BookBeat ger dig tillgång till 1 miljon ljudböcker och e-böcker i mobil och surfplatta. Prova gratis!

Ljudböcker och e-böcker. Prova gratis! - BookBeat

Om du inte är ute på ett äventyr är det bättre att registrera dig på {countryLanguage} sajten.

{Seriename} - Bokserien - BookBeat

KUNINGAS: Kuin verta on tuo rusko vuoren yllä! Päivä nousee kuumeen polttamana. PRINSSI HENRIK: Ja kuin sotatorvi tuuli soittaa puissa, koleasti viuhuen se kertoo, että tulossa on myrskyinen ja raju päivä. Henrik IV:n ensimmäinen osa on William Shakespearen keskikauden kuningasnäytelmiä. Se kertoo hurjan prinssi Henrikin kasvusta valtaan ja vastuuseen sekä prinssin kaimasta, Henrik Tulikannuksesta, jolla on kaikki hyveet paitsi itsehillintä. Näytelmä esittelee myös erään Shakespearen rakastetuimmista hahmoista: nokkelan ja turmeltuneen Falstaffin, johon Elisabet I:n kerrotaan ihastuneen niin, että Shakespeare sijoitti paksun ritarin kolmeen eri näytelmäänsä. Matti Rossin suomennos vie nykylukijan Shakespearen maailmaan.

Shakespeare

Henrik IV

Klassikkokirjailijan näytelmä sodasta ja aikuiseksi kasvaneesta sankarikuninkaasta, jota ihaillaan vielä satoja vuosia myöhemmin. KUORO: Pahaenteisen yön kohdusta kahden armeijan vaimea sorina kantautuu leiristä leiriin, ja vartiot puolin ja toisin melkein kuulevat toistensa salaiset kuiskeet. Tuli vastaa tulen loimuun, ja nuotion kalpeiden liekkien läpi armeijat näkevät toistensa hämärät kasvot. Henrik V on näytelmä sodasta ja aikuiseksi kasvaneesta sankarikuninkaasta, jota ihaillaan vielä satoja vuosia myöhemmin. Kuningas Henrik V:n sotaretki Ranskaan ja dramaattinen Agincourtin taistelu ovat piirtyneet Britannian historiaan Shakespearen ikuistamina. Sotaan lähtee myös Henrik IV -näytelmistä tuttu Pistooli epämääräisine seuralaisineen, mutta maailma on muuttunut: Falstaff jää kotiin kuolemaan.

Henrik V

Sukupuolirooleilla leikittelevä herkullinen komedia, jossa herttuan tytär joutuu pakenemaan setänsä tyranniaa pojaksi naamioituneena. ROSALINDA: Ehei, en tuhlaa lääketiedettäni muihin kuin niihin, jotka ovat sairaita. Metsässämme kummittelee muuan mies, joka turmelee nuoria versojamme kaivertamalla puiden kaarnaan "Rosalinda", ripustelee oodeja orapihlajapensaisiin ja elegioita karhunvatukoihin; ja ne kaikki, totta vieköön, nostavat Rosalindan nimen jumalien tasolle. Jos voisin tavata tuon fantasiasepon, antaisin hänelle muutaman hyvän neuvon, sillä mies näyttää kärsivän päivittäin iskevästä rakkauskuumeesta. ORLANDO:Minä olen se, jota rakkaus noin kuumeen tavoin järisyttää. Ole hyvä ja kerro minulle parannuskeinot. Kuten haluatte on valoisa komedia, jossa karkotetut elävät onnellista vaihtoehtoelämää metsässä, ja rakkaudessa käy hyvin. Keskipisteenä säteilee pojaksi pukeutuva Rosalinda, taustavarjoa tuo alakuloinen hovimies-filosofi Jaques, joka eläytyy metsästettävien peurojen tuskaan ja pohtii kuinka koko maailma on näyttämö.

