Mikä on yritysten vastuu globaalissa taloudessa? Onko yritysten yhteiskuntavastuu aina hyvästä vai voiko se heikentää demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta? Kenen etuja vastuullinen liiketoiminta palvelee? Yhä useammat yritykset osaavat toteuttaa vastuutaan innovatiivisesti ja menestyksekkäästi. Yritysvastuun vahvistuminen lisää kuitenkin yritysten valtaa ja herättää uusia oikeudenmukaisuuden ja demokratian kysymyksiä. Lisääntyvä ja alati muuttuva kansalaisaktivismi uudistaa yritysten ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Myös sijoittajia vaaditaan vastuuseen ja viranomaisilta halutaan lisää markkinoiden sääntelyä. Kuluttajien rooli monimutkaistuu. Kirjassa tarkastellaan yritysten vastuullisen liiketoiminnan moninaisia haasteita nykytaloudessa. Aihetta hahmotetaan niin yritysten, kuluttajien, kansalaisyhteiskunnan, sijoittajien kuin viranomaistenkin näkökulmasta. Samalla käsitellään yrityksiin kohdistuvia vaativia ja usein ristiriitaisiakin odotuksia. Kirja tarjoaa ajankohtaista tietoa yksityisellä, julkisella sekä kolmannella sektorilla työskenteleville ammattilaisille, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yritysten yhteiskuntasuhteet, ympäristöjohtaminen, kehitysmaat ja kansainvälinen liiketoiminta, tuotteiden ja liiketoiminnan kehittäminen sekä toisaalta yritysten yhteiskunnallinen säätely. Teos on suunnattu myös liiketaloustieteen ja muiden yhteiskuntatieteiden opiskelijoille ja tutkijoille.

Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa

'We all have our secrets...'Renowned therapist Clarissa Virtanen is not afraid to look at the darkest side of humanity. Haunted by the death of a young patient, she will do whatever it takes to save the most vulnerable.But when Ida - angry, damaged and seemingly suicidal - walks into her office, Clarissa may have met her match. For Ida has secrets. Murderous secrets, which mark her like a bloodstain. Secrets which drive her to kill. And kill again.Somehow, Clarissa must find the key to unlock her past. So she makes a bargain with Ida - six months to try and stop her taking her own life. But what if she has entered a game more deadly, and more evil, than she could ever imagine?

Follow the Butterfly

Veera Virtanen on iloinen ja innokas koululainen, mutta koulun ilmapiiri muuttuu kurjaksi, kun Veera alkaa saada ilkeitä viestilappuja. Hän ei voi ymmärtää, kuka niitä lähettää. Lopulta tulee ikävä tekstari – parhaan ystävän numerosta! Anni Swan -mitalilla palkitun kuvakirjasarjan 11. osassa Veeraa kiusataan, mutta onneksi tyttö ei jää huolineen yksin. Vahvaa vertaistukea tarjoavassa tarinassa lapset selvittävät välinsä omalla tavallaan ja kiusaamisen syitäkin mietitään. Anneli Kannon hienon tarinan on kuvittanut värikylläiseen tyyliinsä Noora Katto.

Viisi villiä Virtasta

Veera Virtanen ja kiusaaja

Yläkerrassa suunnitellaan kauden puhutuimpia juhlia. Alakerrassa juonitaan vuosisadan ryöstöä. Rouva King ei ole mikään tavanomainen taloudenhoitaja. Hän on kotoisin huijareiden ja varkaiden maailmasta, mutta onnistunut kiipeämään Mayfairin loisteliaimman kartanon taloudenhoitajaksi. Kun rouva King äkillisesti irtisanotaan vuosien uskollisen palvelun jälkeen, hän tietää tarkalleen, kenet kutsua avukseen kostoretkelle. Mustan pörssin kuningattaren, joka haluaa tasata tilit. Näyttelijättären, joka haaveilee menestyksestä. Ompelijattaren, joka unelmoi paremmasta elämästä. Ja edeltäjänsä, joka on säilyttänyt Park Lanen synkät salaisuudet liian pitkään. Kun odotettu juhlailta koittaa, rouva King ja kaikkien aikojen siivouspartio ovat valmiina toimintaan. Mutta yksi asia, jota rouva King haluaa enemmän kuin rahaa, on totuus. Hän on valmis riskeeraamaan kaiken selvittääkseen sen.

Taloudenhoitajat

Voiko tappajasta tulla vastuullinen perheenisä? Kodak-trilogian viimeinen osa Kuningas kertoo hyytävän ja samalla koskettavan tarinan siitä, miksi lapsesta kasvaa julma sadisti. Elvis-laulukilpailuihin menossa oleva mies löydetään tapettuna. Olli Holma epäilee teosta Kaarlo Karemaata eli Kodakia, jonka mielestä Elvis on yhä elossa. Murhatuomion istunut Kodak on toteuttanut oman ennustuksensa. Hänellä on kaunis vaimo, hyvä työpaikka ja suloinen poika.Holman ja Kodakin tiet risteytyvät Viron Naissaaressa, jonne Holma menee tutkimaan perinnöksi saamaansa huvilaa. Kummankin perheessä on salaisuutensa. Miksi Kodakin äiti tappoi itsensä 18 vuotta sitten? Millainen mies Holman ihailema isoisä Iivari Liukkala loppujen lopuksi oli? Tamperelaisen Saara Kesävuoren Kodak-trilogian edellisissä osissa Saarroksissa (2011) ja Tarkasti vartioitu (2012) näkyy Kesävuoren taito punoa yllätyksellinen juoni sekä luoda inhottavistakin henkilöhahmoista ymmärrettäviä.

Olli Holma

Kuningas

Kertomus äitiydestä, adoptiosta ja kasvusta perheeksi Pitkä tie äidiksi on toivoa tuova selviytymis- ja kasvutarina, jossa 17 vuoden lapsettomuus päättyy onnellisesti – eikä kaikkein tavanomaisimmalla tavalla. Lilly Korpiolasta tuli äiti 17 vuoden odotuksen jälkeen, kun hän adoptoi Intiasta 8- ja 13-vuotiaat veljekset Vickyn ja Rahulin. Kirjassaan hän kertoo oman koskettavan tarinansa ja avaa samalla tuoreita näkökulmia suomalaisen naisen elämänkaareen, terapeuttiseen vanhemmuuteen ja monikulttuurisuuteen. Teos tarjoaa myös katsauksen kansainvälisen adoption muuttuvaan maailmaan, jossa eräs uusi ilmiö on vanhempien lasten adoptio. Lilly Korpiolan edellinen teos Arabikevät (yhdessä Hanna Nikkasen kanssa) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana 2012. Hänellä on vankka adoptiokentän asiantuntemus Adoptioperheet ry:n puheenjohtajana ja Nordic Adoption Councilin hallituksen jäsenenä.

Pitkä tie äidiksi

Histamiini ravaa iloisena Kotimetsässä. Äkkiä se melkein törmää vuoren seinämään. Ja kun se katsoo ylös, se näkee hyvin korkealla mustan aukon. Onko siellä aivan oikea luola? Histamiini on aina toivonut löytävänsä luolan. Se kiipeää ylös ja löytää kuin löytääkin suuren luolan. Mutta äkkiä Histamiini huomaa, ettei ole luolassa yksin. Ja pian paikalle tömistää vielä jotain suurta, painavaa ja VAA-RAL-LIS-TA. Onneksi lopulta löytyy auttaja, ja pikkuinen kettukin oppii Histamiinin laulun. Klip, klop! Raili Mikkasen suosittu marionettihevonen on seikkaillut jo yli kymmenessä kirjassa ja esiintynyt myös TV:n joulukalenterissa.

Histamiini

Histamiinin luolaseikkailu

Histamiinin ja Titiinan, kahden pienen marionettihevosen, iloinen matka päättyy yllättäen umpikujaan. Vastassa on kaatumaisillaan oleva talli ja sen synkeä asukas Koni Alakulo, joka ei muista enää mitä suree, mutta on murheen murtama. Eikä se oikeastaan ihme ole. Kun kumppanukset maistavat Konin jauhamaa kitkerää heinää, he säikähtävät. Mitä se oikein on? No, murheheinää tietenkin. Samalla selviää sekin, ettei Alakulonalhonkujalta ole poispääsyä kuin Surun suon kautta. Sinne on siis lähdettävä, kunhan Koni Alakulo on ensin saatu suostuteltua oppaaksi. Mutta Surun suosta ei selvitäkään noin vain. Sinne ovat kadota niin Koni Alakulo kuin Histamiinikin. Vain Titiina seisoo haurailla pitkospuilla hirnumassa apua. Viime hetkellä Koni Alakulon päähän onneksi putkahtaa onnellinen ajatus ja eläimet pääsevät pois upottavalta suolta. Tyynen metsän kautta he päätyvät vihdoin Ilokukkulalle. Vaikeudet on voitettu ja Koni Alakulokin löytänyt oman itsensä, heppa Alvarin. On aika laulaa yhdessä riemukkaasti Histamiinin laulua: Klip, klop, klop klophevonen on pop!

