Paljastuskirja Suomen suurimman mediayhtiön vallankäytöstä. Jännittävä ja ravisuttava kuvaus median mahtiyhtiöstä ja sen sisäpiireistä. A.-P. Pietilän päiväkirjoihin perustuva kirja kuvaa, millaista raakaa valtataistelua Sanoma Osakeyhtiössä käytiin journalismin kultakauden hiipuessa. Aatos Erkon pääomistama yhtiö menetti otettaan ja kriisit seurasivat toistaan. Suosikkipoikana pitkään purjehtineen Pietilän ura yhtiön leivissä päättyi vuonna 2006 yllättäviin potkuihin Ilta-Sanomien päätoimittajan tehtävästä. "Erkon verikoira" oli tehnyt tehtävänsä - vai vaikuttiko taustalla suurempi kuvio? Kirja perustuu ainutlaatuisiin muistiinpanoihin ja sisäpiirikeskusteluihin.

Erkon verikoira

Kevään vangitsevin esikoisdekkari! Hätkähdyttävän intensiivinen psykologinen trilleri lapsuuden lopusta ja rikoksesta joka ei vanhene koskaan. Syyskuu, Komo, Piezo, Lehtola ja Edi. Viisi poikaa, viidestä erilaisesta perheestä. Ja yksi ruumis, heinikossa makaava luokkatoverin isosisko, jonka pojat löytävät lintsatessaan liikuntatunnilta. Sen jälkeen mikään ei palaa enää ennalleen. Vuosia myöhemmin löytyy jälleen tytönruumis. Tällä kertaa rikospaikalle saapuu ensimmäisten joukossa ylikomisario Eskelinen, joka saa kollegaltaan tehtäväksi selvittää onko tapauksella mahdollisesti yhteyttä aiempiin vastaaviin surmatöihin. Penkoessaan vanhoja tutkintamateriaaleja Eskelinen törmää paitsi Syyskuun nimeen, myös siihen, että jotkut ovat valmiita mihin tahansa taatakseen, että murhat jäävät ikuisesti selvittämättä. Ari Räty on esikoiskirjailija.

Syyskuu

Syyskuun viimeinen

Tallinnan tappajat -sarjan toisessa osassa sukelletaan jälleen uudelleenitsenäistyneen Viron kriminaaleihin syövereihin, aivan julmimpaan pohjaan asti. Kymmenet tositarinat nuoren valtion järjestäytyneen ja etenkin järjestäytymättömän rikollisuuden hirmuteoista kertovat karua kieltä tuon aikakauden elämästä. Neuvostoliiton rikollinen perintö oli virolaiselle yhteiskunnalle taakkana lähes sukupolven ajan. Rahan ja vallan vuoksi suoritetut henkirikokset taustoitetaan teoksessa siten, että myös vallinneita oloja muistamaton saa kattavan käsityksen, millaisissa oloissa rakas naapurimme tulevaisuuttaan rakensi. Maassa noudatettiin viidakon lakeja, ja selkeä hinta oli sekä elämällä että kuolemalla. Jokaiseen tapaukseen linkitetään kuvaus niistä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, joiden seurauksena kukin rikos toimitettiin. Tallinnan tappajat II tarjoaa näin tapaustensa kautta laajan ja rehellisen yleiskuvan Viron matkasta kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.

Tallinnan tappajat

Tallinnan tappajat 2

Mitä miettii vanki, joka on istunut vankilassa toistakymmentä kertaa? Millainen ihminen kätkeytyy vankinumeron taakse? Kuinka pinttynyt venkula kokee linnakierteisen elämänsä? Nimimerkki Pertti Kettunen pohtii kirjeissään Tiina Lehmikoskelle lapsuuttaan, nuoruuttaan ja elämistään linnassa. Vankien keskeiset pinnalliset, kaunanväritteiset ihmissuhteet purkautuvat joskus väkivallaksi, kun torpeedot kuittaavat maksamattomat huumevelat. Suhde vaimoon saa vankilassa unelmien siivet; vapaus näyttäytyy ruusunhohteisena. AA:ssa hehkutellaan raittiutta. Todellisuus on toisenlainen. Ei koskaan enää linnaa -lupaukset unohtuvat, kun vastassa ovat juomakaverit ja entiset ympyrät. Näitä ja elämisen moninaisuutta miettii läpilyöty linnakundi Pertti Kettunen.

Rikoksia Suomessa

Kirjeitä vankilasta

Jörn Donner on ollut yli 60 vuotta suomalaisen kulttuurin työnarkomaani ja kirjallisuuden hallitseva alfauros. Hän on tehnyt provokaatiosta ammatin. Hänet on paketoitu ihailemalla ja inhoamalla. Meidät on pidetty vuosikymmeniä kytkettynä Donnerin verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Hän on ollut kansakunnan rakas neuroosi, johon ei ole löytynyt lääkettä. Kai Ekholm on kirjoittanut Jörn Donnerista rehellisen ja monipuolisen henkilökuvan. Hän käy läpi Donnerin marxilaisen nuoruuden, 1960-luvun mediavalloituksen, 1970-luvun bisnekset ja romahduksen, hienot reportaasit, kirjalliset esikuvat ja vanhenevan Donnerin opus magnumin, Mammutin - kirjan, jonka kaikki tuntevat mutta jonka harva on lukenut. Jörn Donner on antanut meille valtavan kirjallisen ja poleemisen perinnön, jota vasten kansakunta on saanut peilata näkemyksiään. Hän on valmentanut meitä jatkuvalla polemiikillaan ja väittelyilollaan. Jörn Donner, kuinka te kehtaatte perustuu Kai Ekholmin monivuotiseen työhön. Se on älyn ja kielen nautinto. Kenenkään ei ole syytä jättää tätä kirjaa lukematta. Se on vuoden tärkeimpiä. "Perusteellinen ja kriittinen henkilökuva sisältää paljon uutta tietoa Jörn Donnerista. Miksi emme ole aiemmin saaneet näin monipuolista teosta? Pitkään aikaan ei ole tarvetta uuteen elämäkertaan.” Professori Kari Sallamaa Kirjan arvostelut ”Kai Ekholm on kirjoittanut tiheästi hengittävän, sivistyneen, hauskan, syvää ja eri kanteilta luotaavan, kohdettaan kumartamattoman kuvan valtakunnan kukkomaisesta, laajasti lukeneesta älyköstä.” MTV3, Janne Hopsu ”Tulossa on lähivuosina useita Donnerista kertovia kiroja, mutta tätä paremmaksi on paha panna.” Iltasanomat, Petri Lahti ”Donner halusi itse rikkoa luomansa imagon, kertoa Ekholmille raadollisimmatkin tekonsa. Tietäen, että tällä rehellisyydellä hän nousee entistäkin suuremmaksi ihmiseksi.” Seura, Petri Korhonen ”Kai Ekholm haluaa selvittää, miten Donnerista tuli Donner.” Helsingin Sanomat, Jukka Petäjä ”Kai Ekholm taas jää historiaan ensimmäisenä, joka kirjoitti elämäkerran Donnerista. Lopputulos on loistava. Rima on asetettu korkealle tuleville Donner-tutkijoille.” Jorma Melleri ”Suosittelen Jörn Donner, kuinka te kehtaatte -kirjan lukemista, sillä se tarjoaa suorasukaisia kuvauksia älymystön edustajista.” Verkkouutiset, Markku Jokipii ”Ekholmin kirja on esineenä ja varusteiltaan (luettelot, lähteet jne.) esikuvallinen.” Jukka Kemppinen

Jörn Donner, kuinka te kehtaatte

Rehellinen legendan muotokuva 78 vuotta, 56 vuotta uraa viihdetaiteilijana, 102 listahittiä ja 157 luotsattua artistia. Musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen on viihteen uranuurtaja ja elävä legenda. Mutta minkälainen ihminen Danny on kulissien takana? Kirja piirtää uuden kuvan Dannystä, myös julkisuudelta piilossa pysyneistä piirteistä, vaiheista ja puolista. Tuntematon Danny on kertomus suvun perinnöstä, uran nousuista ja taantumista, rakkaudesta ja ristiriidoista, ystävyydestä, elämän tarkoituksen etsimisestä ja maaliviivan lähestymisestä. Kirjassa puhuvat sekä Danny että häntä lähellä olevat ihmiset. He kertovat minkälainen ystävä, puoliso, kollega, rakastettu, isä, työnantaja ja yhteistyökumppani Danny on ollut.