Kuten haluatte

Sanaleikkien, sutkausten ja kaksimielisten vihjausten ilotulitus! Juuri kun Navarran kuningas kumppaneineen päättää omistautua opiskelulle ja kaihtaa naisia, ovelle ilmestyy Ranskan prinsessa seuraneitoineen, ja vielä tärkeällä asialla. Kiemurtelu ei auta, opintosuunnitelman on joustettava, ja pian joustaa kaikki muukin. ”Turhaa lemmen touhuaon sananlaskujen, sanaleikkien, sutkausten ja kaksimielisten vihjausten ilotulitus, jonka ei ole tarkoitus johdattaa teatteriyleisöä vakavamieliseen pohdiskeluun, vaan saada se nauramaan kippurassa teennäisyydelle ja ylimysten tuhoon tuomituille yrityksille potkia tutkainta vastaan”, kirjoittaa näytelmän suomentaja Juhani Lindholm.

Turhaa lemmen touhua

PROTEUS:Jos hylkään oman Juliani, rikon valani;jos rakastan ihanaa Silviaa, rikon valani;jos petän ystäväni, rikon valani kahta kauheammin.Ja juuri se voima, joka valat minusta kirvoitti,on tämän kolmoispetoksen alku ja juuri.Rakkaudesta valan vannoin ja rakkaudesta sen rikon. Kaksi nuorta veronalaista on Shakespearen varhaiskauden kepeä komedia. Nuoret ystävykset Valentin ja Proteus hyvästelevät, kun Valentin matkaa Milanoon ja Proteus jää Veronaan rakastettunsa Julian luo. Pian kuitenkin Proteuskin lähetetään maailmalle, ja kuinka ollakaan, molemmat nuorukaiset rakastuvat Milanon herttuan ihanaan Silvia-tyttäreen. Proteus viittaa kintaalla niin lemmenvaloille kuin ystävyyden laeille ja juonittelee Valentinille karkotuksen hovista. Hän kosiskelee Silviaa aavistamatta, että Julia on seurannut häntä Milanoon pojaksi naamioituneena. Rakastavaiset rimpuilevat naamioleikkien, maantierosvojen ja petosten sotkuisessa verkossa ennen kuin romanttisen komedian langat sidotaan lopussa yhteen.

Kaksi nuorta veronalaista

Hurjan prinssi Henrikin ja ritari Falstaffin tarina huipentuu. Draaman mestarin tutkielma vallan moraalista ja vallankäytön suhteista. PRINSSI HENRIK: Turhuuteen vei minut nuoren veren kiivas vuoksi; nyt se seisahtuu ja kääntyy, palaa takaisin ja yhtyy majesteetillisen valtameren aaltoihin ja pysyy tästä lähin kuninkuuden hallinnassa. Henrik IV:n toinen osa jatkuu ensimmäisen osan jälkimainingeista. Kapinalliset kerääntyvät uuteen hyökkäykseen kuninkaan joukkoja vastaan ja huhut lentelevät kiivaina. Kuninkaan puolella palvelee myös Falstaff, joka ajaa sodan laitamilla omaa etuaan, kulkee kapakoissa ja kerää lahjuksia. Vanha kuningas Henrik IV uupuu anastetun kruunun taakan alle, jolloin prinssi Henrikin koittaa aika kohdata sekä menneisyytensä että isänsä. Kun Henrik IV:n ensimmäinen osa käsitteli kunniaa ja vastuuta, on toisen osan johtava teema vallan moraali. Aikojen murros asettaa kuninkuuden jumalallisen oikeutuksen kyseenalaiseksi, mutta prinssinkin on osoittauduttava kruununsa arvoiseksi.

Timon, avokätinen mesenaatti, kylvää varoituksista huolimatta rahojaan onnenonkijoille, kunnes hänestä lopulta sukeutuu parantumaton ihmisvihaaja. ALKIBIADES: Mikä on nimesi? Noinko paljon vihaat ihmistä, sinä joka olet ihminen? TIMON: Olen Misantropos, ja vihaan ihmiskuntaa. Mitä sinuun tulee, olisitpa koira, että voisin jossain määrin rakastaa sinua. Varakas mesenaatti Timon kylvää varoituksista huolimatta rahojaan onnenonkijoille. Hän on niin avokätinen, että joutuu itse velkoihin, mutta on varma, että saa vuorostaan apua avustetuilta. Toisin käy: yksi toisensa jälkeen torjuu Timonin pyynnöt. Hän järjestää pidot ja ilmaisee mielipiteensä vieraista tarjoamalla vain vettä ja kiviä. Timon lähtee vihoissaan Ateenasta ja asettuu luolaan erakoksi. Hän löytää sattumalta kultaa, ja löytö tuo taas pyytäjät mukanaan. Osan kullasta Timon antaa sotapäällikkö Alkibiadeelle, jotta tämä tuhoaisi Ateenan..