Histamiini ja Koni Alakulo

Mitä seuraa kun Paolo Coelho kohtaa Yö-yhtyeen? Ainakin syvempää ja parempaa Järvelää. Hittiainesta, joka tapauksessa! Kun on yrittänyt polttaa kotitalonsa, jossa vaimo ja lapset nukkuvat, on parasta hypätä lähimmän menopelin rattiin, joka tässä tapauksessa löytyy vuoden 1977 Lada 1200L:stä, ja painaa kaasu pohjaan. Sen jälkeen luvassa on hillitöntä matkantekoa parhaaseen roadmovie-henkeen sekä muutamia kymmeniä ex-vaimon vittumainen naamanilme takaraivossa kirjoitettuja blogimerkintöjä. Lihava mies matkaa kohti Espanjaa takakontissaan pahvilaatikko, joka pitää sisällään koko hänen entisen elämänsä. Hän on päättänyt tehdä itsemurhan miehekkäimmällä mahdollisella tavalla: antautumalla härkien seivästettäväksi Pamplonan kapeilla kaduilla härkäjuoksussa. Tanskan seutuvilla mies poimii kyytiin liftarin. Pikkuhiljaa nuoren rastapään ja jääräpäisen keski-ikäisen persun välille syntyy vahva side. Mutta riittääkö ystävyyskään pelastamaan miehen hurjina mylvivien härkien edestä? Jari Järvelä on kotkalainen kirjailija, jonka on lukuisten arvostelumenestyksiksi nousseiden romaanien lisäksi kirjoittanut muun muassa kuunnelmia, librettoja ja 140-merkkisiä syväsukelluksia ihmiselon ytimeen. Viime vuonna hän suolsi tekstiä yhteensä miljoonan merkin verran.

Särkyvää

Kun sydän särkyy, pysy kaukana perintöpistoolista! Mustan huumorin sävyttämä tarina naisesta, joka suuttuu rakastajaansa ja yllättää itsensäkin turvautumalla oman käden oikeuteen. Jarkko ei aiokaan jättää vaimoaan, vaikka Maria on niin uskonut. Nainen saa tarpeekseen, ottaa laatikosta isoisän vanhan siantappoaseen, ampuu rakastajaansa ja ajaa pakoon. Poliisi on kaikkialla, Maria pelkää Jarkon kuolleen, tutut ja tuntemattomat tuntuvat tarkkailevan Mariaa, ja ajotyyliäkin moititaan takapenkiltä. Älä Jumalan tähäre konstaale, taikka oot vielä sinäkin raatona! Se on isoäiti. Hän on ollut haudassa vuosia, mutta sana hänellä on yhä hallussaan. Seinäjokelainen Mirja Kuivaniemi on väkevistä ihmiskuvauksistaan tunnettu pitkän linjan kirjailija. Siantappajat on hänen ensimmäinen psykologisen rikosromaanin piirteitä omaava teoksensa.

Siantappajat

Tämän hetken taidokkainta kotimaista psykologista jännitystä Keskellä korpea sijaitsevassa yksityissairaalassa hoidetaan väkivaltarikollisia ja muistisairaita vanhuksia. Mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon pyrkivässä laitoksessa ei ulkopuolisia kaivata. Hoidettaviin kuuluu Kaarlo Karemaa, joka on alaikäisenä puukottanut pikkuveljensä ja myöhemmin aiheuttanut tuskaa ja murhetta monelle. Osin Karemaan toiminnan tuloksena joukko ihmisiä päätyy Ateenaan. Omista syistään siellä on majuri Holma, joka tuntee Karemaan lähipiirin kärsimykset. Tapahtumiin kytkeytyvät Kreikan sekava tilanne ja laittomien pakolaisten ahdinko, mutta ennen kaikkea kyse on onnettomista yhteensattumista ja ihmisten häikäilemättömästä itsekkyydestä. Kirja on itsenäinen jatko Kesävuoren ensimmäiselle Holma-dekkarille Saarroksissa.

Tarkasti vartioitu

Susijengin upea tarina sanoin ja kuvin Susijengi Pohjolan perukoilta Euroopan huipulle valottaa Suomen koripallomaajoukkueen uskomattomia vaiheita, jotka kulkevat Euroopan alakastista aina Espanjan MM-kisoihin 2014 asti. Kirja tehdään yhteistyössä Suomen Koripalloliiton kanssa. Henrik Dettmannin ottaessa maajoukkueen valmennusvastuun vuonna 2004 alkoi pitkä ja sinnikäs matka, jolla oli vain yksi suunta: pohjolan perukoilta Euroopan huipulle. Kirjassa kuljetaan Susijengin kintereillä Espanjaan saakka ja kerrotaan myös suomalaisen koripalloilun rohkeista valinnoista. Alfasudet Hanno Möttölä ja Teemu Rannikko saavat ympärilleen kaltaistensa lauman, joka alkaa rakentaa yhteistä unelmaa. Heidän rinnallaan kulkevat Susijengin järkäleet Antti Nikkilästä Tuukka Kottiin ja Kimmo Muuriseen sekä nuoren polven taiturit Petteri Koposesta "Junnu" Leehen ja Sasu Saliniin. "Jokainen meistä mukana olleista on saanut kokea ainutlaatuisen matkan Susijengin kanssa. Tarina on upea, ja on hienoa, että se saadaan kirjan muotoon laajempaakin yleisöä varten", sanoo Henrik Dettmann. Mika Wickström on tehnyt lukuisia urheiluaiheisia kirjoja, mm. Helsingin olympiakisojen juhlahistoriikin Helsinki 1952 (2002) sekä vuoden urheilukirjaksi valitun romaanin Kunniakierros (1998). Hippo Taatila on freelance-kirjoittaja ja akateeminen sekatyöläinen, joka on seurannut Susijengin tarinaa aitiopaikalta Koripalloliiton tiedotuksen leivissä vuodesta 2006. Taatilan esikoisromaani Isipappablues ilmestyy syksyllä 2014.

Susijengi

Viivi on nyt kasvanut oikeaksi teinitytöksi! Viivillä on edessään pitkä kuuma kesä, josta tuleekin erityisen hikinen. Loma alkaa Lindan ja Pinjan kanssa Tallinnan-laivalla ja jatkuu yllättäen kesätöissä grillikioskilla. Tuomas ja Viivi eivät enää ole yhdessä, mutta sydämentykytystä tytöille aiheuttaa laivalla tavattu amerikkalaispoika, nallekarhumainen Joel. Kun poika vielä ilmaantuu Ruusuvuoreen suomalaisten isovanhempiensa luo, varsinkin Linda on aivan myyty. Mutta kohdistuvatko Joelin tunteet kuitenkin Viiviin? Myöhemmin kesällä Viivi pääsee paikallistelevisioon kilpailemaan Nuori kokki -arvonimestä. Tunnelma sen kuin kuumenee kilpailun tuoksinassa. Onko Viivin unelmakakku tuomariston mieleen? Viivi Pusu -sarjan fanien joukossa on aina ollut monenikäisiä lukijoita. Nyt sarja uudistuu houkuttelemaan myös varttuneempia teinityttöjä, vanhaa kohderyhmää unohtamatta. Tittamari Marttinen on maamme arvostetuimpia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Hän on lisäksi kirjoittanut aikuisten kirjoja. Marttinen tunnetaan myös aktiivisesta toiminnastaan lastenkulttuurin hyväksi.Tällä hetkellä hän toimii Varsinais-Suomen lastenkulttuurin läänintaitelijana. Tittamari Marttinen (s. 1968 Kajaanissa) tunnetaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjoistaan. Hänen monipuoliseen ja laajaan tuotantoonsa kuuluu mm. runoja, lastenromaaneja, kuvakirjoja ja nuortenromaaneja. Lisäksi hän on suomentanut kymmeniä lastenkirjoja. Marttinen on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1991. Päätoiminen kirjailija hän on ollut vuodesta 1995 alkaen. Tittamari Marttinen on kuulunut Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan vuodesta 2005 alkaen (varapuheenjohtaja vuodesta 2007 ja Topelius-ryhmän puheenjohtaja vuodesta 2007) ja hän on toiminut monissa kirjallisen alan luottamustehtävissä. Lukukeskuksen hallitukseen hän on kuulunut vuodesta 2011. Marttisen harrastuksia ovat ulkoilu ja liikkuminen, vegetarismi ja veganismi, elokuvat ja opiskeleminen. Hänen perheeseen kuuluvat aviomies Markku Envall sekä neljä lasta.