Tuntematon Danny

Ujon pojan nousu suomalaisen rockmaailman huipulle. Parikymppinen Alpo “Teddy” Hakala niitti 70-luvun lopulla huikeaa suosiota Suomen ykkösbändi Teddy & The Tigersin kanssa. Mitä sitten tapahtui? Entä sitä ennen? Alpo oli hiljainen putkimiehen poika Keravalta, joka nousi rocktähteyteen Teddy & The Tigersin johtohahmona. Tigersin jälkeen hänestä tuli Aikka ja uudesta bändistä Bad Sign. Rockabilly vaihtui rhythm’n’bluesiin mutta keikkoja riitti. Väliin Alpo kokeili muita töitä, raittiutta ja perhe-elämää. Alpo kertoo oman tarinansa, jota perhe, ystävät, bändikaverit, roudarit sekä keikkamyyjät täydentävät. Myös managerit, fanit ja levytuottajat saavat sanansijan. Tapani Bagge on pitkän linjan kirjailija, joka tunnetaan etenkin dekkareista ja historiallisista romaaneista. Jari Eklund on valokuvataiteilija, joka on kirjoittanut kirjat Syntyneet rokkaamaan ja Tiger Twist. Yhdessä he ovat tehneet kirjan Prosenttimies – Bikerin tarina. Kumpikin on kotoisin Keravalta.

Teddy, Aikka ja Alpo

"Slaavilaista true crimea Neuvostoliitosta ja Venäjältä Antto Terras johdattaa lukijan syvälle Neuvostoliiton ja Venäjän rikolliseen maailmaan. Arvaamattomassa naapurivaltiossamme eletään ja kuollaan omien sääntöjen mukaan. Teokseen on valittu kymmeniä kriminaaleja tositapahtumia, joiden kautta tutuiksi tulevat myös vallinneet yhteiskunnalliset olot ja sosiaalinen todellisuus. Järjestäytyneen ja järjestelmän ylläpitämän rikollisuuden lisäksi maasta löytyy valtava määrä yhden asian tai edun häikäilemättömiä tavoittelijoita. Virallisen alamaailman rinnalla rikollisella kentällä temmeltävät poliiseiksi muutetut miliisit ja muut vallankäyttäjät. Viranomaisilla on ollut Venäjällä aina tiivis suhde bandiitteihin: he joko tutkivat, vähättelevät tai tekevät rikoksia. Teos raottaa myös Venäjän vankeinhoitolaitoksen jäätyneitä portteja. Verisen Venäjän tapahtumat sijoittuvat ajallisesti Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kaudelle. Vanhimmista tapauksista ei ole jäljellä kuin muistot, mutta tuoreimpien veri on vasta kuivumassa. Teoksen kaikki kertomukset perustuvat tositapahtumiin."

Verinen Venäjä

Verinen Venäjä 1

Elävän ajankuvan ja vetävän rikostutkinnan yhdistelmä vie lukijansa 1930-luvun Tampereelle, henkilökohtaisten tragedioiden ja silmäätekevien saleissa kytevän aatteenpalon jäljille. Konstaapeli Voitto Karhun ja lehtinainen Ina Djurlingin tut-kimukset jatkuvat kuoliaaksi jäätyneen miehen tapauksella.  Talvi 1930 on ollut leuto ja lumeton. Helmikuussa muutaman viikon paukkupakkaset ovat kuitenkin jäädyttäneet Tammerkosken yläjuoksun. Mältinrannan edustalta löytyy avantoon kiinni jäätynyt mies. Pian selviää, ettei mies ole joutunut jäihin vahingossa. Kuusniemen ryhmä aloittaa rikostutkinnan ja uhri saadaan nopeasti tunnistettua, mutta kuka hän todella on? Kukaan ei tunnu tietävän mitään miehen elämästä. Ei edes hänen vaimonsa.  Voitto Karhu on saanut toivomansa paikan rikoskonstaapelina tarkastaja Kuusniemen ryhmästä. Itsepäisen toimittaja Ina Djurlingin ja konstaapeli Karhun suhde on kehittynyt seurustelusuhteeksi. Kaikki ei kuitenkaan suju kitkattomasti. Poliisin tutkimukset kulkevat eri latua Ina Djurlingin tutkimusten kanssa. Päämäärä on kuitenkin sama. Murhaaja on saatava kiinni.  Lapuan liike voimistuu ja Rintamamiesten veteraanien liitto valmistautuu vallankaappaukseen. Kommunistit ärsyttävät äärioikeistoa. Maa on jakautumassa kahtia.  Pekka Hyyti (s.1959) on lempääläläinen insinööri. Leipätyönään hän työskentelee ilmailun parissa. Vapaa-aikaan kuuluu avantouinnin lisäksi kolme ällää; laskettelu, lenkkeily ja lukeminen. Hyytin esikoisteos Tummat pilvet eilisen valittiin vuoden 2019 parhaaksi esikoisdekkariksi Suomessa. Se sai runsaasti kiitosta tarkan, elävän ajankuvan ja kiinnostavan rikosjuonen yhdistämisestä.

Voitto Karhu

Musta talvi

Helsingin murhahistoria esittelee yli sata henkirikosta 1800-luvulta tähän päivään. Kirjassa käsitellään viime vuosikymmenten aikana kansaa kohahduttaneita murhatapauksia, kuten Steen Christensenin poliisimurhat Tehtaankadulla, Sanna Sillanpään ampumaratasurmat Albertinkadulla ja veroprofessori Kari S. Tikan kuolema. Vanhemmista tapauksista läpi käydään muun muassa Inga Myllärin traaginen kohtalo, Ilpo Larhan suorittama palkkamurha ja Jammu Siltavuoren karmivat teot. Mukaan mahtuu myös historiallisesti merkittäviä ta- pauksia, kuten kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin, prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ja sisäministeri Heikki Ritavuoren salamurhat. Helsingin historia on pullollaan myös selvittämättö- miä murhia. Kuka tappoi ja kätki Jussi Helasvuon vuodesohvaan? Kuka suoritti Punavuoren kaksoismurhan? Kuka tappoi Susanne Lindholmin käpyläläisen talon kellariin? Kuka ampui kanadalaisen opiskelijan keskellä kaupunkia? Nämä tapaukset saattavat jäädä ikuisiksi mysteereiksi. Tunnettujen murhien ohella kirjassa esitellään vä- hemmän huomiota saaneita ja unohduksiin painuneita tapauksia: Arabiassa ruumista kuljetettiin lastenvaunuissa, Aleksis Kiven kadulla surmansa sai väärä mies, naisen ruumista etsittiin Huopalahden kaatopaikalta, Lauttasaaressa työpaikan oven edestä löytyi vain pelkkä pää ja tunnettu näyttelijä surmasi vaimonsa palkintokirveellä. Kirjassa esitellyt murhatapaukset on järjestetty kau- punginosien mukaan. Lukija voi halutessaan tutustua autenttisiin henkirikospaikkoihin Etelä-Helsingissä kirjassa olevan kartan opastamana. Toki hurjan retken voi tehdä myös kotisohvalta käsin.

Suomen murhahistoria

Helsingin murhahistoria

Suomessa syyttömänä tuomitaan vuosittain viitisensataa henkilöä. Valtiokonttorin maksamalla koppikorvauksella ei saa takaisin menetettyjä vuosa, ja ihmisten mielissä tuomio voi jäädä voimaan ikuisesti. Syyttömänä tuomitut pureutuu virheellisiksi osoittautuneisiin tuomioihin. Kirja käsitellee myös sitä, miten oikeuskäytännöt ovat muuttuneet: kuolemantuomion on saattanut saada aikoinaan esimerkiksi uskottomuudesta, homoseksuaalisuudesta ja noituudesta.

Tutkinnassa rikos

Syyttömänä tuomitut

Legendaarisen urheiluvaikuttajan taival Rautakansleri Kalervo Kummola on vaikuttanut suomalaisessa jääkiekossa vahvemmin ja kauemmin kuin kukaan. Hän on jyrähtänyt usein, lempinimensä mukaisesti. Kale on jättänyt puumerkkinsä myös politiikkaan, televisio- ja viihdebisnekseen sekä Tampereen kehitykseen. Nyt Kummola tyhjentää siekailematta elämänsä pajatson, tarinoita riittää. Teos paljastaa myös rautakanslerin yksityisen puolen, herkemmän Kummolan, joka yltyy laulamaan illan tummuessa. Hän on vaikuttanut varsinkin jääkiekkoilun kehitykseen Suomessa ja maailmalla seitsemällä vuosikymmenellä. On tilinpäätöksen aika.