Timon Ateenalainen

Inhimillinen murhenäytelmä vallan huumaamasta diktaattorista on samalla koskettava kuvaus yksityisen ja julkisen elämän kipeistä ristiriidoista. CASSIUS: Kumartukaa roomalaiset, kumartukaa, peskäämme kädet hänen veressään kyynärpäitä myöten, ja punatkaamme miekat. Sitten niitä heiluttaen torille, ja huutakaamme kaikki: "Vapaus, vapautus, ja oikeus!" Caesar on päihtynyt vallasta ja kansan ihailusta eikä usko varoittaviin ennusmerkkeihin. Joukko tasavaltaa kannattavia senaattoreita, heidän joukossaan myös Caesarille läheinen Brutus, päättää surmata yksinvaltiaan, jonka epäillään havittelevan kuninkuutta. Murhan jälkeen Roomassa käydään sisällissotaa, kunnes Caesarin uskollinen ystävä Marcus Antonius kukistaa salaliittolaiset. Paitsi poliittis-historiallinen tragedia Julius Caesar on inhimillinen murhenäytelmä, koskettava kuvaus yksityisen ja julkisen elämän kipeistä ristiriidoista sekä vallan himosta ja hinnasta. Lauri Siparin suomennoksessa näkyy teatterialan ammattilaisen kädenjälki.

Julius Caesar

Shakespearen hauskin ja lyyrisin näytelmä vie Ateenaan, jossa valmistellaan herttuan häitä. HIPPOLYTA: Eipä kulu kauan kun yö nielee neljä päivää, ja yöt itse uneksivat pois tuon ajan; silloin kuu, nyt taivaallaan kuin hopeainen jousi, näkee meidän juhliemme illan. Ateenan herttua Theseus ja amatsonien kuningatar Hippolyta viettävät tulevana uudenkuun päivänä häitä, ja juhlia valmistellaan monin tavoin. Käsityöläiset, "känsäkourat Ateenan miehet" harjoittelevat näytelmää, nuoret rakastavaiset selvittelevät pahoin sotkeutuneita välejään ja keijujen kuningas ja kuningatar käyvät metsän pimennossa valtataistelua.

Juhannusyön uni

SYRAKYSAN ANTIPHOLUS:Onko tämä maa, taivas vai helvetti kenties? Olenko unessa vai valveilla, hullu vai järjissäni? Näille olen tuttu, mutta hukassa itseltäni... Erehdysten komedia on Shakespearen varhaisvuosien huima farssi kahdesta parista eroon joutuneita kaksosia. Sekaannukset alkavat, kun he osuvat yhtä aikaa samaan kaupunkiin, ja sukulaiset ja ystävät sotkevat saman nimiset ja näköiset veljekset keskenään kerran jos toisenkin. Ennen kuin miesten outoon käytökseen saadaan selitys, moni pää menee pyörälle, ja syytä etsitään niin haureudesta, hulluudesta kuin paholaisestakin.

Erehdysten komedia

Venetsialainen kauppias Antonio lainaa rahaa Shylockilta, juutalaiselta koronkiskurilta, ystävänsä Bassanion kosioretkeä varten. Mutta Antonion kauppalaivat katoavat merellä, hän ei pysty maksamaan velkaansa, ja Shylock vaatii sopimuksen mukaan hyvitykseksi naulan verran velallisensa lihaa. Antonio on kuoleman partaalla, kun apuun rientää Bassanion vastavihitty vaimo Portia lakimieheksi naamioituneena. Tragikoominen Venetsian kauppias esittää vakavia kysymyksiä ihmisarvosta ja ennakkoluuloista parodian ja ironian keinoin. Onnellista rakkausjuonta varjostaa Shylockin synkkä, kostonhimoinen hahmo.