Viivi ja pitkä kuuma kesä

Loistavasti aikaa kestänyt, jälleen ajankohtainen tietokirjaklassikko uutena laitoksena Kuvaus kansakunnan kohtalonhetkistä, Suomen tiestä kohti talvisotaa. Alun perin vuonna 1973 ilmestynyt ja viimeksi vuonna 1989 saatavilla ollut Talvisodan tausta on edelleen täydellisin kuvaus nk. Jartsev-neuvotteluista sekä Suomen ja Ruotsin yrityksistä sitoutua puolustukselliseen yhteistyöhön Neuvostoliiton uhan minimoimiseksi.Jännittävästi ja värikkäästi kuvatun tapahtumaketjun pääosassa on salaperäinen neuvostodiplomaatti Boris Jartsev, Stalinin emissaari. Miksi Suomi valitsi tietoisesti kannan, joka lopulta jätti sille vaihtoehdoksi vain sodan? Ketkä tekivät päätökset ja mitkä olivat heidän motiivinsa?Juhani Suomi on täydentänyt nyt ilmestyvää uutta laitosta epilogilla, joka korostaa teoksen ajankohtaisuutta nykypäivänkin Suomessa. Talvisodan syttymisestä tulee 30.11.2014 kuluneeksi 75 vuotta. Professori, ulkoasiainneuvos Juhani Suomi on käsitellyt laajassa kirjallisessa tuotannossaan maamme poliittista lähihistoriaa ja varsinkin itsenäisyydenajan ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Jo hänen ensimmäinen teoksensa, vuonna 1973 ilmestynyt Talvisodan tausta palkittiin vuoden parhaana historiallisena tutkimuksena. Parhaiten hänet tunnetaan presidenttien Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto elämäntyötä ja aikaa käsittelevistä teossarjoista. Viimeksi hän on julkaissut teoksen Toisinajattelevan tasavaltaa.

Talvisodan tausta

Suositun ja TV:stäkin tutun Van Veeteren -sarjan kolmas viiltävän jännittävä osa Hiljaisena elokuun aamuna Leopold Verhaven vapautuu vankilasta - kaksi murhatuomiota kärsittyään. Seuraavan vuoden huhtikuussa löytyy metsästä silvottu ruumis. Onko näillä asioilla joku yhteys? Komisario Van Veeteren kiinnostuu Verhavenista, joka oli aikoinaan maan paras keskimatkojen juoksija - kunnes jäi kiinni dopingista. Vähitellen Van Veeterenin eteen hahmottuu erikoinen ja murheellinen ihmiskohtalo. Saadakseen kauas menneisyyteen ulottuvat langat selvitettyä hän joutuu uimaan vastavirtaan ja panemaan talteen kaikkein satunnaisimmatkin tiedonmurut. Onneksi hänellä on aikaa - onhan hän sairauslomalla... Ruotsalainen Håkan Nesser (s. 1950) on syntynyt Kumlassa ja asuu Ruotsissa ja Lontoossa. Hän on yksi ruotsalaisen rikoskirjallisuuden merkittävimpiä nimiä. Koulutukseltaan hän on äidinkielen ja englannin opettaja. Suomessa Nesserin tuotannosta tunnetaan parhaiten rikosromaanisarja, jonka pääosassa on komisario Van Veeteren. Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Maardamin kaupunkiin jonnekin läntiseen Eurooppaan. Nesserin toinen suosittu sarja kertoo komisario Gunnar Barbarottista. Nesser on kerännyt teoksillaan lukuisia palkintoja.

Van Veeteren

Kotiinpaluu

Realistinen rikosromaani kadonneen maahanmuuttajatytön tapauksesta Iranilaissyntyinen muslimityttö Tara Farahani on kadonnut. Koulussa menestynyt teinityttö on nähty viimeksi sillalla etäisyyteen tuijottamassa, jalka kaiteen alimmalla pienalla. Aikaisemmin illalla valvontakamera on tallentanut hänet samaan kuvaan miehen kanssa, mallikoulun vetäjän, jolla on oppilaita kohtaan muuta kuin ammatillisiakin intressejä. Rikosylikonstaapeli Karli Eerolalle ulkopuolisuus ei ole vierasta. Onhan hän paitsi poliisi myös uskovainen romani, mies ammattinsa vaatimusten ja sukunsa traditioiden ristipaineessa. Tapausta tutkiessaan hänelle tulee tutuksi myös Farahanin suvun historia pimeinekin puolineen. Marja-Liisa Heino on nokialainen kirjailija, joka on aikaisemmin julkaissut neljä romaania. Rikosylikomisario Karli Eerola tuli lukijoille tutuksi jo kiitetyssä rikosromaanissa Astuit väärään autoon (2012).

Älä tähti putoa

Salaperäinen kudelma vie lukijan Prahaan sekä Jäätelökauppias-elokuvan tarinaan. Jos ihminen eläytyy rooliinsa kyllin, voi minuuden raja häilyä. Näyttelijätär vaatii nähdä Jäätelökauppiaan käsikirjoituksen, mutta ohjaaja kertoo vain, mitä tehdä seuraavaksi. Repliikeistä päätellen pari, joka teeskentelee olevansa naimisissa, pakenee jotakin. Diiva turhautuu, tekee turhia palohälytyksiä, eikä edes komea kanssanäyttelijä innostu hänestä. Tarina siirtyy vuoteen 1942. Esther ja Tomas pakenevat rouva Nemcovan taloon. Emäntä ei saa aavistaa, etteivät he ole rakastavaisia. Jäätelökauppiasta katsoo eräs nainen yhä uudelleen, pitkästyvän poikansa Janin kanssa. Myöhemmin Prahassa samanniminen opiskelija joutuu kuulusteltavaksi ostaessaan kanisteria. Eihän ole kauan siitä, kun toinen Jan sytytti itsensä tuleen. Lipson yllättää uudella tyylillään, mutta yksi ei muutu: hän häikäisee jälleen. Minua on neuvottu: Ole varovainen rekvisiitan kanssa. Älä missään nimessä riko mitään. Älä edes ehdota että jotain vaihdettaisiin, ei vaikka saisit siitä kirppuja. Ja kuitenkin kaikki on päin seiniä. Määrissä muka lämmitetään taloja keskellä kesää. Ja kappale jota soitetaan Tomasin syntymäpäivillä vuonna 1942 ilmestyy vasta 1945. Kotimaassa ja maailmalla palkittu Katri Lipson on suomalaisen nykykirjallisuuden ehdottomasti kiehtovimpia tekijöitä.

Jäätelökauppias

On siellä aarre, tyttö kivahtaa, minä oon nähnytkin sen, ihanan kimmellyksen siellä kivien keskellä. Lapset etsivät roopilta aarretta. Naiset ovat kadottaneet omansa jo kauan sitten. He asuvat Karkulahden taloa, jonka mustuneiden hirsien välissä lymyää vuosikymmenten piiloon painama ikävä. He eivät valinneet toisiaan, Vera ja Elisabet, mutta ilman toistensa hyvää tahtoa he eivät voi elää. Ja miksi kannattaisi lähteä enää, kun pahin on jo tapahtunut? Karkulahti on vahva ja lyyrinen kertomus venäläisestä Verasta ja suomalaisesta Elisabetista, Veran tyttärestä Annasta ja puolisosta Jaskasta. Ja Velipuolesta, joka kokee todellisuuden toisin kuin muut. Se on romaani kielletyistä tunteista, rakkaudesta ja yksinäisyydestä. Ja aarteesta, joka voi löytyä vasta kun uskaltaa päästää irti sisällään asuvan syyllisyyden ja surun. Tiina Laitila Kälvemark (s. 1970) on Tukholmassa asuva toimittaja ja kirjailija, joka paneutuu syvällisesti kiehtoviin, ajankohtaisiin aiheisiin ja loihtii niistä unohtumattomia tarinoita. Sivullisuuden kokemukset, keskiluokan ahdinko ja ilmastokysymykset ovat olleet näkyvästi läsnä hänen kirjoissaan. H2O on hänen neljäs teoksensa.