Kale

Bellingcatin perustajan Elliot Higginsin kirja kertoo kuinka itseoppineiden ja vapaaehtoisten digietsivien ryhmä oppi paljastamaan sotarikoksia ja salamurhia - jopa ennen valtiollisia tiedustelupalveluja. Kansalaisjournalisti Eliot Higginsin perustama Bellingcat on usein esillä mediassa. Se selvitti kaksoisagentti Sergei Skripalin todennäköiset myrkyttäjät, venäläisupseerien ryhmän. Bellingcat on jäljittänyt Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin käyttämät kemialliset aseet ja ohjuksen, joka pudotti MH-17-lentokoneen Ukrainassa. Joulukuussa 2020 ryhmä selvitti Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayritystä, ja tammikuussa 2021 ryhmä osallistui Yhdysvaltojen Capitolin mellakoitsijoiden tunnistamiseen. Bellingcat ei ole valtiollinen tiedustelupalvelu tai suuren mediatalon tutkivan journalismin yksikkö. Se on tutkijoiden ja kansalaisjournalistien kansainvälinen verkosto, jonka toiminta perustuu avointen lähteiden tietoihin, tietotekniikkaan, uteliaisuuteen ja loputtomaan kärsivällisyyteen. Se määrittelee uusiksi tavat tulkita uutisia, politiikkaa ja digitaalista tulevaisuutta. Kirja kertoo Eliot Higginsin tarinan yliopistopudokkaasta aivan uudenlaisen tiedonkeruun ja analysoinnin verkoston vetäjäksi. Higgins esittelee Bellingcatin historian, toimintatavat ja -periaatteet. Kirjassa on ryhmän suomalaisjäsenen Veli-Pekka Kivimäen esipuhe suomalaisille lukijoille. Eliot Higgins (s. 1979) opettaa avointen lähteiden tiedustelua (OSINT) Atlantic Councilissa, joka on Yhdysvaltojen johtava geopoliittisen strategian ajatushautomo. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Lontoon King's Collegen sotatieteiden osastolla ja Kalifornian yliopiston Berkeleyn ihmisoikeuskeskuksessa. Hän istuu myös Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen teknisessä neuvottelukunnassa.

Me olemme Bellingcat

Häpeä on inhimillinen, jokaisen ihmisen elämään kuuluva ilmiö. Häpeää ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa, sillä se voi verhoutua suruun, vihaan, läheisriippuvuuteen ja mustasukkaisuuteen. Suosittu teos Häpeän monet kasvot kertoo häpeän synnystä, ilmenemismuodoista ja torjuntamekanismeista. Kirjassa pohditaan naisen ja miehen häpeän eroja ja häpeän vaikutusta itsetuntoon. Esimerkeissä kuvataan häpeäkokemuksia, joiden avulla voi oppia tunnistamaan häpeän erilaisia kahleita ja naamioita. Ben Malinen on tarttunut kipeään ja vaiettuun aiheeseen ja tarkastelee sitä monipuolisesti tutkimustensa ja kokemustensa pohjalta. Hän rohkaisee vapautumaan häpeän kahleista työstämällä niiden taustalla vaikuttavia tapahtumia ja tunteita. Häpeä ei ole voittamaton este tiellä tasapainoiseen elämään.

Häpeän monet kasvot

Wisting-sarjan hurja aloitus viimein suomeksi! Hyytävä rikosromaani perustuu tositapahtumiin. Mies on ollut kuolleena viikon. Hänen talonsa on sekaisin, jotakin on etsitty hirvittävän raivon vallassa, alaston ruumis on sidottu ja kidutettu hengettömäksi. Uhrilla ei ole sukulaisia tai ystäviä, hän ei juuri puhu naapureilleen. Mikä hänen salaisuutensa oli, miksi hänen täytyi kuolla? Horstin ensimmäinen kirja William Wistingistä, norjalaisesta rikostutkijasta, on kylmäävä romaani raa'asta murhasta. Norjan rikoshistorian synkin arvoitus teki Jørn Lier Horst -nimisestä poliisista kansainvälisen kirjailijatähden.

Wisting

Avaintodistaja

Rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittamassa elämäkerrassa Late Johansson kertoo matkastaan järjestäytyneen rikollisuuden pimeimpään ytimeen ja pitkästä paluustaan takaisin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Suomen pahamaineisimman rikollisjärjestön Natural Born Killersin perustajajäsen Lauri Late Johansson tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuonna 2002 liigasta eroon pyrkineen jäsenen murhasta. Vankeudessa Johansson tuli uskoon ja tunnusti kaksi muuta selvittämättömäksi jäänyttä henkirikosta. Tammikuussa 2019 Helsingin hovioikeus hyväksyi Johanssonin anomuksen päästä ehdonalaiseen vapauteen. Hovioikeus katsoi vapauttamista puoltaviksi seikoiksi rikollisjärjestöstä ja sen johtajuudesta eroamisen, kahden murhan tunnustamisen, pitkäaikaisen päihteettömyyden sekä poistumislupien moitteettoman sujumisen. Oikeus asetti vapautuspäiväksi 1. kesäkuuta 2020, jolloin Johanssonin elinkautinen vankeus on kestänyt 18,5 vuotta. Valvottuun koevapauteen Johansson pääsi syksyllä 2019.

Late

Suomella on edessään historiallisen suuri haaste. Kuinka käännetään eilisen menestyksen taannut tuotantolähtöinen ajattelu siihen, millä tänään kilpaillaan: asiakaskokemukseen ja sen johtamiseen. Kuuletko usein puhetta asiakaskokemuksesta ilman, että se kunnolla linkittyy liiketoimintaan? Tässä kirjassa asiakaskokemus kytketään tiiviisti ja konkreettisesti keskeisiin johtamiskysymyksiin kuten strategisiin valintoihin, kasvuun ja kannattavuuteen, kilpailukyky- ja kilpailuetutekijöihin sekä toiminnan operatiivisiin mittareihin. Esimerkkien ja käytännön työkalujen avulla kirjassa havainnollistetaan, miten asiakaskokemusta tulisi johtaa ja kehittää. Kirjassa rakennetaan erilaisille organisaatioille ja toimenkuville yhteinen kartta, käsitteet ja välineet voittavien asiakaskokemusten toteuttamiseksi. Kirja antaa vastauksia niille, jotka haluavat ymmärtää, miten menestyviä asiakaskokemuksia kehitetään ja johdetaan. Se soveltuu sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleville, niin asiakaspalvelun ammattilaisille kuin hallitusten puheenjohtajille. Havainnollistavien esimerkkien ja mallien avulla se sopii hyvin myös oppimateriaaliksi erilaisiin koulutusohjelmiin. KTT Pekka Puustinen (40) on OP Ryhmän strategiasta ja uudistamisesta vastaava johtaja. KTT Hannu Saarijärvi (39) on markkinoinnin professori Tampereen yliopistossa.

Strategiana asiakaskokemus

Palkittu ja kehuttu historiateos huumeiden historiasta Suomessa On ehkä yllättävää, että jo 1920-luvulla puhuttiin huumeongelmasta Helsingissä tai että Suomi oli yskänlääkkeenä käytetyn heroiinin kulutuksessa johtava länsimaa 1930-luvulla. Morfiinia, kokaiinia ja heroiinia sai pitkään vapaasti tai helposti reseptillä, myös huumausaineiden pimeä kauppa kukoisti. Miten huumaavat aineet tulivat Suomeen, ketkä niitä käyttivät ja kuinka huumekulttuuri muuttui 150 vuodessa? Kirjassa tarkastellaan valtiovallan ja lehdistön suhtautumisen muutosta, huumausainekontrollin syntyä ja kehitystä, vieroitushoitojen kehitystä sekä Suomea laittoman huumekaupan näyttämönä.