Venetsian kauppias

Näytelmien yksi ylitse muiden Draama Tanskan prinssin sielua raastavasta moraalisesta ristiriidasta oli aikansa suosituimpia näytelmiä ja on yhä yksi maailmankirjallisuuden klassikoista. Kuuntele, Hamlet, kuuntele! Jos olet koskaan rakastanut isääsi, kosta hänen luonnoton ja pirullinen murhansa. Näin puhuu murhatun isän haamu pojalleen, eikä poika voi muuta kuin toimia, vaikka vastoin luontoaan. Tanskan prinssin sielua raastava moraalinen ristiriita ei ole neljän vuosisadan aikana väljähtynyt.

Hamlet

Kiihkeä ruusujen sota kiertyy kohti veristä päätöstään, jossa kukaan ei ole turvassa. Valta tempautuu kädestä toiseen, puolta vaihdetaan häikäilemättä. GLOUCESTER: Vajoaako Lancasterin valtaa himoitseva veri maahan? Minä kuvittelin, että lentoonhan se nousee. Kas kun miekka itkee Henrik-paran kuolemaa. Vuodattakoot noita punaisia kyyneliä kaikki, joiden mielessä on Yorkin huoneen tuho. Jos sinussa on vielä kipinänkään verran elämää, niin mene helvettiin ja kerro terveisiä – pistää vielä kerran sillä minussa ei ole sääliä, ei pelkoa, ei rakkautta. Ruusujen sota kiertyy kohti veristä päätöstään Shakespearen kolmannessa Henrik-näytelmässä, joka jatkaa tarinaa suoraan toisen osan lopusta ja päättyy uhkaavasti siihen, mistä Rikhard III alkaa. Kuningas Henrikin ympärillä valta tempautuu kädestä toiseen, puolta vaihdetaan häikäilemättömästi. Kukaan ei ole turvassa kun punainen ja valkoinen ruusu ottavat yhteen. Inhimillisen heikon Henrikin ja Yorkin poikien rinnalle nousevat soturikuningatar Margareetan, "verikoura" Cliffordin ja kuninkaantekijän, Warwickin herttuan voimahahmot.

Henrik VI

Draaman mestarin tutkielma vallanhalusta, jonka seurauksena mahtisukujen ihmiset joutuvat tahtomattaan kohtalon pelinappuloiksi. ÄPÄRÄ Kuninkuus! Miten korkealle kohoaa sen kunnia, kun kuninkaiden kallis veri syttyy tuleen! Kalman kammottava pää saa teräsleuat, miekkoina välkkyvät sen torahampaat, se viettää juhlaa, repii, raastaa ihmislihaa kuninkaiden ratkoessa kiistojaan. Kuningas Juhana on dramaattinen tutkielma vallanhalusta, siitä miten mahtisukujen ihmiset joutuvat tahtomattaan kohtalon pelinappuloiksi. Kun hallitsijan oikeutus valtaan horjuu, vehkeily sen uudelleenjaosta käynnistyy. Juhana Maaton on noussut kuninkaaksi ohi kruununperijän, nuoren veljenpoikansa Arthurin. Ranska vaatii häntä luopumaan kruunusta ja sota uhkaa. Juhana määrää Arthurin likvidoitavaksi, mutta pyövelilläkään ei aina ole sydäntä totella. Kilpailijoiden tuhoutuessa ylimmäksi jää kaikumaan äitien raivostunut huuto.