Karkulahti

Kirjan ennusteet perustuvat tarkkoihin planeettojen asemiin vuoden 2016 aikana. Vaihtuvat astrologiset syklit tarjoavat hauskoja hetkiä ystävien kesken luettavaksi, mutta myös syvällisiä ajatuksia yksin pohdiskeltavaksi. Jokaisesta horoskooppimerkistä mainitaan myös ajankohtaisia suomalaisia julkisuuden henkilöitä. Mitä tuleva vuosi 2016 tuo tullessaan? Sinun horoskooppisi on innostava ja ajatuksia herättävä ennustuskirja, joka kertoo huumoria unohtamatta, millaisia virtauksia tulevaan vuoteen sisältyy. Kirjassa on jokaisen kahdentoista aurinkomerkin vuosiennusteet, joiden avulla voi varautua vuoden teemoihin. Kuukausikohtaiset ennusteet antavat tarkan käsityksen otollisista hetkistä tarttua opintoihin, keskittyä raha-asioihin, löytää uusi rakkaus tai vaikkapa käynnistää uusi luova projekti. Eija Hirvosella on 25 vuoden kokemus astrologisten ennusteiden tekemisestä. Hän on myös suomentaja, joka kääntää kirjojen ohella tv-ohjelmia ja oopperaesityksiä. "Erilaisten syklien tiedostaminen auttaa ymmärtämään ja hyväksymään sen, että kaikelle elämässä on oma luontainen paikkansa ja aikansa."

Sinun horoskooppisi 2016

Salaviisas viihderomaani aikuisille naisille. Naurua naisten itsetutkiskelulle, kertomus josta kuoriutuu kuin vaivihkaa elämäntapaopas, kepeä mutta välillä armoton ja kipeäkin. Tytti Karakoski, kohta viisikymppisen kustannuspäällikön energia, into ja uteliaisuus maailmaa kohtaan lopahtavat. Väsymys muuttuu uupumukseksi, raukeus välinpitämättömyydeksi. Onneksi hänen taloudellinen tilanteensa antaa myöten ihmiskokeelle. On aika pysähtyä ja harkita elämänmuutosta. On aika ryhtyä listaamaan asioita, joilla on ollut merkitystä. Aakkosjärjestyksessä. Näistä muistiinpanoista aukeaa laajakangas aikuisen naimattoman naisen elämään. Teksti piirtää herkullisen ja tarkan kuvan siitä, millaista tuon elämän pitäisi olla ja näyttää julman vääjäämättömästi, millaista se oikeasti on. Kaisa Haatanen (s. 1966) on helsinkiläinen kustannuspäällikkö. Hän on vanhapiika, esikoinen ja isosisko, ei erityisen ruma eikä erityisen kaunis, tukeva mutta isorintainen esikoiskirjailija.

Meikkipussin pohjalta

Kertomus eräästä avioliitosta ja -erosta median tarkentuvan katseen alla Pauliina Vanhatalo on kirjoittanut otteessaan pitävän aikalaisromaanin, joka ei tarjoile mielipiteitä vaan kuvaa ihmisiä kunnianhimon, velvollisuudentunnon ja itsensä toteuttamisen ristiaallokossa osuvasti ja herkkäpiirteisesti. Ari Nummelalla on työ, joka vie hänet ovelta ovelle. Hän kerää ihmisten mielipiteitä ja merkitsee ne muistiin. Hänen vaimonsa Kaisa, pian virallisesti entinen, muodostaa puolestaan mielipiteitä Arkadianmäellä. Kun vaalivuosi kääntyy jälleen kerran kevääseen, Kaisa ja Ari Nummelan perhe-elämästä esitetään tuhansia mielipiteitä ja jokunen tosiseikka vain pienen tv-studiossa karanneen lipsahduksen vuoksi. Mutta katosiko heiltä yksityisyys jo ennen kuin ensimmäinen toimittaja astui heidän kotinsa kynnyksen yli, ennen kuin lapset olivat edes päätyneet laajalevikkisen päivälehden kuvitukseksi? Pauliina Vanhatalo (s. 1979) on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi kirjallisuuden laitoksen luovan kirjoittamisen koulutusohjelmasta, sivuaineina yleinen kirjallisuus, filosofia ja kulttuuriantropologia. Vuoden 2002 alusta heinäkuun 2005 loppuun hän opetti luovaa kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

Gallup

Tunnelmaltaan tihenevä, koukuttava rikosromaani 14-vuotias Lidia katoaa. Poliisi luulee tietävänsä syyllisen. Anni Eloranta on eri mieltä. Vetävän trilogian itsenäinen avausosa. Lidia elää niin rajua elämää, ettei pariksi päiväksi katoaminen tarkoita mitään muille kuin tytön hätääntyneelle äidille. Karin rukoilee apua Anni Elorannalta, onhan tyttö yksi huostaanotetuista nuorista, joille Anni on opettanut itsepuolustustaitoja perhekoti Kattilassa Tampereen Kissanmaalla. Kun Lidian ruumis löytyy rannalta pahvilaatikosta ja pääepäillyksi osoittautuu Annin veli, Anni kääriikin hihansa. Isoveljensä syyttömyydestä hän on varmempi kuin veli itse. Saara Kesävuori on viime vuosina laajentanut monipuolista ja palkittua tuotantoaan trilleriin – menestyksellä: "Saara Kesävuori kirjoittaa tämän hetken kunnianhimoisinta dekkaria Suomessa", toteaa dekkaritutkija Paula Arvas aiemmasta rikostrilogiasta.

Musta hevonen

Kiitetyn elämäkertasarjan vauhdikas kolmas osa. Ylioppilaaksi tulon jälkeen koittaa vapaus. Vai koittaako? Edessä siintää Pariisi, taiteilijoiden ja kirjailijoiden kuuluisa Mekka. On 1962, Algerian sota on lopuillaan ja ympärillä suurkapunki. Seuraa rahattomuus, elämä oman onnensa varassa. Jokainen Pariisin päivä on arvaamaton. Kotona edessä on opiskelu opettajakorkeassa sekä elämän opiskelu: tytöt ja naiset, maalaaminen, kirjoittaminen vailla menestystä. Taas Pariisi, kihlaus, sotaväki pääosin Tilkassa, kihlauksen purkautuminen, uusi alku äidinkielen opettajana. Esikoisromaanit ilmestyvät, oleskelu Espanjassa ei luokaan kirjailijauraa, ja äkkiä avioliitto, pojan syntymä. Kaikki tapahtuu odottamatta ja kuin sattumalta; varmaa on vain se, että elää pitää päivästä toiseen. Uusia ihmisiä ilmaantuu kuvioihin: Reidar Särestöniemi, Tuomas Anhava, Paavo Haavikko, Armi Ratia; jokainen heistä opettaa jotain uutta. Sitten tieto että syksyllä alkaa työ kustannustoimittajana Otavassa. Mitä siitä tulisi, sen näyttäisi taas kerran aika. Hannu Mäkelä on kirjoittanut useita palkittuja kirjailijaelämäkertoja (Casanova, Uspenski, Leino) sekä elämäkertaromaaneja (Kivi, Pushkin). Niinikään hän on kirjoittanut useita runokokoelmia, lastenkirjoja ja näytelmiä.

Muistan

Muistan - Elämän oppivuodet

Paavo Haavikon esikoisteos vuodelta 1951 sai varauksettoman tunnustuksen: sen ilmaisu oli modernia ja myös selvästi persoonallista. Äänikirjassa nuoren runoilijan kypsään, etäälle näkevään katseeseen yhdistyy kokeneen teatteriammattilaisen Kalle Holmbergin tulkinta. Kokoelmassa kaikuvat lähdön ja paluun tunnot, ja sitä ylistettiin myös menneen ja nykyisyyden poikkeuksellisesta yhdistämisestä. Ilmaisuvoimaiset säkeet iskeytyvät vahvoiksi kuviksi tajuntaan. Parnasso kirjoitti vuonna 1952: "Haavikolle voidaan siis antaa se korkea tunnustus, että hän on luonut uuden kielen." "Modernia lyriikkaa väitetään vaikeatajuiseksi ja raskaaksi, mutta Tiet etäisyyksiin kumoaa tämän käsityksen."Pekka Lounela, Ylioppilaslehti 1952 "Hän vaikuttaa hämmästyttävän valmiilta, missään ei näy kamppailujen tai voitoista maksettujen lunnaitten merkkejä, hän näyttää syntyneen keskelle ominta aihepiiriään."Armo Hormia, Aamulehti 1952

Tiet etäisyyksiin

Hyvät uutiset: Joulupukki on olemassa. Huonot uutiset: Hän ei ole sellainen kuin saduissa kerrotaan. Etkö usko enää joulupukkiin? Etkö ole koskaan uskonutkaan lentäviin pakettiautoihin? Kyrön veljesten joulupukki on tosi kuin naapurin seppo ja yhtä kaukana perinteisestä pukista. Tänä jouluna koko juhla uhkaa peruuntua! Miten taata lapsille leikkirauha, kun aikuiset vievät lahjat käsistä? Pukki ja neuvokas tonttunelikko päättävät kirjoittaa Joulun Sanomalehden, joka valmistetaan salaperäisellä lahjapainokoneella. Vaan matkaan tulee pieni mutka elikkä hillitön tulipalo. Lopulta pelissä on myös joulupukin uskottavuus, jota pelastamaan tarvitaan kaikkien aikojen piippuhyppy sekä pukin valtavaa vatsaakin suurempi sydän. Tuomas Kyrö on aikamme kiitetyimpiä romaanikirjailijoita ja suomalaiset valloittaneen Mielensäpahoittajan luoja. Antti Kyrö on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, jonka humoristiset kuvat ammentavat sarjakuvien ja pelien maailmasta.