Unileipää, kuolonvettä, spiidiä

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen? Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua. Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan. Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä. Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan. - Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972) - Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980) - Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988) - J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku) - Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999) - Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001) - Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007) - Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014) - Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017) - Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017) - Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Ei jälkeäkään

Vanki 237/01 - Elämää kaltereiden takana avaa lukijalle hetkeksi ovet, joiden takaa paljastuu, millaista on suljetun vankilan arki ja millaisia ovat eri syistä kaltereiden taakse joutuneiden ihmisten mielenmaisemat. Juha Heinosen elämän taitekohta oli synkkä. Kohtalokas automatka heinäkuisena iltana 2001 päättyi kaksoismurhaan, josta Juha sai elinkautisen vankeustuomion. Neljätoista ja puoli kiven sisässä vietettyä vuotta tuovat näkökulman paitsi suomalaiseen vankeinhoitoon ja oikeuskäytäntöön myös inhimillisen ihmisyyden oikeuksiin ja perusteisiin. Vanki 237/01 ei ole sankaritarina, vaan tunteisiin käyvä, mustalla huumorilla väritetty omaelämäkerrallinen kuvailu maailmasta, joka suurimmalle osalle kansasta on täysin tuntematon ja raakuudessaan jopa käsittämätön. Heinonen kirjoitti kirjan vankeusaikanaan Kylmäkosken suljetussa vankilassa. Juha Heinonen (s. 1966) on freelance-toimittaja ja -kirjoittaja, joka vapautui vankilasta vuonna 2014. Vankeusaikanaan hän piti päänsä kasassa työstämällä savesta keramiikkaa. Hän laskee, että hänen käsiensä kautta kulki vankilavuosien aikana noin 12 000 kiloa savea. Samaan aikaan hän kirjoitti teatteri- ja kuunnelmakäsikirjoituksia, joista tunnetuimpia ovat Kuningaskahle (2009), Ääniä kiven sisältä (2012) sekä Toinen valinta (2014). Siviiliin astumisen kynnyksellä Heinonen työskenteli muun muassa Koko Teatterissa Helsingissä ja Legioonateatterissa Tampereella. Tämän löyhästi omaelämäkerrallisen teoksen syntyaikana hän toimi tiedottajana Pro Arctis ry:ssä. Ennen vankilaan johtaneita tapahtumia Heinonen oli av-alan käsikirjoittaja osaksi omistamassaan yrityksessä. Nykyään hän suunnittelee ja ylläpitää yritysten web-sivustoja ja hoitaa näiden some-markkinointia kirjoittamisen ohessa.

Vanki 237/01

Talvista Joensuuta ravistelee raakojen murhien sarja. Rikoskomisario Ilkka Rajakorpi ryhtyy selvittämään uransa vaikeinta tapausta, jossa murhaaja jättää rikospaikoille julmat puumerkkinsä. Murhatutkimus saa yllätyksellisen käänteen, kun paikallinen hevitrio ryhtyy selvittämään murhaajan jälkeensä jättämiä mystisiä jälkiä. Pedon merkit sukeltaa ihmismielen ja -sielun synkimpiin sopukoihin. Se esittelee myös epätodennäköisen sankarikolmikon, jonka varaan ei aivan ensimmäiseksi tulisi mieleen nojautua murhatutkimuksessa. Iiro Meriläinen on joensuulainen luokanopettaja, kirjailija ja vanha hevari. Pedon merkit on hänen esikoisteoksensa.

Peto

Pedon merkit

Kyllä tää alkaa olla lähellä sitä Ruotsin mallia. Rikolliset järjestöt on tällaisia klaaneja. Niihin synnytään ja niillä on kaupunginosa, mitä ne hallitsee. Side kuulua siihen jengiin on helvetin paljon tiukempi kuin jossain prätkäjengeissä. Yhtäkkiä toisille tuntemattomat ihmiset on sitten jotain jengiveljiä. Raa’at pahoinpitelyt, vaaralliset huumausaineet ja räväkät jengipomot ovat vallanneet Suomen median uutissyötteen ja herättävät meissä kysymyksiä. Miksi joku liittyy jengiin? Miten uudet jengit eroavat vanhoista? Ovatko jengisodat myös Suomen tulevaisuus? Kukapa osaisi vastata paremmin kuin Mika ”Immu” Ilmén. Immu vietti nuoruutensa Vantaan väkivaltaisessa katujengissä ja nousi myöhemmin moottoripyöräjengi Cannonballin asekersantiksi. Hänen vastuullaan oli muun muassa ampuma-aseiden hankkiminen ja niistä huolehtiminen. Nyt, rikokset ja väkivallan taakseen jättäneenä itähelsinkiläisenä isänä, Immu paljastaa konnamaailman likaisimman puolen. Immu ei hyssyttele ja lässyttele, vaan kertoo asioista puistattavimpia yksityiskohtia myöten. Hänen viestinsä viranomaisille on selkeä: ”Nyt tarvitaan kovia, määrätietoisia otteita.” Kirja sisältää myös Immun entisten jengikavereiden sekä muun muassa poliisien kommentteja ja tarinoita suomalaisista jengeistä ja niiden edesottamuksista. Kirjan toinen tekijä Sami Lotila on pitkän linjan toimittaja ja kirjailija.

Immu Gangstakuiskaaja

Legendaarisen murharyhmän ex-pomo, rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo, ehti ennen eläkkeelle jäämistään työskennellä 40 vuotta Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Hänen uransa varrelle mahtuu useita suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista tapauksista, aina vuoden 1997 poliisisurmista Herlinin hissisuvun miljoonaperijättären sieppaukseen ja Bandidos-moottoripyöräkerhon varapresidentin ampumisesta koko Suomea järkyttäneeseen raakaan taksisurmaan. Muistelmateoksessaan Rautaheimo käy läpi työvuosiltaan vahvimmin mieleen jääneitä tapauksia, kertoo kiinnostavasti ja jännittävästi niiden selvittelytyöstä ja poliisin tutkintatavoista. Hänen teoksestaan saa elävän kuvan poliisin toiminnasta 1970-luvulta tähän päivään, lukija pääsee seuraamaan, kuinka nahkalaukussa olalla kannettujen radiopuhelimien aikakaudesta on siirrytty DNA-testien nykytodellisuuteen. ”Suomalaisen pimeimmän puolen asiantuntijaksi” luonnehditun Rautaheimon teos on täynnä hengästyttäviä rikostarinoita - yhdistettynä asiantuntemukseen ja näkemykseen, jota kenelläkään muulla tässä maassa ei ole.

Hermo

Lapin sodan armoton alku Uuden polven sotakirjailijan uutuusteos Isku Tornioon pohjautuu lokakuun 1944 tapahtumiin. Kolme rahtilaivaa kyntää syksyistä Perämerta kohti Röytän satamaa. Salaisen maihinnousun on määrä käynnistää yllätyshyökkäys saksalaisten selustaan. Suomalaissotilaat ovat altavastaajia: merisairaita, sodan uuvuttamia ja heillä on vain muutama kranaatinheitin saksalaisten tykistön voimaa vastaan. Yllätys on ainoa etu. Operaation on siis edettävä silmänräpäyksessä ja tappavan tehokkaasti. Isku Tornioon on Kristian Kososen kolmas, tositapahtumiin pohjautuva sotaromaani. Kosonen kuvaa sotilaiden toimia ja tuntemuksia tarkalla silmällä. Elävän organismin kaltaiseksi, omalakiseksi jättiläiseksi nousee mieletön sota, joka paljastaa kauheat kasvonsa jokaiselle, ketään unohtamatta.

Kososen sotaromaanit

Isku Tornioon

Valta turmelee, ja yksinvalta se vasta turmeleekin. Tähän ei eläin pysty. 12 diktaattoria on ollut yksi radion kuunnelluimpia ohjelmia. Ottaako demokratia päähän? Eikö tarvittavia päätöksiä synny riittävän vauhdikkaasti? Oliko laiha kompromissi pettymys kaikille? Kirja antaa helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Yli puolet maailman väestöstä elää yhä diktatuureissa, joissa demokratia ei toteudu lainkaan tai toteutuu todella heikosti. Voiko enemmistö olla väärässä? Lähihistorian diktaattorit voidaan jakaa karkeasti kahteen kastiin: niihin, jotka ovat keskittyneet tappamisessa määrään, ja niihin, jotka ovat keskittyneet laatuun huomattuaan, että on mukavampaa ja yleensä ainakin yhtä tehokasta ostaa kuin nuijia ihmiset kuuliaisiksi. Sitten ovat vielä ne, joiden toimet on ”tähtiin kirjoitettu”, ja ne, jotka ovat saaneet ohjeensa suoraan Jumalalta. Ihmisinä diktaattoreita voisi kuvata vaikkapa äiti Teresan vastakohdaksi. Nämä usein leppoisan baijerilaisen oluttuvan isännän näköiset despootit ovat luoneet olosuhteet, joiden kuvailussa maanpäällinen helvetti tuntuu lattealta ilmaukselta. Jokaisella diktaattorilla eri puolilla maailmaa on ollut oma persoonallinen tapansa varmistaa valta-asemansa. Näistä merkittävimpiin ja luovimpiin kirjassa pureudutaan. Ja koska diktaattoreita tuntuu edelleen nousevan kuin sieniä sateella, aina kun aika on sopiva, kirja kannattaa lukea ihan vain siksi, että et päädy paistina kaverin lautaselle. Raimo Tyykiluoto (s. 1962) on Yleisradion pitkäaikainen toimittaja, joka on harrastuksenaan perehtynyt diktaattoreihin ja toimittanut tähän aiheeseen liittyvän suositun radiosarjan.