Kuningas Juhana

Alhaissyntyinen lääkärintytär Helena pelastaa Ranskan kuninkaan hengen ja saa palkkioksi aviomiehen. Hän valitsee kreivi Bertramin, joka kauhistuu ajatustakin ja pakenee sotaan vannottuaan, että Helenasta tulee hänen vaimonsa vasta kun tämä odottaa hänen lastaan ja kantaa hänen sormustaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin on kitkerä komedia, joka kääntää perinteisen sadun asetelman päälaelleen. "[Shakespeare] rakensi aineksista monitasoisen sosiaalipsykologisen draaman, jossa ei koetella ainoastaan sankarittaren kekseliäisyyttä, aloitteellisuutta ja rohkeutta, vaan myös sankarin ja ympäröivän yhteisön moraalia ja arvoja, perinnöllisen ja itse hankitun aseman samoin kuin hyveen ja kunnian vastakkaisuutta. Näytelmän suuri teema, toden ja illuusion vastakkaisuus, läpäisee näytelmän kaikki roolit, tapahtumat ja temput", toteaa professori Jyrki Nummi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Värikäs kudelma kuninkaan nuoruusvuosista: ylimystön valtataistelua käydään, kun Ranskan läänitykset ovat joutumassa vihollisen haltuun. exeter: Minä pelkään pahaa enteilevää ennustusta, jota lapset hokivat, kun Henrik viides eli: Monmouthin Henrik kaiken valloittaa, Windsorin Henrik kaiken kadottaa – niin selvää se on, että minä toivon päivieni päättyvän jo ennen tuota onnetonta aikaa. Sankarikuningas Henrik V:n poika, kovaonninen ja toistaitoinen Henrik VI, joutuu kuninkaaksi jo pikkulapsena. Vallan vie hänen käsistään riitaisa sukulaisten, aatelisten ja kirkonmiesten joukko. Englanti käy sotaa Ranskassa, vastassa Orléansin neitsyeksi sanotun noidan villitsemä kruununprinssi Charles joukkoineen. Ritarihyveet tekevät kuolemaa ja sisällissota lähestyy, kun valkoisen ja punaisen ruusun kannattajat valitsevat puolensa. Henrik VI -trilogian ensimmäinen osa kertoo Henrik-kuninkaan lapsuudesta ja nuoruudesta ja päättyy avioliiton odotukseen. Tarina jatkuu suoraan näytelmän toisessa ja kolmannessa osassa ja huipentuu Rikhard III:een. Kaikki neljä näytelmää ovat ilmestyneet Matti Rossin vahvoina suomennoksina.

Palamon ja Arcite, serkukset ja parhaat ystävät, rakastuvat samaan neitoon… Ensi kertaa suomeksi ilmestyvä kuvaus ystävyyden voimasta ja ristiriidoista. THESEUS: Oi te taivaalliset taikurit, mitä meistä teettekään! Nauramme sitä, mikä meiltä puuttuu, suremme sitä, mikä meillä on; tavallaan olemme yhä lapsia. Olkaamme kiitolliset siitä, mitä on, ja lakatkaamme kinaamasta jumalien kanssa siitä, mihin ymmärryksemme ei yllä. Palamon ja Arcite ovat serkukset ja parhaat ystävät, jotka rakastuvat samaan neitoon. Nuorukaisten ystävyys kärsii pahoja kolauksia heidän kilpaillessaan Emilian suosiosta, mutta tämä ei tahdo valita heidän väliltään. Lopulta miehet kohtaavat toisensa kaksintaistelussa. Kaksi jalosukuista perustuu Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinoiden Ritarin tarinaan. Shakespeare kirjoitti tämän tragikomedian yhdessä John Fletcherin kanssa, joka aikoinaan veti hänelle vertoja suosiossa näytelmäkirjailijana.

Kaksi jalosukuista

Runollinen ja vaikuttava näytelmä kuvaa tapahtumasarjaa, josta ruusujen sota juontaa juurensa. RIKHARD: Herran tähden, käykäämme nyt maahan istumaan ja kertokaamme tarinoita kuninkaiden kuolemasta; kenet syöstiin vallasta ja surmattiin, ja kuka kuoli sotaan, keitä vainosivat niiden haamut, jotka heidän käskynsä vei hautaan; vaimot myrkyttivät muutaman ja uneen tapettiin myös monta; kaikki menehtyivät murhattuina. Runollinen ja vaikuttava Rikhard II kuvaa tapahtumasarjaa, josta ruusujen sota juontaa juurensa. Kuninkaan serkku Henrik Bolingbroke karkotetaan maasta, mutta hän palaa ja syöksee Plantagenetien viimeisen kuninkaan Rikhardin vallasta. Sukulaismiesten välinen kamppailu kuvastaa samalla kuilua perityn, kiistattoman kuninkuuden ja kansan tuella saadun vallan välillä. Tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Henrik IV -näytelmiä.