Pukki-sarja

Pukin paha päivä

Syvältä kouraiseva kertomus selviytymisestä. Mahdi pakenee poliisin kidutussellistä Bagdadista ja päätyy Suomeen entiseen vankilaan. Mitä ihmisessä alkaa tapahtua, kun elämä on tauolla ja oma kohtalo toisten käsissä? Mahdi on jättänyt taakseen kotinsa, perheensä ja järkyttävät muistonsa. Nyt hän odottaa vastaanottokeskuksessa, että viranomaiset tekevät hänen elämästään päätöksen. Odotuksen kestoa ei ole määrätty. Kun elämä jähmettyy välitilaan, mieli avautuu kuvitelmille ja varovaisille unelmille. Huoneen hiljaisuudessa Mahdille alkaa puhua samassa sellissä rangaistustaan kärsinyt Patu. Lappeenrannassa asuva Annamari Marttinen on kirjoittanut useita romaaneja, jotka käsittelevät elämän kriisikohtia ja ihmissuhteiden solmuja. Uusimman romaanin innoittajana on ollut Marttisen työ Joutsenon vastaanottokeskuksessa, entisessä Konnunsuon keskusvankilassa, joka on myös miljöönä uudessa romaanissa.

Vapaa

Hippa on kertomus kahdesta veljeksestä, jotka pyrkivät työskentelemään muuttomiehinä hämäräväkeen sekaantuneen, antikvariaattia näennäisesti pitävän äitinsä ikeessä. Monin tavoin epäonnisen muuttorupeaman jälkeen veljekset ajautuvat tyystin toisenlaiselle työkomennukselle, jos kohta yhtä sekakäyttötilaisina kuin edelliselläkin kerralla. Iäkäs Transit täyttyy kehitysvammaisista ja kohtalokkaista nuorista naisista. Kauhtuneen pikkubussin ikkunasta Helsinki ja Uusimaa näyttäytyvät pelkkinä olosuhteina. Isävainaan velkojen tähden ammattirikollisten haltuun päätyneessä rengashallissa puolestaan on jatkuvasti käynnissä jokin uhka tai riesa. Veljekset kuitenkin rakastavat toisiaan niin kuin veljekset rakastavat: sanoin ja rystysin. Päihteisyyttään ja osaamattomuuttaan he myös päätyvät tärvelemään töitä, joiden toimeksiantajina on aivan liian vaarallisia ihmisiä.

Hippa

Tärkein taistelu käydään omalla pihalla. Ihmisnuori Tom Vuori ja hänen keitunsa Ella Aura joutuvat vaaralliseen taistoon luonnon puolesta, kun petetty aurinkohaltia toteuttaa Suurta Suunnitelmaansa. Aurinkohaltia Morbicus on vakuuttunut: ihmiset on hävitettävä Maan kamaralta. On osoitettava vaikka likaisin keinoin, että maailman paha on heistä lähtöisin. Rakentavana vastavoimana toimivat nuoret keitut ja heidän ihmisensä: sellaiset kuin Ella ja Tom. Taistelu muuttuu henkilökohtaiseksi, kun Tom pääsee jyvälle Morbicuksen tuhoisasta suunnitelmasta. Samaan aikaan nuorten tielle räjähtää pyörremyrsky hallitsemattomia tunteita. Ja kaikki myrskyt puhaltavat väärästä suunnasta. Elena Mady on helsinkiläinen kirjailija ja muusikko. Ellan ja Tomin seikkailuja voi lukea myös aiemmista kirjoista Ella Auran tuomiopäiväkirja sekä Ella Aura ja kolmastoista haltia.

Ella Aura

Tom ja Morbicuksen kosto

Keijun ja tontun jälkeläinen, keitutyttö Ella Aura ja ihmislapsi Tom ovat ratkaisevassa roolissa maailman huomenessa. Hauska ja jännittävä seikkailu vie Nagir-tunturilta Amazonin alkulähteille.Ella Aura ei taida aivan ymmärtää, että Tom Vuori on taatusti oman aikansa lahjakkain maalintekijä. Vaan ihmekös tuo: Ella Aura onkin keitutyttö, keijun ja tontun jälkeläinen ja sitä paitsi männynkävyn kokoinen. Pienestä koostaan huolimatta Ella ja muut keitut ovat ottaneet harteilleen ratkaisevan tehtävän maailman huomisessa.Syytä onkin, sillä aurinkohaltia Morbicus on tarjonnut ruhtinaallisen palkkion kätyrille, joka auttaa raivaamaan ihmiset maan kamaralta. Mutta miksi hän on päättänyt aloittaa tuhotyönsä Ella Aurasta ja Tomista, aivan tavallisesta ihmispojasta?Tarvitaan vaarallinen matka Andien pilvimetsiin sekä neuvokkaiden ystävien parinaljakko Daisyn ja Pommen, terävähampaisen vetehisen ja yltiöenergisen juniorihaltia Sampon apua, jotta Ella ja Tom voivat pelastua.Elena Mady on helsinkiläinen kirjailija ja muusikko. Kaikenikäisten poikien ja tyttöjen iloksi hän kehitti vauhdikkaan, nokkelaa sanailua ja valloittavia hahmoja pursuavan tarinan, jossa nykymaailma on portti huikeaan fantasiaan. Ellan ja Tomin ensimmäiset jännityksenhetket koettiin kirjassa Ella Auran tuomiopäiväkirja.Arvosteluotteita"Kirjoissa on poikkeuksellisen paljon tietoa. Mady kuvaa luontoa tarkasti, samoin uhkaavia ekokatastrofeja. Fantasiassa on harvoin vastassa näin realistista tuhoa. Ella Aura on ihastuttava, positiivinen päähenkilö."Vesa Sisättö, Helsingin Sanomat"Kirjassa kerrotaan tarkasti luonnosta ja mm. Itämeren auttamisesta. Ella Aura -sarja yhdistää hienosti fantasian ja luonnon suojelemisen."Heidi Ylitalo, Koululainen"Tälläkin kertaa Mady kuvailee luontevasti ympäristöongelmia ja niitä mahdollisia tuhoja, joita nykyinen ihmisten holtiton meno voi saada aikaan. Nuorille lukijoille tieto ympäristöasioista jää varmasti näin paremmin mieleen kuin saarnaamalla."Sirpa Ylönen, Warkauden Lehti

Ella Aura ja kolmastoista haltia

Miten pysyä perässä kun maailma muuttuu? Tietenkin tiedotusvälineiden avulla. Mutta miten pysyä perässä kun tiedotusvälineet muuttuvat? Se onkin jo hankalampi kysymys. Toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, mistä journalismin ja tiedonvälityksen muutoksessa on kyse. Onko journalismi kriisissä? Miten perinteinen media voi vastata sähköistyneen ja verkottuneen maailman esittämiin haasteisiin? Millainen on uuden median suhde demokratiaan? Ja mitä laatujournalismi voi nykyaikana oikein tarkoittaa? Vehkoo ei ole huolissaan sanomalehtien tulevaisuudesta, sillä journalismi ei ole vain mustetta paperilla. Sen sijaan meidän tulee pohtia laatujournalismin tulevaisuutta. Laadukkaan sisällön elintila kapenee koko ajan, kun mediaorganisaatiot syövät itseään sisältäpäin. Perinteisen median uumenista ei juuri kuulu ääniä, jotka vaatisivat muutosta. Samaan aikaan digitaalinen journalismi löytää uusia väyliä vanhasta kaartista välittämättä. Robotit korvaavat urheilutoimittajat ja joukkoäly auttaa tutkivaa toimittajaa. Painokoneet seis! perustuu Vehkoon tutkimuksiin ja kokemuksiin toimittajantyössä. Se on tärkeä puheenvuoro aikana, jolloin journalismin yhteiskunnallisesta roolista on syytä huolestua maassa, jossa on väkilukuun suhteutettuna eniten toimittajia koko maailmassa.