Hirmut hallitsijat

Tummat pilvet eilisen valittiin vuoden 2019 parhaaksi esikoisdekkariksi Suomessa.  Vahvan ajankuvan ja herkullisen rikosjuonen yhdistelmä vie lukijansa 1920-luvun lopun Tampereelle. Rikospoliisin työstä haaveileva konstaapeli Karhu saa rinnalleen toimittaja Ina Djurlingin, jonka äly ja päättäväisyys vie heidät kaupunkia piinaavan murhaajan jäljille.  Eletään vuotta 1929. Tampere täyttää 150 vuotta. Sisällissodasta on kulunut yli vuosikymmen, mutta uusi yhteenotto kytee jo pinnan alla. Höyrylaiva Kuru seilaa Näsijärvellä tuoden konstaapeli Voitto Karhun Mustanlahden satamaan. Laivamatkalla konstaapeli näkee mielenkiintoisen naisen, mutta ei saa selvitettyä tämän henkilöllisyyttä.  Karhu partioi Tampereen kuumia ja pölyisiä katuja. Kesä on viimein tullut kylmän ja sateisen kevään jälkeen. Partiokierroksellaan Karhu törmää uudelleen laivan naiseen, ja samana iltana he joutuvat kohtaamaan julman henkirikoksen. Tampereen tuomiokirkosta löytyy miehen ja naisen ruumis.  Kieltolain aikaansaama pimeä viina virtaa, Näsijärvellä myrskyää ja uusi Hämeensilta vihitään käyttöön. Kaupungin juhlavuosi saa tumman pilven ylleen, kun kaupungissa riehuu naisia vainoava murhaaja. Voitto Karhu ja lehtinaiseksi paljastunut Ina Djurling alkavat selvittää surmia, joiden jäljet risteävät yllättävin tavoin.  Pekka Hyyti (s.1959) on lempääläläinen insinööri. Leipätyönään hän työskentelee ilmailun parissa. Vapaa-aikaan kuuluu avantouinnin lisäksi kolme ällää; laskettelu, lenkkeily ja lukeminen. Tummat pilvet eilisen on hänen esikoisteoksensa.  "Teoksen erityisiä ansioita ovat sujuva dialogi ja virheetön kieliasu. Kaiken lisäksi valitettavan usein rikosromaaneja kiusaavat kerronnallinen tyhjäkäynti ja turhat sanat puuttuvat tyystin. Ilmaisu on kannesta kanteen napakkaa ja täsmällistä. Harvasta esikoisteoksesta voi sanoa samaa kuin tästä, että sille ja sen päähenkilöille toivoo mielihyvin jatkoa." - Suomen dekkariseura ry

Tummat pilvet eilisen

Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua? Kiehtova kuvaus Suomen kehityksestä sodanjälkeisestä alhosta 2000-luvun vaihteen kärkimaaksi ja vaipumisesta kitukasvun ikeeseen. Björn Wahlroos varoittaa, että Suomea uhkaa juuttuminen nollakasvun noidankehään. Ilmassa on merkkejä maailmantalouden kasvun ehtymisestä, ja Suomen tulevaisuutta varjostavat monet rakenteelliset ongelmat. Heikkouksista huolimatta Suomella on kaikki edellytykset kehittyä ja vaurastua myös tulevaisuudessa. ”Oikeilla päätöksillä voisimme murtautua ulos nollakasvun noidankehästä”, Wahlroos viitoittaa.

Kuinkas tässä näin kävi?

”Myrkkyhoitajan” oma tarina. Suomen ensimmäisenä naissarjamurhaajana tuomittu "myrkkyhoitaja" Aino Nykopp on ensi kertaa päättänyt kertoa tarinansa. Vuosikymmeniä hoitoalalla työskennellyt Aino Nykopp tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2010. Tuomio tuli viidestä murhasta, viidestä murhan yrityksestä, törkeistä pahoinpitelyistä ja varkauksista. Poliisin tutkimusten mukaan Nykopp myrkytti heikkokuntoisia ja puolustuskyvyttömiä vanhuksia perushoitajana ja kotihoitajana työskennellessään. Kirja kertoo toisaalta Ainon oman tarinan siitä, miten työssä käyvästä ja asiansa hoitavasta naisesta tuli elinkautisvanki, ja toisaalta tarinan siitä, mitä tapauksesta selviää asiakirjoista ja millainen Aino on kriminalistin silmin. Lukija pääsee mukaan matkalle paitsi rikostutkintaan, syytteisiin ja oikeudenkäynteihin mutta myös karuihin vankilakokemuksiin. J. K. Tamminen on Virossa asuva kirjailija, kriminalisti, lakimies ja teologi. Tamminen on julkaissut tositapahtumista aiheensa saaneen rikosromaanitrilogian sekä lukuisia tietokirjoja erilaisesta rikollisuudesta.

Kuolemanenkeli

Suomalaisen sotasankarin kapteeni Lauri Törnin elämä oli tarua ihmeellisempää. Eläinrakkaasta viipurilaisesta pikkupojasta kasvoi peloton nuori upseeri ja pelätty sissipäällikkö. Venäläiset lupasivat Törnistä kolme miljoonaa markkaa elävänä tai kuolleena, suomalaiset palkitsivat hänet Mannerheim-ristillä. Osasto Törnin joukoissa taisteli myös presidentti Mauno Koivisto.

Lauri Törni - Leijonamieli 1919-1949

Jokainen tietää Volvo-Markkasen, Pohjoismaiden ehkä kuuluisimman rikollisen, joka on noussut otsikoihin uskomattomien pakomatkojensa ansiosta. Mutta kuka tuntee vakoilija-Markkasen, kaksoisagentin, joka kameleontin tavoin vaihtaa väriä milloin KGB:n, milloin jonkun muun järjestön laskuun? Äänikirjan kuuntelija lähtee kahdeksaa kieltä puhuvan Markkasen matkassa hämmästyttäviin seikkailuihin Suomen lisäksi Ruotsiin, Tanskaan, Englantiin, Ranskaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Algeriaan. Nuori Matti Markkanen on omien sanojensa mukaan ns. thrill seeker, lähes patologinen jännityksen etsijä. Hänen kohtaloonsa vaikuttaa ratkaisevasti rakkaus salaperäiseen ranskattareen, Isabelleen, jonka mukana Markkanen osallistuu Ranskan salaisen armeijan uhkarohkeisiin operaatioihin. Kameleontti keskittyy vuosiin 1960-69 ja kuvaa niitä tapahtumaketjuja, jotka johtivat 22-vuotiaan suomalaisen rikoksen tielle. Tarinaan liittyy paljon sellaista mistä julkinen sana ei tiedä vielä mitään – ja jatkoa on luvassa.

Kameleontti – Volvo Markkasen tarina, osa 1

SELVIYTYMISTARINA ELÄMÄN NURJALTA PUOLELTA Kimmo Harjula on ruotsinsuomalainen, nykyään Suomessa asuva entinen huumeiden ja alkoholin väärinkäyttäjä ja kovan luokan rikollinen. Harjulan isä oli sadistinen tyranni, joka pahoinpiteli ja kidutti häntä säännöllisesti jo Harjulan ollessa pieni lapsi. Selviytyäkseen lähes jokapäiväisistä pahoinpitelyistä hän alkoi haistella liimaa, polttaa hasista ja juoda alkoholia jo 7-vuotiaana. Ennen täysi-ikäistymistään hän ehti asua peräti 46 eri kasvatuskodissa. Harjula istui yhteensä 14 vuotta eri vankiloissa ja jatkoi rikollista toimintaa myös kiven sisässä. Lopulta hänet lähetettiin vankien sopeutumiskeskukseen Lappiin. Yksinäisyydessä tunturin keväthangilla hän päätti muuttaa elämänsä suunnan ja onnistui pääsemään irti päihteistä ja rikollisuudesta. Tuomion suoritettuaan hän kouluttautui terapeutiksi ja on nykyään vapaa mies.