Rikhard II

Hullun rakkauden riepottelemat Sotapäällikkö Marcus Antonius on menettänyt otteensa. Vaikka hän on yksi Rooman valtakuntaa hallitsevasta triumviraatista, hän vetelehtii rakkauden huumaamana Egyptissä kuningatar Kleopatran luona. Vasta tieto Pompeiuksen kapina-aikeista saa hänet takaisin Roomaan, ja osoittaakseen uskollisuutensa Caesarille hän nai tämän sisaren Octavian. Pompeiuksen kanssa neuvotellun rauhan jälkeen Antonius palaa raivostuneen Kleopatran luo. Onneen ei vain ole paluuta, vaikka rakkaus löytää sovun. Shakespearen suuri rakkaustragedia pohjautuu Plutarkhoksen jo v. 1579 englanniksi käännettyyn Marcus Antoniuksen elämäkertaan ja sisältää suurenmoista lyriikkaa.

Antonius ja Kleopatra

Suurenmoista Shakespearea: poliittinen tragedia tapahtuu tasavallan ajan Roomassa. Kopea Coriolanus on nousemassa konsuliksi. CORIOLANUS: Oi äiti, äiti! Mitä olettekaan tehnyt? Katsokaa, taivaat aukeavat, jumalat kurkistavat alas ja nauravat tätä luonnotonta kohtausta. Oi äiti, äiti, oi! Saitte onnellisen voiton Roomalle; mutta pojallenne, voi, uskokaa se, uskokaa, jotain hyvin vaarallista, ellei tappavaa. Coriolanus on tasavallan ajan Roomassa tapahtuva poliittinen tragedia. Nälkää näkevä kansa liikehtii, kun volskit lyönyt kopea Coriolanus on nousemassa konsuliksi. Plebeijien mielipide kääntyy häntä vastaan, ja hän pakenee raivostuneena volskien puolelle. Roomaan jäänyt äiti Volumnia estää poikaansa hyökkäämästä omiaan vastaan, mutta rauhan solmiminen tekee Coriolanuksesta kaksinkertaisen petturin.

Coriolanus

Yksi Shakespearen suosituimmista komedioista tuo näyttämölle äkkipikaisen Katherinan ja lempeän Biancan. Luvassa on hupia ja ajattelemisen aihetta. PETRUCHIO: Jos siis tunnet jonkun, joka on kyllin rikas Petruchion vaimoksi - sillä vauraus säestää hyvin kosiotanssiani - olkoon hän ruma kuin Florentiuksen lemmitty, vanha kuin Sibylla ja häijyluontoinen ja äksy kuin Sokrateen Ksanthippa tai pahempikin, se ei minua liikuta eikä lannista, olkoon nainen vaikka yhtä äkäinen kuin Adrianmeren hurjat tyrskyt. Kuinka äkäpussi kesytetään tuo näyttämölle kauniit sisarukset, kiukkuisen ja suorapuheisen Katherinan ja lempeän Biancan. Biancalla riittää kosijoita joka sormelle, mutta isä haluaa naittaa esikoisen ensin. Itsevarma Petruchio lupaa naida pahasuisen Katen, jotta hänen ystävänsä pääsevät kosimaan Biancaa, ja kesyttää äkäpussin kaupan päälle. Nöyryytyksellä, nälällä ja unenpuutteella hän koulii Katherinasta kuuliaisen vaimon, jolle aviomies on "herra, kuningas ja johtaja".

Kuinka äkäpussi kesytetään

Näytelmä sisällissodan repimästä valtakunnasta on raju ja rosoinen sodankuvaus. Ruusujen sota riehuu valtoimenaan, valtakamppailu kruunusta kiihtyy. YORK: Palkkaan Irlannissa vahvan armeijan, ja lietson Englannissa mustan myrskyn, joka paiskaa tuhansia taivaaseen tai helvettiin; niin kauan riehuu täällä julma rajuilma, kunnes kultavanne minun kulmillani säteilee kuin päivän kehrä tyynnyttäen hullun sodan raivon. Heikko ja hurskas kuningas Henrik VI saa puolisokseen Anjoun Margareetan, mutta aateliston kauhuksi hinta on korkea: Englannin läänitykset Ranskassa menetetään. Lancasterin ja Yorkin sukujen perimysriita kärjistyy Ruusujen sodaksi, kun kruunua tavoitteleva Yorkin herttua kerää oman armejian ja lietsoo kansan kapinaan. Henrik VI:n toinen osa on näytelmä sisällissodan repimästä valtakunnasta. Kruunusta taistelevien miesten ohi ja yli nousevat naisroolit, noituuteen turvautuva herttuatar Elinor ja häikäilemätön kuningatar Margareeta, jonka ikimuistettava hahmo riehuu kostonhimoisena myös Rikhard III:ssa.