Painokoneet seis!

Suuri kaalihuijaus on kirja yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä ja sen kauaskantoisista seurauksista niin Suomessa kuin maailmallakin. Se on runsain tapausesimerkein kuvitettu, opastettu tutkimusmatka poliittisen järjettömyyden monimuotoiseen viidakkoon. Lyömäaseeksi kirja ei taivu, koska siinä joutuvat yhtä noloon valoon kaikki: vasemmisto ja oikeisto, nuoret ja vanhat, rikkaat ja köyhät, poliitikot ja heidän vihaajansa.

Suuri kaalihuijaus

Kirjallisuudentutkija Emman elämä vaikuttaa päällepäin ihan mukiinmenevältä. Emma on 35-vuotias, naimisissa Jarkon kanssa ja murrosikää lähestyvän Mallun äiti. Jokin Emman elämässä kaipaa kuitenkin muutosta, ja Emma päättää antaa jännittäville vaihtoehtohoidoille mahdollisuuden. Auttaisiko rebirthing-terapia, hengellinen astrologia tai vetovoiman laki? Sukellus hörhöilyn maailmaan jättää Emmaan kyltymättömän tarpeen selvittää, mitä kaikkea kosmisen värähtelyn taakse kätkeytyy. Tähtikarttojen tulkinnoilta ei säästy myöskään Jarkko, joka tekee töitä näyttelijänä. Tämän hemaiseva kollega Melanie M aiheuttaa Emmassa epäluuloja. Puoliso pitäisi saada tajuamaan, että planeetat kertovat heidän suhdettaan uhkaavasta vaarasta! Kun Emma kamppailee avioliittonsa, ja ennen kaikkea itsensä, kanssa, herää kysymys: miten saada perheen arki pyörimään, kun tähdet ovat väärässä asemassa, ja epäluulot kalvavat mieltä? Kuinka monta kertaa itsensä täytyy luoda uudelleen, että saa elämänsä järjestykseen? Tiina Piilolan yksityiskohtia vilisevä, vauhdikas Taivaanmerkit tempaa mukaansa riemastuttavalle yhden naisen löytöretkelle itseensä ja elämäänsä!

Taivaanmerkit

Kuusitoistavuotias tyttö löytyy kuolleena järven rannalta Tukholman lähiössä Brommassa. Brutaalin murhan tekijä on taitavasti peittänyt jälkensä paitsi yhden, sen jonka haluaa poliisin löytävän. Jonna de Bruggen ja Walter Gröhnin rikostutkintaryhmän on etsittävä tappaja ja selvitettävä yhä tarkemmin maailmaa jossa tyttö eli. Paljastuu koulukiusaamisen häikäilemätön verkko, josta nuori lahjakas pianisti Linnea ei ole löytänyt ulospääsyä. Kunnes kotiovelle on ilmaantunut pianonvirittäjä ja ensimmäistä kertaa joku joka näyttää kuuntelevan Linneaa. Mutta kuka puhuu totta, keneen voi luottaa? Valheiden sumun keskellä nuoren poliisin ja kokeneen rikostutkijakonkarin ihmistuntemus joutuu kokeeseen. Pianonvirittäjä on uusi, itsenäinen kirja Walter Gröhnistä ja Jonna de Bruggesta kertovassa dekkarisarjassa.

Walter Gröhn & Jonna de Brugge

Pianonvirittäjä

”Kutsun teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan.” Mannerheim 29.6.1941 Jatkosodan alla luterilaisten sotilaspastorien piti pohtia kantaansa sotaan. Viides käsky kielsi tappamisen, mutta voiko sota olla oikeutettu? Talvisodassa oli ollut kyse puolustautumisesta, mutta jatkosodassa Suomi hyökkäsi. Perustellakseen sodankäynnin papit alkoivat puhua pyhästä sodasta, ristiretkestä Itä-Karjalaan. 1940-luvun Suomessa uskonnollinen retoriikka oli useimmille tuttua, pappeja pidettiin arvossa ja heidän sanaansa kuunneltiin. Pappien puheissa sodan tarkoitus oli myös vastustaa antikristusta, bolševismia – sota oli hyvän ja pahan taistelua. Kun sodan suunta kääntyi, saarnatkin muuttuivat: tappiot johtuivat synnistä ja aluemenetykset olivat Jumalan rangaistus. Suomen pyhä sota tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman jatkosotaan. Papit tasapainoilivat päättäjien ja sotilaiden välissä – valoivat taistelutahtoa ja lohduttivat vastoinkäymisissä mutta myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan Suomen kulloisiakin tavoitteita. Teos kuvaa elävästi pappien ristiriitaista tilannetta jatkosodassa: miten kristityn pitää toimia, kun esivalta käskee tappamaan?

Suomen pyhä sota

"Raha sai tuntemaan kiitollisuutta ja hyväosaisuutta ja turpeaa ja hilpeää hyväntahtoisuutta." Elli on yksinhuoltaja. Viola on maailmanlasten pelastaja. Aavan gradu on jäänyt levykkeelle, jota ei mikään tietokone enää avaa. Ystävykset eivät suostu siihen, että vain rikkaat ja hyväosaiset saavat tehdä hyvää. Niinpä he säästävät vähästään auttaakseen afrikkalaissyntyistä tanssinopettajaansa. Hyvää tekemällä saattaa kuitenkin tehdä pahaa, eikä vilpittöminkään aie ole aina hyvä. Joskus on sitä paitsi syytä laittaa omat asiat kuntoon ennen kuin voi auttaa toista. Djembe-rummun jytke lyö tanssitunnilla naisia palleaan. Kolmikko seuraa opettajansa askelia. Kantaessaan huolta muista he eivät huomaa omaa hätäänsä. Onko se pako vai pelastus? Dramaturgi-kirjailija RiikkaTakalan (1970) yhteiskunnallisesti herättelevä, suorapuheinenja humoristinen romaani näyttää tämän päivän Suomen, jossa elää sinnikäs usko, että kyllä hyvälle ja ahkeralle löytyy aina töitä. Ei löydy.

Ole hyvä

Suomessa avioeroissa syntyy joka vuosi 30 000 uutta erolasta ja -nuorta. Jokainen lapsi on yksilö, eikä kukaan syvimmiltään voi tietää ennalta, miten lapsi elää, kokee ja tuntee vanhempiensa eron. Aikuisten vastuu lapsen tukemiseen hänen ikäkautensa ja yksilöllisten ominaisuuksien perusteella on suuri: ilman tukea lasta ei saa jättää. Kahden kodin lapset -kirja on Leena Mäkijärven yli 20 vuotta jatkuneen eroperheiden lasten ja nuorten auttamistyön myötä syntynyt teos. Erikoisosaaminen hänelle on tullut lasten ja nuorten suorassa kuulemisessa. Vanhemmat voivat todella auttaa lasta ja nuorta. Kirja kannustaa siihen jo ennen avioeroa, kun näyttää siltä, että mitään ei ole enää tehtävissä. Lapsi voi selvitä erosta hyvin, mutta tarvitsee kaiken tuen. Kirja on tarkoitettu vanhemmille, isovanhemmille, perheiden ystäville ja lähiaikuisille, sosiaalialan ammattilaisille, asianajajille sekä kaikille niille ammattilaisille, jotka joutuvat työssään ottamaan osaa lasten ja nuorten elämän vaikeimman asian ratkaisemiseen.