Paluu helvetistä – Kimmo Harjulan uskomaton tarina

Karhuryhmän konkarin ensimmäinen tulikoe - karmivan piiritystapauksen läpivalaisu. Murhasta tuomittu Ilpo Larha ampui itsensä lahtelaisessa kerrostaloasunnossa maaliskuussa 1994. Vain 25-vuotiaan Larhan itsemurha päätti piirityksen, joka on yksi Suomen tunnetuimmista rikostapauksista. Seinän takana Larhan itsemurhan kuuli samanikäinen Karhuryhmän jäsen Harri Gustafsberg. Myöhemmin hänestä tuli Karhuryhmän kouluttaja ja operatiivinen johtaja sekä ihmismielen intohimoinen tutkija. Gustafsberg kertoo, millaista oli aloittaa työ suuntaansa hakevassa erikoisyksikössä. Kirjassa kerrataan Larhan kujanjuoksu sekä piiritys, jossa nuori poliisi joutui katsomaan vaaraa silmästä silmään.

Karhuryhmä 2

Maailman verisimmän sisällissodan historia. Historioitsija Antony Beevor kertoo uusiin arkistolähteisiin nojaten Venäjän sisällissodan tarinan koko kauheudessaan ja osoittaa, miten sodan laineet ovat lyöneet omaan aikaamme saakka. Venäjän vallankumous ja sitä seurannut sisällissota ravisteli maailmanjärjestystä. Suomelle Leninin valtaannousu avasi ikkunan itsenäisyyteen – ja laukaisi omaan sisällissotaamme johtaneet tapahtumat. Bolsevismin pelko juurtui Eurooppaan ja siivitti 15 vuotta myöhemmin Hitlerin valtaan. Uudessa kirjassaan palkittu brittiläinen historioitsija Antony Beevor näyttää Venäjän sisällissodan koko verisyydessään. Valkoisten joukoilla ei alun alkaenkaan ollut mahdollisuuksia päihittää Trostkin johtamaa puna-armeijaa, mutta länsivaltojen sekaantumisen seurauksena sota jatkui neljä vuotta. Sodassa ei säästetty ketään, ja sen päätyttyä yli 10 miljoonaa ihmistä oli menettänyt henkensä. Tuoreisiin arkistolähteisiin turvautuen Beevor piirtää kauhistuttavan tarkan kuvan Venäjän kaaoksen vuosista ja syvenevästä väkivallan kierteestä, joka jätti pysyvän jäljen venäläiseen yhteiskuntaan. Vallankumouksen tarinaa elävöittävät lukuiset aikalaiskertomukset: ääneen pääsee niin petrogradilainen työläinen, taistelukentällä karaistunut ratsuväen upseeri kuin improvisoidun kenttäsairaalan naislääkäri. Entinen brittiarmeijan upseeri Antony Beevor (s. 1946) on keskittynyt 1900-luvun sotahistoriaan ja saanut teoksistaan useita palkintoja. Hänen kirjojaan on käännetty yli 30 kielelle ja myyty maailmalla yli kahdeksan miljoonaa kappaletta.

Venäjän vallankumous ja sisällissota

Ylistyslaulu suomalaiselle puolustustahdolle ja sotilastaidolle. Yhdysvaltalaisen Gordon F. Sanderin teos talvisodasta kertoo, kuinka pystypäinen kansa torjui ylivoimaisen vihollisen ja herätti koko maailman ihailun. Romaanimaiseksi, lähes elokuvalliseksi kehutussa tietokirjassaan Sander kuljettaa lukijaa Karjalan jäisten korpien mottitaisteluista Mikkelin päämajan sikarinkäryiseen karttahuoneeseen ja kotirintaman arkihuolista Moskovan, Lontoon ja Washingtonin diplomaattisiin keskusteluihin. Sander näyttää rinnan sekä ihmisten ponnistelun että sodan laajemman kulun ja saa lukijan ymmärtämään, mistä aineksista talvisodan ihme syntyi. ”Teoksessa yhdistyy loistava kirjoitustyyli, jota korostaa erinomainen Arto Häilän suomennos, ja vankkumaton faktapohja.” Turun Sanomat, STT ”Vaikka lopputulos on meille suomalaisille itsestäänselvyys, kohtalonkäänteiden dramaattisuus saa suuren näytelmän luonteen. Lukijalle avautuu niin suomalaisten kuin neuvostoliittolaisten sotaa johtavien aivoitukset siinä missä jäätävässä poterossaan tutisevan sotilaankin kauhukuvat.” Markku Jokipii, Verkkosanomat Gordon F. Sander on yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut viisi kirjaa ja ollut Pulitzer-ehdokkaana. Sander asuu Riiassa ja toimii Baltian-kirjeenvaihtajana useille yhdysvaltalaisille laatulehdille. Suomessa on hän vieraillut säännöllisesti 1970-luvulta lähtien.

Taistelu Suomesta 1939-1940

Pyöveli oli pelätty mutta välttämätön osa 1600-1800-luvun yhteiskuntaa Pyövelin palveluksia ei Suomessa ole tarvittu 200 vuoteen. Historian hämärään ovat peittyneet kaikki 1600-1800-lukujen lääninpyövelit. Pyöveli edusti halveksituinta ammattiryhmää, ja häntä hyljeksittiin. Silti kukaan ei voinut kiistää viran tarpeellisuutta aikakautena, jolloin ”laivat olivat puuta ja laki ankara”. Suomen pyövelit on ensimmäinen kattava esitys maamme pyövelilaitoksesta. Arkistoista esiin kaivettu tieto on pitkälti ennen julkaisematonta. Asiakirjatietoa täydentävät pyöveleihin ja mestauspaikkoihin liittyvä perimätieto ja kansantarinat. Oikeudenkäytön historian kautta voi ymmärtää, miksi ja milloin pyövelilaitos syntyi, mikä oli pyövelien kulta-aikaa ja milloin heidän palveluksensa oikeuslaitokselle kävi tarpeettomaksi. Millaisista lähtökohdista pyövelin virkaan päädyttiin? Kuinka moni entinen rikollinen vältti mestauksen ryhtymällä kuoleman virkamieheksi? Mitä kaikkea pyövelin piti osata? Miten sujui pyövelin yksityiselämä, mistä löysi vaimonsa ja miten hänen lapsiinsa suhtauduttiin? Halveksittiinko häntä lopulta niin paljon kuin nykykäsitys antaa ymmärtää? Näihin kaikkiin kysymyksiin teos löytää vastauksia. 1700-luvun kuluessa halveksitun ammatin tarpeellisuus tunnustettiin, ja pyövelit alettiin hyväksyä osaksi yhteiskuntaa. Siihen tarvittiin kuitenkin itse kuninkaan mahtikäsky: ihminen se on pyövelikin, ja hoitaa kunniallista virkaa. Suomen pyövelit näyttäytyvät kovapintaisina miehinä - eivät he muuten olisi pyöveleiksi päätyneetkään. Moni heistä sortui itse rikokseen, joka johti hirsipuuhun tai mestauspölkylle."

Suomen pyövelit

Tavallisesti naiset syyllistyvät miehiä lievempiin rikoksiin. Miehet taas ovat henki- ja seksuaalirikoksissa ylivoimaisessa enemmistössä. Naisrikollisten joukosta kuitenkin löytyy myös mitä julmimpia murhaajia, tappajia ja seksuaalirikollisia. Vaaralliset naiset -kirjassa käsitellään vielä melko tuoreessa muistissa olevien tapausten lisäksi vanhempia rikoksia historian saatosta, kuten unissasaarnaaja Maria Åkerblomin ja Alma Kartanon huomiota saaneita tapauksia.

Vaaralliset naiset

Miten työläisperheiden pojista tuli moninkertaisia murhamiehiä? Ryöstömurhaaja Herman Katajaisen ja kolmoissurmaaja Väinö Olavi Svahnin rikolliset elämät ja kuolemat muistuttivat toisiaan. Entinen kuritushuonevanki Katajainen (1912–87) surmasi ja ryösti kaksi vanhusta marras- ja joulukuussa 1970 Mäntsälässä ja Karkkilassa. Pakkolaitoksesta vapautunut, jo nuoruudessaan raa’asta taposta tuomittu Svahn (1914–86) puolestaan surmasi kolme ryyppytoveriaan Hausjärvellä ja Hyvinkäällä yhtenä heinäkuisena iltana vuonna 1971. Katajainen ja Svahn olivat henkirikokset tehdessään viisikymppisiä, ja molemmilla oli takanaan kolmen vuosikymmenen mittainen rikollinen ura. Kirja piirtää kahden murhamiehen tarinoiden kautta kuvaa sodanjälkeisen yhteiskunnan nurjemmasta puolesta. Niko Jutila (s. 1989) on hyvinkääläinen tietokirjailija, jolta ilmestyi vuonna 2023 Rauni Mollbergin elämäkerta Molle ja rikostietokirja Kytäjän kartanon kolmoissurma. Kaksi miestä, kuusi surmaa on hänen viides teoksensa.