Shakespearen vimmaisten ja terävien kuningasnäytelmien komea päätösosa on esikuvaansa kunnioittava poliittisen nuorallatanssin taidonnäyte. KARDINAALI WOLSEY: Oi, miten kurja on se raukka, jonka onni riippuu ruhtinaiden suosiosta! Heidän hymynsä, jonka lämpöön pyrimme – heidän herkän puolensa – ja heidän tuomansa tuhon väliin mahtuu enemmän pelkoa ja tuskaa kuin sota tai naiset saavat aikaan; ja kun hän viimein lankeaa, hän lankeaa kuin Lucifer, vailla toivoa. Kuudesta vaimostaan tunnettu kuningas Henrik VIII (1491–1547) on Shakespearen näytelmässä monisärmäinen, kunnioitettava hahmo. Hovin ja kirkon valtajuonitteluun kytkeytyy kuninkaan avioero katolisesta Katariina Aragonialaisesta sekä uusi suhde Anne Boleyniin, josta tuli kuningatar Elisabet I:n äiti. Teos on kirjoitettu Elisabetin seuraajan Jaakko I:n valtakaudella.

Henrik VIII

Suuren dramaatikon mieleenpainuva tragikomedia vallasta ja moraalista. CLAUDIO Jos minun täytyy kuolla,kohtaan pimeyden kuin morsiamen,sen suljen syliini. ISABELLA Noin puhuu veljeni: kuin kaiku kantautuisi isän haudasta. Niin, sinun täytyy kuolla;noin jalo mies ei suostu pelastamaan henkeäänalhaisilla rohdoilla. Mitta mitasta on hurja draama vallasta ja moraalista. Lordi Angelo nousee Wienin sijaishallitsijaksi ja päättää palauttaa kurin ja järjestyksen valtakuntaan. Ensi töikseen hän tuomitsee kuolemaan Claudion, joka on saattanut kihlattunsa raskaaksi. Angelon oma moraali joutuu koetukselle, kun Claudion viaton sisar Isabella saapuu luostarista anomaan armoa veljelleen.

Mitta mitasta

Maailman suuriin klassikoihin kuuluva Othello on tragedia rakkaudesta, mustasukkaisuudesta ja silkasta säälimättömästä pahuudesta. JAGO: Armollinen herra, varokaa mustasukkaisuutta! Se on vihreäsilmäinen peto, joka pilkkaa lihaa, jota syö. Autuas se aisankannattaja, ken ei pettäjäänsä rakasta ja tietää, että häntä petetään, mutta kirottuja ovat hetket, joilla rakastava lakkaamatta piinaa itseään; hän rakastaa ja epäilee, epäilee ja silti rakastaa. Othello, sotasankari, saa suloisen Desdemonan rakkauden, mutta mustan maurin onni ja menestys herättää kateutta ja kaunaa komentajan lähipiirissä. Kohta jo Jagon pirullinen manipulointi alkaa levittää tuhoa. Vihjaus vihjaukselta Jago suistaa Othellon järjettömiin tekoihin.

Othello

Historiahöysteinen, tragikoominen romanssi Shakespearen myöhäiskaudelta: Britannian kuningatar Cymbeline ei suvaitse prinsessa Innogenin sulhasta. VARTIJA: No niin herra, oletteko kypsä kuolemaan? POSTUMUS: Ylikypsä pikemminkin; kypsyin kauan sitten. VARTIJA: Riiputus on päivän sana. Jos olette siihen kypsä, asia on pihvi. Cymbeline on Shakespearen myöhäiskauden tuotantoa, roomalaisajan Britanniaan sijoittuva tarina katoamisista, juonitteluista, naamioitumisista ja kostosta. Lopussa, monipolvisten vaiheiden jälkeen, solmitaan yhteen koko joukko lankoja: rakastavaiset saavat toisensa, lapsina kadonneet prinssit löytävät kotiin, paha äitipuoli ja hänen häikäilemätön poikansa kuolevat ja Britannia tekee rauhan Rooman kanssa.

Cymbeline

Traaginen ja julma Rikhard III on Shakespearen kuningasnäytelmistä kuuluisin. RIKHARD: Valo hohtaa sinisenä, puoliyö on ohi. Kylmä pelon hiki peittää vapisevan lihan. Mitä minä pelkään? Itseäni? Olen yksin, Rikhard rakastaa Rikhardia, täällä on siis minä ja minä, Onko täällä murhaaja? Ei ole. Kyllä on, se olen minä! Pakene siis. Ketä, itseäsi?

Rikhard III

Draaman mestarin viimeinen suuri näytelmä kertoo vieraudesta, kostosta ja rakkaudesta. Onni ei voi voittaa, ennen kuin Prospero saa kostonsa. PROSPERO: –– niin kuin tuon näyn olematon kudelma, myös pilviin ulottuvat tornit, suurenmoiset palatsit ja juhlalliset temppelit ja koko tämä suuri pallo tulevine asukkaineen katoavat aineettoman kuvitelman tavoin, usvan henkäystäkään ei siitä jää. Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat, ja uni saartaa pientä elämäämme. Lumoava Myrsky on moniin tulkintoihin houkutteleva näytelmä vieraudesta, rakkaudesta ja taikakeinoin hankitusta hyvityksestä. Milanon herttua Prospero elää karkotettuna syrjäisellä saarella tyttärensä Mirandan kanssa. Kun Prospero nostattaa myrskyn ja ajaa veljensä laivan karille saaren edustalla, Miranda kohtaa ensi kertaa ihmisiä ja rakastuu nuoreen Ferdinandiin. Onni ei kuitenkaan täyty ennen kuin vehkeilyt on torjuttu ja vääryydet hyvitetty.

Myrsky

Shakespearen suuri tragedia on synkkä kuningasnäytelmä skottilaisesta klaanipäälliköstä ja tuhoisan vallanhimon analyysi. MACBETH: … ja sääli, alaston kuin juuri maailmaan tullut vauva, saapuu ratsastaen pasuunoiden ärjähdyksen selässä, ja kerubien parvi kiitää näkymättömillä tuuliratsuillaan ja huutaa teon kauheutta kaikkiin korviin, kunnes tuuli hukkuu itkuun. Macbeth on viimeinen Shakespearen suurista tragedioista, tarina murhasta, vallanhimosta ja ihmisen tuhoutumisesta. William Shakespeare (1564-1616) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija, jota pidetään yhtenä kirjallisuushistorian merkittävimmistä kirjailijoista ja kynäniekoista.

Macbeth

Shakespearen suuri tragedia Britannian vanhasta kuninkaasta, joka pöyhkeydessään luulee imartelua rakkaudeksi – ja suistuu kohti hulluutta ja kuolemaa. LEAR: Puhaltakaa, tuulet, kunnes posket repeävät! Taivas, avaa luukkusi ja anna sataa, kunnes kirkontornit katoavat tulvaan! Ajatuksen nopeudella sinkoilevat rikkilieskat, taivaantulten, tammenhalkaisijain enteet, kärventäkää tämä harmaa pää! Kuningas Lear on yksi Shakespearen suurista tragedioista, äärimmäisen epätoivon täyttämä tarina muinaisen Britannian vanhasta kuninkaasta, joka pöyhkeydessään luulee imartelua rakkaudeksi. Lear hylkää uskollisen tyttärensä Cordelian, lahjoittaa valtakuntansa petollisille lapsilleen Reganille ja Gonerilille ja sysää liikkeelle tapahtumasarjan, joka johtaa hulluuteen ja kuolemaan.

Shakespeare

Om oss

Följ oss

Hjälp och kontakt

Info

BookBeat

Ladda ner BookBeat