Kahden kodin lapset

Sanotaan, että naisella ei ole koskaan liikaa ystäviä tai kenkiä. Korkokengät liittyvät naisen elämänvaiheisiin ensimmäisistä huterista korkokenkäaskelista hääkorkkareiden valitsemiseen, raskausajan flätseihin ja edelleen järkeviin rouvaskenkiin. Jokainen nainen haluaisi juuri sopivat korot, ja kenkämyyjän tehtävä on selvittää, mistä kenkä puristaa. Mirja Tervo työskenteli yli vuoden newyorkilaisessa ylellisessä kenkäsalongissa, jossa korot maksoivat tyypillisimmillään 500 dollaria. Työssään hän oppi ymmärtämään kenkähovin nokkimisjärjestyksen, tunnistamaan eri asiakastyypit ja ennen kaikkea käyttämään itse matalakorkoisia kenkiä. Omakohtainen kirja kurkistaa luksuskenkäkaupan kulisseihin ja kenkämyyjän arkeen, johon kuuluu yhtä lailla hienostunutta hajuveden tuoksua kuin sukkamehua ja liikavarpaitakin. Huimaavat korot tarjoaa huikean näköalan kenkämaailmaan ja sen kiihkeisiin sesonkeihin. Tässä maailmassa alennusmyynnit ovat mellakka, jossa kenkiä viskotaan, asiakkaat ovat raivoissaan ja myyjät paniikkikohtauksen partaalla. Tervo tarkastelee salonkielämää kaiken nähneen kenkämyyjän kyynisyydellä mutta myös etnologin avoimella kiinnostuksella: Ovatko korkokengät kulkuväline, statussymboli vai seksikkyysmittari? Mitä vääntyneet varpaat kertovat omistajastaan tai kenkämuodin vaihteluista?

Huimaavat korot

Ruotsalaisen rotuopin synkkä historia Tukholmaa järkytti 1990-luvun alussa lasermieheksi kutsuttu murhaaja, joka valitsi uhreikseen maahanmuuttajia. Sittemmin uusnatsit ovat syyllistyneet väkivaltaan, jopa murhiin. Miksi uusnatsismi vetoaa ruotsalaisiin? Miksi äärinationalistiset ja muukalaisvihamieliset puolueet kasvattavat suosiotaan perinteisesti sosiaalidemokraattisessa maassa? Kansankodin pimeämpi puoli valaisee rotuoppien, syrjinnän ja ruotsalaisen kansalliskiihkoilun historiaa, joka on pidempi kuin usein kuvitellaan. Ruotsalaiset kansallisromantikot vaikuttivat eurooppalaisen rasismin oppi-isiin jo 1800-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Ruotsista tuli rotubiologian johtava maa, ja Ruotsin eugeniikkaohjelma jatkui pakkosterilisaatioineen 1970-luvulle saakka. Kun maasta alettiin rakentaa sosiaalidemokraattien johdolla niin kutsuttua kansankotia, kansan yhtenäisyys ja rodun puhtaus olivat suuressa roolissa. Nationalistisimmatkin ilmiöt levittäytyvät yli rajojen. Oikeistopopulistit ovat nousussa eri puolilla Eurooppaa, ja monet Kansankodin pimeämmän puolen kysymyksistä koskevat myös Suomea.

Kansankodin pimeämpi puoli

Kun nainen synnytti kissan ja muita ihmeellisiä tarinoita Jussi on äidin poika, joka mieluummin ajaa polkupyörällä kuin kruisailee autolla. Jussista kasvaa ompelutaitoinen, lempeä mies, joka osaa kuunnella. Taidoista on hyötyä, kun Jussi lähtee kosimaan prinsessaa - ja saa hänet. Sari Peltoniemen Miehestä syntynyt palauttaa sadut alkuperäiselle paikalleen: aikuisten kirjallisuudeksi. Näissä saduissa henkilöt saattavat olla mielikuvitusolentoja ja tapahtumat epätodellisia, mutta aina päädytään ihmisenä olemisen peruskysymyksiin: miten tulla toimeen muiden kanssa, miten selvitä kiperistä elämänvaiheista - ja miten pitää yllä toivon liekkiä vaikeuksien keskellä. Sadut kaukaa menneisyydestä lyövät kättä nykykertomusten kanssa, ja kohtaamisesta syntyy jotain aivan uutta. Kun sadut ottavat askeleen kohti nykymaailmaa, näkyviin tulee niiden elinvoima, kekseliäisyys ja viisaus.

Miehestä syntynyt

Koskenpääläinen Väinö istui pirttinsä pöydän ääressä kirjoittamassa kirjettä. Vielä muutamaa kuukautta aiemmin Väinö oli ollut miehittämässä Itä-Karjalaa. Sotaan lähtiessään Väinö ei ollut arvannut, että kaikesta hävityksestä voisi versoa uusi elämä, mutta sitten hän tapasi aunuslaisen Annan. Väinön kirjeet herättivät Annassa ristiriitaisia tunteita. Annan mies oli otettu puna-armeijaan vain muutamia kuukausia aiemmin, mutta nyt hänen vatsassaan kasvoi suomalaissotilaan lapsi. Miten tästä eteenpäin? Suomalaiset miehittivät Itä-Karjalan syksyllä 1941 ja valmistelivat aluetta osaksi Suomea. Sotilaat tutustuivat alueelle jääneisiin naisiin, ihastuivat ja rakastuivat. Moni sota-ajan ihastus johti seurustelusuhteeseen, ja suomalaisten aviottomia jälkeläisiä syntyi yli 400. Miehitysalueella oli myös hyväksikäyttöä, raiskauksia sekä sukupuolitauteja, ja sotilaat painostivat naisia abortteihin. Syksyllä 1944 suomalaiset joutuivat perääntymään. Itä-Karjalaan jäi joukko äitejä ja lapsia, jotka kaipasivat armeijansa mukana vetäytyneitä suomalaissotilaita. Sodan jälkeen sadat suomalaiset veteraanit pysyivät vaiti rakkauksistaan ja salatuista lapsistaan. Saksalaissotilaiden aviottomista lapsista Lapissa on kirjoitettu paljon, mutta vähemmän huomiota ovat saaneet suomalaissotilaiden ja miehitetyn Itä-Karjalan naisten väliset suhteet.

Miehittäjän morsiamet

Pudonneesta lentokoneesta ryntää Jäniksenselän metsiin kokonainen eläintarha ja junat nousevat raiteiltaan. Pasi Ilmari Jääskeläisen palkittujen novellien maaginen maailma kuljettaa todellisuuteen, joka on yhtä aikaa tuttu ja outo. Tarinat sekoittavat ihmeellisiä ihmiskohtaloita, arkisia tilanteita ja sitä salaista ainetta, josta unet on kehrätty. Pasi Ilmari Jääskeläinen (s. 1966) on jyväskyläläinen opettaja. Hänen esikoisromaaninsa Lumikko ja yhdeksän muuta (2006) on ollut arvostelumenestys, ja se palkittiin Kuvastaja-palkinnolla 2007. Jääskeläisen novelleja on käännetty englanniksi, saksaksi ja viroksi.

Taivaalta pudonnut eläintarha

Aurinkoinen keskikesä muuttuu painajaiseksi, kun terroristit iskevät pohjavesilähteisiin ympäri maailmaa ja saastuttavat miljoonien ihmisten juomaveden tappavaksi myrkyksi. Epidemian ja paniikin levitessä puhtaasta vedestä tulee suurvaltojen kiihkeästi havittelema resurssi, ja pian Suomen tuhannet järvet nousevat valtapelin polttopisteeseen. Supon suoran toiminnan luottomies Vesa Kaitele kuitenkin viettää mieluummin aikaa perheensä kanssa kuin noudattaa komentoa palata tulilinjalle. Mutta kun käy ilmi, että Vesan veli on sekaantunut iskuihin, on Vesankin pakko toimia.

Elinehto

Kun Tiive lukee Alueuutisista, että VR aikoo purkaa ratavartijan mökin, jossa serkussarja aikoinaan vietti kesiä mummun luona, hän päättää kutsua vanhat kaverukset vielä kerran koolle lapsuuden maisemiin. Maakellarin hajut, villiintynyt sireenimaja ja likatunkio pikkulan takana nostattavat perillä muistot pintaan. Mummulan pihassa nautitaan perinneherkkua, renkolaista talkkunaa, ja sen kyytipojaksi viljalti nestemäistä apetta. Yllättäen seurueeseen liittyy kiskoja pitkin resiinalla saapunut, juuri eläkkeelle siirtynyt konduktööri. Pidot sen kuin paranevat, ja hyvinkin keski-ikäiset miehet intoutuvat tekemään poikamaisia jekkuja odottamattomin seurauksin.

Noppo Blues

Nuori arkkitehti Numericus aloittelee uraansa Rooman pohjoisessa rajakaupungissa, kunnes hänet siepataan. Uhkaava pretoriaaniupseeri vaatii Numericusta selvittämään kuolleen isänsä salaperäisiä merkintöjä - ja lähtemään tieteelliseksi neuvonantajaksi retkikunnalle kauas villiin Germaniaan. Kauhukseen Numericus löytää itsensä jokikaleerilta, jonka tehtävänä on edetä rajajoki Rhenusta aina hyiselle Pohjanmerelle ja sieltä Albis-jokea ylävirtaan, paikkaan joka Numericuksen pitäisi määritellä. Voisiko villissä Germaniassa olla roomalaisia elossa, vai onko pelastusretkikunnalla todellisuudessa jokin muu tehtävä? Ja mitä kauhuja odottaa joen yläjuoksulla? Niistä voi kertoa vain outo ja kaunis tyttö, jonka sotilaat onkivat joesta ajelehtimasta. Mutta miksi hän puhuu latinaa, vaikka on kotoisin vielä Germaniaakin villimmästä fennien maasta?