Kaksi miestä, kuusi surmaa

Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Ennenäkemätön kuvaus liivijengien tiukasti salatusta, huumehöyryisestä ja väkivaltaisesta maailmasta.

Elämäni gangsterina

Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen. Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille. Rikollispomo. Urheilija. Muusikko. Yrittäjä. Suurperheen isä. Koulussa 15-vuotiaan Osmo Ahlqvistin käytösnumero oli kymppi. Pikkurikokset veivät hänet pahamaineiseen poikakotiin, jossa lapsia piestiin kuriin. Osmo ei palannut kotiin kilttinä poikana, vaan yhteiskunnan vihollisena. Myöhemmin ”Lususta” tuli yksi Suomen tunnetuimmista rikollisista. Lusu Ahlqvistin lapset kertovat, kuinka heille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Ex-vaimo, rikoskumppanit, poliisit ja ystävät puhuvat miehestä monen persoonan takana. Miehestä, jonka kohtaloksi koitui rahanhimo. Kirja kertoo myös rosvojen ja poliisien ikuisesta kilvasta ja yhteispelistä sekä alamaailman säälimättömyydestä. Keväällä 1995 Lusun elämä päättyi laukauksiin kotiovella Kotkan Tavastilassa. Poliisi sai selville alamaailman perusteelliset palkkamurhasuunnitelmat 100 000 markan tapporahoineen, mutta vain yksi mies tuomittiin. Pelko on sulkenut taustoista tietävien suut jo 27 vuoden ajan. Murha särki nelilapsisen perheen, joka ei ole vieläkään toipunut isän kuolemasta. Oliko poliisi sekaantunut Lusun huumebisneksiin? Miksi surma-ase oli ollut poliisin hallussa vähän ennen veritekoa? Millaista oli lasten elämä perheessä, jossa kyläili raskaan sarjan rikollisia ja joulunakin lahjat jakoi pukin nuttuun pukeutunut kolmoismurhaaja? Jesse Mäntysalo (s. 1990) on toimittaja, joka on käsitellyt Lusun elämäntarinaa Ylelle kirjoittamissaan artikkeleissa. Hän seuraa työssään suomalaisia rikos- ja oikeustapauksia. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on perehtynyt jutuissaan Lusun murhaan ja sen tutkintaan. Hän on seurannut huumerikollisuutta Kotkan seudulla 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) on Lusun tytär. Isän kuolema ja sen perheelle aiheuttama tuska saivat hänet kiinnostumaan mielenterveydestä ja ihmisten auttamisesta. Hän työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina.

Lusu

”Osa sieluani jää lentelemään Eteläiselle valtamerelle albatrossien kanssa.” - yksinpurjehtija Tapio Lehtinen Tapio Lehtinen teki suomalaista purjehdushistoriaa seilaamalla maapallon ympäri yksin ja pysähtymättä. Kyseessä oli Golden Globe -yksinpurjehdus, jossa noudatettiin 50 vuotta sitten järjestetyn vastaavan kilpailun sääntöjä. Nykyaikaiset suunnistusvälineet olivat kiellettyjä. Suuntaa piti mitata sekstantin ja taivaankappaleiden avulla. Musiikkiakin sai kuunnella vain c-kasetilta. Matka oli ainutlaatuinen, koska sen aikana ei saanut pysähtyä välisatamissa. Kaikki ruoka ja juoma oli kuljetettava mukana. Matkalla oli useita vaaratilanteita ja tiukkoja paikkoja. Keskeyttäminen oli lähellä monta kertaa. Sisulla ja peräänantamattomuudella Lehtinen pääsi maaliin 322 päivää lähdön jälkeen. Yksin seitsemällä merellä avaa elävästi ja huumorintajulla Lehtisen jännittävää yksinpurjehdusta maailman merillä. Ari Pusa on yksi Suomen kokeneimpia urheilutoimittajia, jolla on pitkä ura Helsingin Sanomissa. Hän on raportoinut lukuisista eri lajien arvokilpailuista ja olympialaisista, ja hän seurasi päivittäin Tapio Lehtisen maailmanympäripurjehdusta. Ainutlaatuinen matka oli seikkailu vailla vertaa Ensimmäisessä Golde Globe -purjehduksessa 1968-1969 maaliin pääsi yksi kilpailija. Heinäkuussa 2018 alkaneessa ja keväällä 2019 päättyneessä toisessa Golden Globe -kilpailussa 18 purjehtijasta maaliin pääsi vain viisi purjehtijaa. Kirjassa Lehtinen kertoo sanoin ja kuvin meriseikkailunsa jännittävistä vaiheista taustajoukkoja unohtamatta. Lehtisen molemmat lapset Silja ja Lauri ovat olympiapurjehtijoita. Silja oli Lontoossa vuonna 2012 pronssilla ja Lauri omassa luokassaan seitsemäs. Myös radioamatöörien tuki oli merkittävää..

Yksin seitsemällä merellä

Talousvaikuttajan kumouksellinen elämä Björn "Nalle" Wahlroos lähti nuorena tekemään vallankumousta, mutta todellisen kumouksen hän koki edettyään pankkimaailman ytimeen. 1980-luvulla Wahlroos oli järjestelemässä Suomen talouselämää uusiksi. Hän kuvaa muistelmiensa ensimmäisessä osassa tarkan kiehtovasti kuuluisia Kouri-kauppoja, uuden Nokian syntyä sekä monia muita finanssitaistoja. Nelikymppisenä Wahlroos oli jo käynyt läpi monta elämänvaihetta: radikaalin nuoruuden sekä yliopisto- ja pankkiuran. Oli jälleen aika irtautua vanhasta ja ottaa uusi askel, Suomi kärvisteli lamassa ja tulevaisuuden näkymät olivat sumuisia.

Barrikadeilta pankkimaailmaan

Kuvaus suomalaisen ex-poliisin elämästä ja matkasta kohti maailman julmimman kartellin raunioita. ”Mitä enemmän perehdyin Pablo Escobariin, sitä suuremman osan se valtasi elämästäni. Joka hetki minä, kyröskoskelainen mies, olin tietämättäni lähempänä Medelliniä.” Vaiheikkaassa kirjassa käydään läpi niin perinteistä poliisin arkea kuin vankiaikaa Kylmäkosken, Vaasan sekä Vilppulan vankiloissa. Huikea tarina pitää sisällään värikkäitä vaiheita Suomessa, Medellinissä ja Espanjan aurinkorannikolla. Perkonmäki ei kiertele vaan avaa erikoisen elämänkaarensa vaiheita avoimesti käyden läpi sekä tunnemyrskyjään että hurjia kohtaamisia matkan varrelta. Kirjan läpi kulkevat kuvat Perkonmäen omista arkistoista toimivat todistusaineistona uskomattomassa tarinassa. Jani Mikael Perkonmäki (s. 1976) on ex-poliisi, jonka elämäntarina on vähintäänkin värikäs. Perkonmäki on vaikuttanut myös urheilumaailmassa ja paikallis­politiikassa sekä toiminut erilaisissa liiketoimissa ympäri maailmaa.

Määränpäänä Medellinin kartelli

Huijareita ja hurmureita vie lukijan erilaisten huijareiden matkaan. Huijauksia on monenlaisia - harmittomista piloista valtavan kokoluokan petoksiin. Useimpien huijausten takaa löytyy tuttu kaksikko: raha ja rakkaus. Suomen tunnetuimpiin lukeutuva huijari Ruben Oskar Auervaara huijasi rahaa katteettomilla lemmenlupauksilla yli kahdeltakymmeneltä naiselta. Myös säälin varjolla on huijattu ihmisiä.

Huijareita ja hurmureita

Olen hämmästynyt. En siitä, mitä Räty sanoo, enkä oikeastaan edes hänen käytöksestään. Rädyn rikoksia tutkiessani olen kuitenkin tehnyt sen johtopäätöksen, että hän on vaarallinen, mutta lähinnä päihtyneenä. Nyt hän istuu selvin päin raivostuneena edessäni niin, että hänen asentonsa on vieläkin jännittyneempi kuin aiemmin. Räty näyttää siltä kuin hän valmistautuisi hyökkäykseen. Pasi Räty on tuomittu kaksi kertaa elinkautiseen ja istuu edelleen linnassa. Härkönen on haastatellut Rätyä joskus Turun Sanomiin, ja silloin Räty sanoi, ettei voi tietää, tappaako hän vielä. Kirjan teon yhteydessä Härkönen meni Turun vankilaan tapaamaan Rätyä. Sen sijaan, että Räty olisi antanut haastattelun, hänen aikeinaan oli ilmeisesti vahingoittaa toimittajaa. Myöhemmin selvisi, että rikollisjärjestö United Brotherhood oli todennäköisesti masinoinut Rädyn toimittajaa vastaan. Räty on istunut tiettävästi Suomen toiseksi pisimmän elinkautisen eli 22 vuotta. Ensimmäisen murhan Räty teki vuonna 1990 neljälläkymmenellä puukoniskulla, ja toisen murhan vuonna 2012 oltuaan kuukauden vapaana. Oikeus tuomitsi molemmat teot raakuuden ja julmuuden perusteella murhana. Kummassakaan niistä ei ollut järjellistä motiivia. Härkönen käsittelee kirjassa Rädyn elämänkaarta käyttäen lähteenään asiakirjoja, kuten mielentilatutkimusta, ja myös asiantuntijoiden haastatteluja. Teoksessa käsitellään myös muita rikollisia ja avataan Suomen oikeuskäytäntöjä. Teoksessa otetaan faktojen perusteella kantaa siihen, miksi Rädyn kaltaisia pysyvästi vaarallisia henkilöitä ei pitäisi koskaan enää päästää vapauteen. Rebekka Härkönen on Turun Sanomien palkittu rikos- ja oikeustoimittaja.

Valmis tappamaan

Murhat kiehtovat sukupolvesta toiseen, sillä ne tuntuvat tavallisesta ihmisestä käsittämättömiltä. Ne nostavat ihmismielessä esiin kysymyksiä: Miten voin tunnistaa potentiaalisesti vaarallisen ihmisen? Pystynkö ymmärtämään hänen tekoaan ja mihin asti? Murhaajan muotokuva -kirjassa kerrotut henkirikostapaukset ovat traagisia, käsittämättömiä ja tositapahtumiin perustuvia. Syitä teoille voi hakea tekijän taustoista, olosuhteista ja motiiveista. Kyse voi olla päihteistä, persoonallisuushäiriöistä, vakavasta psyykkisestä sairaudesta tai psykoosista. Ihmismielen pimeistä puolista on usein vaikea saada varmaa käsitystä. Motiivit eivät läheskään aina selviä - edes tekijälle itselleen. Millainen on rikollinen mieli?

Murhaajan muotokuva

Synkät tarinat kertovat Suomessa rauhan aikana teloitettujen historian. Mikko Moilasen menestysteos Suomen pyövelit (Docendo 2019) kertoi kuolemantuomioita toimeenpanneiden virkamiesten tarinoita. Nyt on asiakkaiden vuoro. Suomessa kuolemaantuomituista löytyy tietoa 1500-luvulta alkaen, ja viimeinen rauhan aikana kuolemaantuomittu mestattiin vuonna 1825. Mikko Moilanen on kerännyt tiedot 1 500 tapauksesta, joissa tuomittu päätyi mestauslavalle tai hirsipuuhun. Tietokirja Kohtalona mestauslava esittelee kuolemaantuomittujen taustoja, elämänkulkua ja tuomioon johtaneita rikoksia. Tarkemmin tarinoissa paneudutaan reiluun 20 tapaukseen. Oikeus ei ollut summittaista, vaan asiakirjalähteiden avulla kuolemantuomioon johtaneista olosuhteista ja tapahtumista voi saada tarkan kuvan. Tuomittujen kohtaloiden lisäksi kirja käsittelee teloituspaikkoja. Mestaukset ja hirttämiset tapahtuivat varta vasten nimetyillä paikoilla, joita tunnetaan noin 350. Alkujaan ne olivat kirkonmäillä tai toreilla, sittemmin maanteiden varrella muistuttamassa matkalaisia lainkuuliaisuuden hyveestä. Mikko Moilanen on työskennellyt tutkijana Metlassa. Pyöveleistä hän kiinnostui selvitettyään omaan sukuunsa liittyvää 1700-luvun kuolemantuomiota. Pyöveleiden historian lisäksi hän on selvittänyt noin 200 suomalaisen mestauspaikan sijainnin.

Kohtalona mestauslava

Millainen tulevaisuus odottaa vanhenevaa Suomea ja sen taloutta? Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön supistuminen hidastavat talouskasvua ja muovaavat rajusti Suomea lähivuosikymmeninä. Arvostettu talousasiantuntija Risto Murto pureutuu väestökehityksen kautta maamme tulevaisuuteen. Hän osoittaa, että muutoksen syvyyttä ja vaikutuksia on todennäköisesti aliarvioitu. Herättelevässä kirjassa Murto hakee vastalääkkeitä kehityksen suunnan kääntämiseksi. Länsimaissa alhaista syntyvyyttä on yleensä korvattu korkeammalla maahanmuutolla. Onko kasvava maahanmuutto väistämättä myös Suomen tulevaisuus? Mitä voimme oppia muista maista, erityisesti Ruotsista?

Puuttuvat puoli miljoonaa

Tallinnan tappajat -sarjan kolmas osa keskittyy 2000-luvun kaikkein karseimpiin rikostapauksiin Virossa. Julma 90-luku oli nyt taakse jäänyttä aikaa, ja sen kuohuista selvinneet rohkenivat jo huokaista helpotuksesta. Vaan aivan liian varhain? Virolainen yhteiskunta oli toki ehtinyt teini-ikään, mutta omaisuuksien väkivaltaisesta uusjaosta ei tahtonut tulla loppua. Vanhan liiton tekijät hallinnoivat kenttää vankiloista käsin, ja uusi roistosukupolvi noudatti toiminnassaan menneisyyden oppeja. Viro oli ikään kuin valmis ja kiiltäväpintainen, mutta pinnan alla kiehui edelleen. Valtion todellisesta vakaudesta kertoo parhaiten kriminaali-indeksi - mitä vähemmän on henkirikoksia ja mitä enemmän omaisuusrikoksia - sitä stabiilimpi on yhteiskunta. Virolainen rikollinen kulttuuri ei jättänyt mitään arvailujen varaan. Hengen saattoi menettää helpolla myös euroaikaan, ja kauniin julkikuvan taustalla paukuteltiin edelleen armotta pistooleja.

Tallinnan tappajat 3

Verinen Venäjä 3

Hyytävä kuntatrilleri suomalaisesta korruptiosta Kittilässä kunnallinen itsehallinto ajautui haaksirikkoon ja syvään laittomuuden kierteeseen sekä virkarikostutkinnan kohteeksi. Kittilän laki kuvaa kunnallista vallan väärinkäyttöä ja rakenteellista korruptiota. Kittilän tapahtumat kertovat karusti, miten perustuslain takaama kunnallinen itsehallinto mahdollistaa epädemokraattiset toimintatavat ilman, että asioiden kulkuun voidaan tehokkaasti puuttua.

Kittilän laki

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gives you access to 1 million audiobooks right on your mobile. Find your next favourite by browsing through our top lists and categories.

Do you like to read books? Discover 1 million e-books at BookBeat. Pick and choose from different genres, such as best-sellers, crime, romance, non-fiction and much more!

Get access to 1 million e-books on your phone. Browse and find your next favorite read today!

On our Bookshelf - Audiobooks

With BookBeat you can explore more than 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free and enjoy a world of stories at BookBeat.

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

You can browse and find the most popular authors and books in the BookBeat app here. We’ve got a great selection of various authors and genres, this list will definitely inspire you to a great reading experience in the app!

{AuthorName} books - BookBeat

{NarratorName} as narrator - BookBeat

Are you on the hunt for your new favourite narrator, or do you have a favourite that you want to listen to even more? We've got you covered! We've gathered all of the most popular narrators and the books they’ve narrated here.

Search - BookBeat

Title

Person doing dishes and listening to BookBeat

Narrator

Jari Nissinen

Get started with BookBeat today

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat