat, joiden takana omantunnontarkka lakimies voi seistä joutuessaan puolustamaan kylmäveristä massamurhaajaa. Heinäkuun 23. päivänä 2011 asianajaja Geir Lippestadin puhelin soi kello kuusi aamulla. Soittaja oli poliisi, joka kertoo, että edellisenä päivänä pidätetty Anders Breivik halusi Lippestadin asianajajakseen, eikä suostunut puhumaan ennen kuin tämä on paikalla. Lippestadin ensimmäinen ajatus oli, että ei ikinä. Breivikiä syytettiin oikeudessa 77 ihmisen murhaamisesta, ja kaiken kaikkiaan rikos oli karmeudessaan käsittämätön. Päätös puolustaa Norjan vihatuinta miestä ei ollut helppo. Lippestad joutui muistuttamaan itseään siitä, että oikeusvaltiossa pahimpiinkin tekoihin syyllistyneellä on ihmisoikeudet. Geir Lippestad kirjoittaa kirjassaan paineesta, unettomista öistä, saamastaan vihapostista ja tappouhkauksista. Teoillaan ylpeilevää Breivikiä oli raskasta kuunnella. Tämän poliittisista näkemyksistä Lippestad kieltäytyikin jyrkästi keskustelemasta. 77 ihmistä suunnitelmallisesti ja poikkeuksellisen julmasti tappanut äärioikeistolainen terroristi sai lopulta teoistaan 21 vuoden vankilatuomion. Ennen kaikkea hän sai avoimen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.

Olin Anders Breivikin asianajaja

SELVIYTYMISTARINA ELÄMÄN NURJALTA PUOLELTA Kimmo Harjula on ruotsinsuomalainen, nykyään Suomessa asuva entinen huumeiden ja alkoholin väärinkäyttäjä ja kovan luokan rikollinen. Harjulan isä oli sadistinen tyranni, joka pahoinpiteli ja kidutti häntä säännöllisesti jo Harjulan ollessa pieni lapsi. Selviytyäkseen lähes jokapäiväisistä pahoinpitelyistä hän alkoi haistella liimaa, polttaa hasista ja juoda alkoholia jo 7-vuotiaana. Ennen täysi-ikäistymistään hän ehti asua peräti 46 eri kasvatuskodissa. Harjula istui yhteensä 14 vuotta eri vankiloissa ja jatkoi rikollista toimintaa myös kiven sisässä. Lopulta hänet lähetettiin vankien sopeutumiskeskukseen Lappiin. Yksinäisyydessä tunturin keväthangilla hän päätti muuttaa elämänsä suunnan ja onnistui pääsemään irti päihteistä ja rikollisuudesta. Tuomion suoritettuaan hän kouluttautui terapeutiksi ja on nykyään vapaa mies.

Paluu helvetistä – Kimmo Harjulan uskomaton tarina

Kuusi juristia tulee valituksi samoissa vaaleissa eduskuntaan. Kokoomuksen Tom Rukola ja Jouni Pakaslahti, demareiden Jari Sunila, keskustan Helena Maaranen, vihreiden Sanna Hollo ja perussuomalaisten Kustaa Palo pääsevät aloittamaan työnsä hyvistä asemista. He ovat eri vaalipiireistä, eivät juuri tunne toisiaan, mutta heitä yhdistää halu päästä pitkälle. Nopeasti jokainen oppii, että politiikka ei ole kilttejä ihmisiä varten. Menneisyyden tarinat ja salaisuudet, nykyisyyden valtapeli ja yhä rankemmaksi käyvä oman nahan pelastaminen alkavat kaivertaa ihmisten ja päivänpolitiikan tapahtumia. Inhmilliset heikkoudet, himo, pelko ja epäonnistumiset, niin ikään rakastumiset ja jopa rikokset eivät ole politiikassa vieraita. Konkariedustajien ja uusien tulokkaiden välillä on suuri ero, ja suhteet mediaan, yritysmaailmaan ja oikeusoppineisiin ovat myös oma lukunsa. Vallanjano on poliittinen jännitysromaani, hurja kirja vallan juovuttamista ihmisistä ja eduskuntamme pylväiden taakse verhotuista salaisuuksista. Kirjailijan tarkasti tuntemat faktat ja käytännöt sekoittuvat fiktion juonikierteisiin. Kukaan ei ole koskaan kuvannut suomalaista poliitiikka näin, eikä kukaan tunne sen kaikkia puolia kuten Häkämies.

Valta

Vallanjano

Wisting-sarjan hurja aloitus viimein suomeksi! Hyytävä rikosromaani perustuu tositapahtumiin. Mies on ollut kuolleena viikon. Hänen talonsa on sekaisin, jotakin on etsitty hirvittävän raivon vallassa, alaston ruumis on sidottu ja kidutettu hengettömäksi. Uhrilla ei ole sukulaisia tai ystäviä, hän ei juuri puhu naapureilleen. Mikä hänen salaisuutensa oli, miksi hänen täytyi kuolla? Horstin ensimmäinen kirja William Wistingistä, norjalaisesta rikostutkijasta, on kylmäävä romaani raa'asta murhasta. Norjan rikoshistorian synkin arvoitus teki Jørn Lier Horst -nimisestä poliisista kansainvälisen kirjailijatähden.

Avaintodistaja

Vastustamaton William Wisting -dekkari vie syvälle menneisyyden mysteeriin. Kaivuutyömaalta löytyy vanha vaatekaappi, jonka sisällä on luuranko. Kun selviää, että ruumis on vuosia sitten 19-vuotiaana kadonneen Felician, vanhat haavat revitään jälleen auki. Rikospoliisi William Wisting on keskellä valheiden kierrettä. Vanha rikos ulottaa lonkeronsa nykypäivänä elävien ihmisten kohtaloihin, ja poliiseilla on kiire: tappaja, joka aikoinaan luuli selvinneensä rikoksestaan, on saatava kiinni niin pian kuin mahdollista. Jørn Lier Horstin, menestyskirjailijan ja entisen poliisin koukuttavan kirjan alkupisteenä on todellinen rikos, 1970-luvulla Norjaa järkyttänyt katoamistapaus.

Kadonnut Felicia

Arkistoaineistoihin perustuva jännittävä sotaromaani. Sissi-isku Petrovski Jamiin kuvaa suomalaisten sissien hurjaa tuhoiskua vihollisen selustaan. Tammikuussa 1942 luutnantti Honkanen saa tehtäväkseen tuhota puna-armeijan huoltokeskuksen Petrovski Jamin kylässä. Sata sissiä lähtee tekemään noin 60 kilometrin matkaa vihollisen selustaan hiihtäen. Mukaan otetaan muun muassa 92 kiloa trotyyliä ja 100 polttorasiaa. Onnistuessaan tuhoisku lamaannuttaisi venäläisten huollon koko rintamalohkolla ainakin vähäksi aikaa, mutta vaarat ovat suuret...

Sissi-isku Petrovski Jamiin

Partiokertomukseen ja Ilmavoimien raportteihin perustuva romaani vaikeasta tiedusteluretkestä. Vääpeli Hyvösen johtama yhdeksän miehen kaukopartio lähtee 9. elokuuta 1942 hankkimaan tärkeitä tiedustelutietoja Marian kanavan ja Vytegran kaupungin ympäristöstä. Kulku vihollismaastossa on vaarallista, ja kun muonatäydennykset epäonnistuvat ja Kyynel-sähkötyspartioradion paristot alkavat hiipua, ovat hyvät neuvot enemmän kuin tarpeen. Sissit kohtaavat myös Suomeen haluavan karjalaisperheen ja suostuvat ottamaan mukaansa 15-vuotiaan Villen, joka osoittautuu mainioksi tietolähteeksi. Mutta hidastaako Ville partion kulkua kohtalokkaasti? Kirjan kaikki henkilöt ja tapahtumat ovat todellisia.

Kaukopartio Marian kanavalla

Pyöveli oli pelätty mutta välttämätön osa 1600-1800-luvun yhteiskuntaa Pyövelin palveluksia ei Suomessa ole tarvittu 200 vuoteen. Historian hämärään ovat peittyneet kaikki 1600-1800-lukujen lääninpyövelit. Pyöveli edusti halveksituinta ammattiryhmää, ja häntä hyljeksittiin. Silti kukaan ei voinut kiistää viran tarpeellisuutta aikakautena, jolloin ”laivat olivat puuta ja laki ankara”. Suomen pyövelit on ensimmäinen kattava esitys maamme pyövelilaitoksesta. Arkistoista esiin kaivettu tieto on pitkälti ennen julkaisematonta. Asiakirjatietoa täydentävät pyöveleihin ja mestauspaikkoihin liittyvä perimätieto ja kansantarinat. Oikeudenkäytön historian kautta voi ymmärtää, miksi ja milloin pyövelilaitos syntyi, mikä oli pyövelien kulta-aikaa ja milloin heidän palveluksensa oikeuslaitokselle kävi tarpeettomaksi. Millaisista lähtökohdista pyövelin virkaan päädyttiin? Kuinka moni entinen rikollinen vältti mestauksen ryhtymällä kuoleman virkamieheksi? Mitä kaikkea pyövelin piti osata? Miten sujui pyövelin yksityiselämä, mistä löysi vaimonsa ja miten hänen lapsiinsa suhtauduttiin? Halveksittiinko häntä lopulta niin paljon kuin nykykäsitys antaa ymmärtää? Näihin kaikkiin kysymyksiin teos löytää vastauksia. 1700-luvun kuluessa halveksitun ammatin tarpeellisuus tunnustettiin, ja pyövelit alettiin hyväksyä osaksi yhteiskuntaa. Siihen tarvittiin kuitenkin itse kuninkaan mahtikäsky: ihminen se on pyövelikin, ja hoitaa kunniallista virkaa. Suomen pyövelit näyttäytyvät kovapintaisina miehinä - eivät he muuten olisi pyöveleiksi päätyneetkään. Moni heistä sortui itse rikokseen, joka johti hirsipuuhun tai mestauspölkylle."

Suomen pyövelit

Suomen arvostetuimpiin valmentajiin kuuluvan Erkka Westerlundin esikoisteos. Erkka Westerlund on työskennellyt vuosikymmeniä huippu-urheilijoiden ja -joukkueiden kanssa. Hän on valmennusuransa aikana nähnyt, että huippu-urheilun ja työelämän vaatimukset ihmiselle ovat hyvin samankaltaiset. Ihminen itsessään on suuri voimavara urheilussa, työelämässä sekä yhteiskunnassa. Urheilun viihdearvo, business ja media ovat luoneet urheilusta kuitenkin kuvan, jossa vain voittamisella on merkitystä. Urheilun merkitys on kuitenkin paljon suurempi. Urheilu on osa elämää, jonka avulla ihminen oppii tuntemaan itsensä, muut ihmiset sekä elämän.

Erkka

Miten työläisperheiden pojista tuli moninkertaisia murhamiehiä? Ryöstömurhaaja Herman Katajaisen ja kolmoissurmaaja Väinö Olavi Svahnin rikolliset elämät ja kuolemat muistuttivat toisiaan. Entinen kuritushuonevanki Katajainen (1912–87) surmasi ja ryösti kaksi vanhusta marras- ja joulukuussa 1970 Mäntsälässä ja Karkkilassa. Pakkolaitoksesta vapautunut, jo nuoruudessaan raa’asta taposta tuomittu Svahn (1914–86) puolestaan surmasi kolme ryyppytoveriaan Hausjärvellä ja Hyvinkäällä yhtenä heinäkuisena iltana vuonna 1971. Katajainen ja Svahn olivat henkirikokset tehdessään viisikymppisiä, ja molemmilla oli takanaan kolmen vuosikymmenen mittainen rikollinen ura. Kirja piirtää kahden murhamiehen tarinoiden kautta kuvaa sodanjälkeisen yhteiskunnan nurjemmasta puolesta. Niko Jutila (s. 1989) on hyvinkääläinen tietokirjailija, jolta ilmestyi vuonna 2023 Rauni Mollbergin elämäkerta Molle ja rikostietokirja Kytäjän kartanon kolmoissurma. Kaksi miestä, kuusi surmaa on hänen viides teoksensa.

Kaksi miestä, kuusi surmaa

Huimaavan jännittävä rikosromaani yksilön ja yhteiskunnan pahuudesta. Martin Junckersen toipuu isänsä kuolemasta Sandstedissa mutta joutuu keskelle kaiken nielevää murhatutkimusta. Samaan aikaan Kööpenhaminassa Junckerin toimittajavaimo saa nimettömän vihjeen: puoli vuotta aiemmin tapahtunut hirvittävä terrori-isku olisi voitu estää. Mutta iskua tutkinut Juncker kiistää kaiken. Junckerin entinen kollega Signe Kristiansen on murtumisen partaalla. Vinkki terroriteosta on kuitenkin tutkittava perusteellisesti. Signen on saatava tietää totuus, hinnalla millä hyvänsä. Kirjailijapariskunnan moniulotteinen rikosromaani jatkaa maailmalla ylistettyä Junckerin ja Kristiansenin tutkimuksia -sarjaa.

Junckerin ja Kristiansenin tutkimuksia

Murhan maa

Tosipohjainen sotaromaani kaukopartiosta oman onnensa nojassa. Kesäkuussa 1944 vihollinen vyöryy Kannaksella ja Suomen kohtalo on vaakalaudalla. Neljän miehen kaukopartio lähetetään Kuolemajärven kaakkoispuolelle hankkimaan elintärkeitä tietoja vihollisen liikkeistä. Neuvostoliiton joukot kuitenkin etenevät vielä nopeammin kuin kuviteltiin ja miehet jäävät siirtyneiden rintamalinjojen taakse ilman kunnon karttaa. Kun vielä kaukopartion radio mykistyy, paluusta omien puolelle tulee hengenvaarallinen taival. Atso Haapanen on tuottelias kirjailija, joka on kaukopartioromaanien lisäksi julkaissut useita sotahistoriallisia tietoteoksia.

Kaukopartio saarroksissa

Röyhkän odotettujen muistelmien avaus! ”Marjatan poika tuli!” hihkaisee äidin työkaveri, kun astelen sisään SOK:n aluevaraston konttoriin. Minulla on kädessä levykassi. Olen säästänyt rahaa ja ostanut Lou Reedin uusimman. Minun pitää tulla äitiä vastaan, kun hän pääsee töistä, koska meidän on yhdessä raahattava tukkuhintaan hankittua tavaraa - kahvia, appelsiineja, säilykkeitä - joululahjoja sukulaisille. Tavaroiden raahaaminen on se, minkä parhaiten muistan nuoruudestani. Tässä kirjassa kerron poikavuosistani 1960-70-lukujen Oulussa ja Pellossa: siitä, miten leikin yksiön lattialla, kun auringonvalo kimalteli äidin Sarpaneva-maljakoissa ja matkaradio soitti Sinatraa ja Beatleseja, miten luin läpi suuren osan Pellon kunnankirjaston kirjoista ja soutelin paikallisten poikien kanssa usvaisilla tulvaniityillä ja veden valtaamissa metsissä. Kerron siitä, miten pummasin koulusta, ja kavereistani, joiden kanssa löysin musiikin, ja siitä, millaista oli olla epätoivoisessa bändissä, joka ei osannut soittaa mutta jolla oli alusta asti hyviä biisejä. Ja miten minusta tuli friikki, joka leikkasi itselleen sänkitukan ja alkoi käyttää kirpputorilta ostettua 60-luvun pukua ja kravattia. Miten pelottavan tosissani olin musiikkini ja kirjoittamiseni kanssa. Miten surkealta se kaikki näytti toisten silmissä ja miten sädehtivän kaunista se oli minun mielestäni. Tyttöystävä antoi minulle kenkää, ja aloin ajautua erilleen kaveriporukasta, joka halusi bailata ja olla kuten normaalit nuoret. Kerron siitä, miksi minun oli pakko häipyä kotikaupungistani ja miten vuotta myöhemmin olin jo kuuluisa. ”Hyvää päivää, olen uusi rock-idolinne Kauko Röyhkä.” En ole suunnitellut mitään, sanat tulevat kuin itsestään. Tiedän, etten saa olla ujo enkä epävarma. Heikko esitys kahdeksantuhannen ihmisen edessä voisi pilata koko urani. Tiedän, ettei keikasta näin epämääräisen kokoonpanon kanssa tule suurta musiikin juhlaa. Emme ole yhtenäinen, vakuuttava bändi. Joten ainoa mahdollisuus on esiintyä niin röyhkeästi, että edes jotain jäisi ihmisten mieleen.

Marjatan poika

Tuntuuko teistäkin siltä, ettei poliittisessa keskustelussa enää ole mitään tolkkua? Ennen vanhaan politiikan selvät ääripäät olivat kommunistit ja porvarit, mutta nyt ääripäitä näyttää olevan vähän joka ilmansuunnassa. Entisen jakolinjan tilalle on tullut uusia ulottuvuuksia, identiteettipolitiikkaa. Syvin kuilu kulkee nyt kansallismielisten konservatiivien ja liberaalien globalistien välissä. Tämä uusjako on hyödyttänyt puoluepolitiikassa erityisesti perussuomalaisia ja vihreitä. Niin sanotut vanhat puolueet ovat kärsineet. Myös suhtautuminen feminismiin, seksuaalivähemmistöihin, uskontoon, ihonväriin, ruokaan, kieleen ja jopa kasvomaskien käyttöön jakaa suomalaisia eri leireihin. Meillä tilanne ei tosin ole yhtä kärjistynyt kuin USA:ssa ja muualla anglosaksisessa maailmassa, mutta perässä tullaan. Kun uusia identiteettejä nousee keskusteluun, sosiaalisen median asennepoliisit kyttäävät, ettei kukaan puhu väärin. Löysistä puheista saa otsaansa helposti joko fasistin tai kommunistin leiman. Hätääntyneet konservatiivit kysyvät, että eikö mitään enää saa sanoa? Voiko keskustelusta kieltäytyä julistautumalla tolkun ihmiseksi? Matti Virtanen on seurannut toimittajana politiikkaa 1980-luvulta lähtien. Hän päätti selvittää mistä on kysymys - missä ovat nyky-Suomen ääripäät? Virtanen etsii kirjassa myös itseään ja kysyy, voiko omaa identiteettiään muuttaa? Vapaa toimittaja, FK Matti Virtanen (s. 1955) on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Talouselämä-lehdessä.

Ääripäät

Kuka murhasi Carolin Stenvallin? Syyskuun 12. päivänä 2008 Carolin Stenvall ajaa kohti Jukkasjärveä. Hän on menossa työhaastatteluun mutta ei koskaan pääse perille. Kuusi viikkoa myöhemmin Stenvallin ruumis löydetään. Alkaa yksi Ruotsin tunnetuimmista murhatutkinnoista. Murha taukopaikalla 58 on syväluotaava selvitys Carolin Stenvallin murhasta. Nuoren naisen kohtalo ravisutti koko maata ja siihen liittyy edelleen monia avoimia kysymyksiä. Kirja sisältää aiemmin julkaisemattomia tietoja Pohjois-Ruotsin seuratuimmasta murhatutkinnasta ja taustoittaa, keitä uhri ja murhaaja olivat. Tutkinnan avainrooleissa ääneen pääsevät muun muassa päivystävä tutkinnanjohtaja Kenneth Rautio sekä murhapaikan löytänyt suomalaistaustainen pariskunta. Rikostoimittaja Peter Johanssonin true crime -teos yrittää löytää vastauksen siihen, mitä Carolin Stenvallin elämän viimeisinä hetkinä tapahtui. Peter Johansson (1964–) on ruotsalainen kirjailija ja palkittu rikostoimittaja.

Murha taukopaikalla 58

Tallinnan tappajat -sarjan toisessa osassa sukelletaan jälleen uudelleenitsenäistyneen Viron kriminaaleihin syövereihin, aivan julmimpaan pohjaan asti. Kymmenet tositarinat nuoren valtion järjestäytyneen ja etenkin järjestäytymättömän rikollisuuden hirmuteoista kertovat karua kieltä tuon aikakauden elämästä. Neuvostoliiton rikollinen perintö oli virolaiselle yhteiskunnalle taakkana lähes sukupolven ajan. Rahan ja vallan vuoksi suoritetut henkirikokset taustoitetaan teoksessa siten, että myös vallinneita oloja muistamaton saa kattavan käsityksen, millaisissa oloissa rakas naapurimme tulevaisuuttaan rakensi. Maassa noudatettiin viidakon lakeja, ja selkeä hinta oli sekä elämällä että kuolemalla. Jokaiseen tapaukseen linkitetään kuvaus niistä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, joiden seurauksena kukin rikos toimitettiin. Tallinnan tappajat II tarjoaa näin tapaustensa kautta laajan ja rehellisen yleiskuvan Viron matkasta kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.

Tallinnan tappajat

Tallinnan tappajat 2

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat ger dig tillgång till tusentals ljudböcker direkt på din mobil. Hitta din nästa favorit genom att bläddra igenom våra utvalda topplistor.

Älskar du att läsa böcker? Upptäck tusentals e-böcker hos BookBeat. Välj och vraka mellan bästsäljare, crime, romance, fakta och mycket mer!

Få tillgång till tusentals e-böcker på din mobil. Bläddra och hitta din nästa favorit e-bok idag!

Ljudböcker - Hitta din nästa ljudbok

BookBeat ger dig tillgång till 1 miljon ljudböcker och e-böcker i mobil och surfplatta. Prova gratis!

Ljudböcker och e-böcker. Prova gratis! - BookBeat

Om du inte är ute på ett äventyr är det bättre att registrera dig på {countryLanguage} sajten.

Här hittar du våra mest populära författare och deras böcker. Hos BookBeat hittar du ett stort utbud av författare och olika kategorier, så den här listan kommer garanterat att ge inspiration till din nästa läsupplevelse!

{AuthorName} böcker - BookBeat

{NarratorName} som uppläsare - BookBeat

Letar du efter en ny favorituppläsare, eller har du redan en favorit du vill lyssna ännu mer på? Perfekt! Här har vi nämligen samlat de mest populära uppläsarna och böckerna de läst in. 

Sök - BookBeat

Titel

Person som diskar och lyssnar på BookBeat

Uppläsare

Jari Nissinen

Kom igång med BookBeat idag

Om oss

Följ oss

Hjälp och kontakt

Info

BookBeat

Ladda ner BookBeat