Germania

Finlandia-palkitun kirjailijan omaelämäkerrallinen sukuromaani Romaanin alussa Helena-niminen kirjailija saa kutsun tapaamaan kuolemaisillaan olevaa isäänsä. Puolisonsa Hetan kanssa hän lähtee ajamaan kohti sairaalaa. Helena ja Heta ovat vakiintunut pari, ja he käyvät hedelmöityshoidoissa. Muutamaa vuotta aikaisemmin Helena on saanut isältään salkun, joka sisältää oikeudenkäyntipöytäkirjoja sodanjälkeisiltä vuosilta 1945-1949, isän äänittämiä C-kasetteja sekä Helenan isoisän päiväkirjan ensimmäisen maailmansodan ajoilta. Näistä "dokumenteista" ilmenee Preussin armeijassa palvelleen paperi-insinöörin ja Helenan isänäidin sekä heidän perillistensä omalaatuinen rakkaus- ja kostotarina, jolla on ollut arvaamattomat vaikutukset suvun ihmissuhteisiin. Helena ja Heta lukevat ja kuuntelevat näitä faktaa ja fiktiota yhdisteleviä faabeleita sekä keskustelevat niistä. Suvun tarina tulee kerrotuksi pienissä tarinanpätkissä ja dialogeissa. Romaani leikkaa myös lähelle nykyisyyttä, Berliiniin, jossa eronnut nainen saattaa pientä tytärtään metrolla kouluun ja kertoo samalla ajankuluksi tarinoita lapsuudestaan 1960-luvun Tampereella. Armonranta kasvaa suureksi kertomukseksi sukupolvien ketjusta, muistoista ja kertomusten voimasta sekä anteeksiantamisen tärkeydestä.

Armonranta

Kännykkä- ja tablettikamerat kehittyvät huimaa vauhtia ja ovat korvaamassa perinteiset pokkarit. Niiden avulla kuvat on helppo jakaa verkkoon, ja niihin on myös saatavana lukuisia tasokkaita kuvausohjelmia. Mobiilikuvaukseen pätevät samat valokuvauksen lainalaisuudet kuin tavallisilla digikameroilla kuvaamiseenkin, mutta automatiikka tekee mobiilikuvauksesta vaivatonta. Mobiililaitteilla kuvaaminen on ennen kaikkea nopeaa ja helppoa mutta myös luovaa. Kirja lähestyy kännykkä- ja tablettikuvaamista nimenomaan kuvaamisen näkökulmasta. Tekniikkaa ja lisävarusteita käsitellään yleisellä tasolla. Kirja soveltuu kaikille mobiilialustoille, joista suosituimmille (iOS, Android ja Windows Phone) on lisäohjelma- ja käyttövinkkejä. Upeissa käytännön esimerkeissä annetaan ideoita niin kuvausaiheisiin, sommitteluun, valaisuun kuin myös kuvien jälkikäsittelyyn puhelimella sekä tietokoneella. Lisäksi tutustutaan kuvien jakamiseen sosiaalisessa mediassa sekä kuvien teettämiseen paperille, tauluksi tai kirjaksi. Kirja sopii niin aloittelevalle valokuvaajalle kuin jo pidemmälle ehtineelle harrastajallekin.

Kuvaa kännykällä ja tabletilla

17-vuotiaan Saagan elämässä ei ole kotiintuloaikoja, äidin tekemiä makaronilaatikoita tai perhelomia Lapissa. Saagan elämässä on Eppu, kiivas ja arvaamaton hevonen, josta Saaga pitää huolta kuin lapsestaan. Ilman Eppua ei olisi mitään - ei pakopaikkaa, ei päämäärää, ei ystävää, ei tulevaisuutta. Talven pimeimpinä kuukausina Saaga punnitsee suhdettaan Eppuun, alkoholistivanhempiinsa ja talleilla työskentelevään Juhoon, jonka kanssa saattaisi unohtaa elämänsä edes hetkeksi. Kun talvi vaihtuu kevääksi, Saaga tietää viimein, missä hänen paikkansa on. Sanna Eevan käsikirjoitus vakuutti Tiina 2006 -kilpailun tuomariston poikkeuksellisella herkkyydellään. Saagan surua ja sisukkuutta sekä vahvaa sidettä Eppuun kuvataan tekstissä pakahduttavan todentuntuisesti ja kypsästi. On luvattu leudompaa on Sanna Eevan esikoisteos.

Siskodisko

On luvattu leudompaa

Turvallisuus ei ole pelkkä sana presidenttien puheissa ja hallituksen raporteissa. Se on suomalaisten turvallisuutta, josta pitää keskustella aina kun se mieltä painaa, riippumatta vaalikausista ja muulloinkin kuin hyvän sään aikana. Pitkän uran ulkoministeriössä ja Suomen Washingtonin suurlähettiläänä tehnyt Jukka Valtasaari nostaa tässä puheenvuorossaan kissan pöydälle. Hän korostaa, että turvallisuuteemme kuuluvat länsi ja itä, Euroopan Unioni, Nato, Moskova ja Peking. Tämän ympäri ei pääse sillä, että ns. Nato-optio suljetaan pois vaalikaudeksi. Keskustelu vaatii enemmän kuin kyllä tai ei Natojäsenyydelle: maailman ""ison kuvan"" hahmottamista, sillä siitä Suomen poliittinen liikkumavara riippuu. Avoimen ilmapiirin Suomessa ei enää tehdä isoja päätöksiä informoimatta ensin äänestäjiä. Mielipiteiden lokerointi sisäpolitiikan värikirjoon kuulematta kunnolla niiden esittäjiä on sekin eilispäivää. Tässä puheenvuorossa Valtasaari kertoo, miten hyvinvointimme perustuu turvallisuuteen, jota Nato takaa, Euroopan integraatioon, jolla on instituutiot, ja siihen, että elämme Venäjän naapurina ja toimimme globaalitaloudessa. Toisin sanoen, mitä pitäisi tehdä, kun ei voi istua katsomossa seuraamassa omaa peliään.

Suomen turvallisuus

Hauenkalastusta iskukoukuilla mökkireissun kalakeittotarpeiksi, lohensoutua suurlohien toivossa Tenolla, ahvenenpilkkijän leppoisaa arkipäivää, pystykorvan haukun helinää syksyisessä metsässä... Matti Kettunen kuvaa mukaansatempaavasti eräelämän monia eri puolia niin kalavesillä kuin riistamailla. Unelmalohia ja lohiunelmia on Matti Kettusen 60-vuotisjuhlakirja. Teos sisältää 16 uutta tarinaa kalavesiltä ja erämetsistä sekä lisäksi kirjailijan valikoimat yhdeksän kertomusta kirjailijanuraltaan, joka ulottuu jo neljännelle vuosikymmenelle. Kirjassa on myös yksi kirjailijan pojan Timo Kettusen kirjoittama erätarina.

Unelmalohia ja lohiunelmia

- Ei sinussa ole mitään vikaa, äiti aina vakuutti ja piirsi sormillaan kasvojani. Hän ei olisi halunnut, että häpeän itseäni. Koulun lähistöllä oleva ränsistynyt barokkipuutarha on Pihlalle tärkeä paikka. Hän pakenee sinne kiirettä ja meteliä ja viettää aikaansa muinaisia kivipenkereitä ja muhkuraisia lehmuksia tutkien. Puutarhassa hän tapaa uudelleen myös Matjan, alakoulun erityisluokalta tutun tytön. Heillä oli jo lapsina rosoinen ystävyys, joka saa nyt uusia käänteitä. Niiden myötä Pihla joutuu kohtaamaan pelkonsa - ja pärjäämään ensimmäisen kerran omin voimin. Monitasoinen tarina luotaa lievästi autistisen Pihlan maailmaa poikkeuksellisen herkällä tavalla. Vakavan mutta toivorikkaan kirjan keskiössä on Pihlan ja hänen äitinsä lämmin suhde, joka antaa voimaa molemmille.

Varjopuutarha

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Suomi

BookBeat lets you enjoy over 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free!

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

Suomi

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat