Supersuosittu Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin - hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.

Kauheimmat runot

"Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme, näkymätön piiri, jonka yli emme koskaan astu, elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme, tuhannet askelet, joita emme kykene astumaan." Edith Södergranin esikoisrunokokoelma rikkoi rajoja niin yhteiskunnassa kuin runoudessakin. Runot kuten Ihmeellinen meri ja Sureva puutarha kietovat ihmisen tunne-elämän luonnon kauneuteen. Vahva naiskertoja symbolisissa runoissa koskettaa lukijoita tänäkin päivänä. Edith Södergran (1892–1923) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista runoilijoista. Södergran uudisti kotimaista runoutta vapaarytmisyydellä ja uusilla aihepiireillä. Naiseus, aistit, ruumis sekä fantasiat ja myytit toistuvat usein Södergranin runoissa. Södergran kuoli tuberkuloosiin vain 31-vuotiaana.

Runoja

Eeva Kilven esikoisrunokokoelma Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja ilmestyi vuonna 1972. Se sisältää lukuisia usein siteerattuja ikisuosikkeja. Laulu rakkaudesta ja muita runoja käsittelee aiheita, jotka kulkevat läpi kirjailijan tuotannon: naiseus, rakkaus, taiteilijuus, rauha, luonto, yksinäisyys. Raskas ja keveä, arkinen ja ajaton punoutuvat yhteen unohtumattomina säkeinä: Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Laulu rakkaudesta

Vänrikki Stålin unohtumattomat tarinat. Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinat on sarja henkilökuvia, joissa korostuu yksilöllisyys, sankaruus ja myös huumori. Runeberg kuvaa Suomen sodan historiallisia sankareita, urheita ja itsepäisiä kansanmiehiä ja heidän rakastettujaan lämmöllä. Runebergia (1804-1877) pidetään Suomen kansallisrunoilijana, ja hänen runoilijantyönsä tuli jo varhain tunnetuksi myös ulkomailla. Hänen kynästään ovat lähtöisin Maamme-laulu, Porilaisten marssi ja monet muut tutut tekstit.

Vänrikki Stålin tarinat

Lempeys on miltei poikkeuksetta älykkyyttä. Älykkyys usein julmaa. Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta (1972) saavutti laajalti ihastunutta vastakaikua. Terveisin (1976) jatkaa samaa läheltä koettujen elämysten kirjaamista. Kokoelma sisältää runoja, mietteitä, terveisiä, viestejä. Se on elämänpäiväkirjaa keskeltä yksinäisyyttä joka ottaa vastaan ympäristöä, kaikkea maailmaa. Ikään kuin minulla olisi oltava tämä määrä kipua, jollei sielussa niin ruumiissa, jollei lavassa niin kyljessä, jollei sydänalassa niin polvissa. Heikkous elää minussa urheasti ja taistelee olemassaolostaan. Kukaties se on koskaan-kokeilematon vaihtoehto, toinen laji elämää, jonka me olemme tehokkuudessamme runnoneet syrjään, herkkä, hellä olemassaolon muoto, joka itkee meissä. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Terveisin

”On asioita, jotka on niin kipeitä, että mä en voi puhua niistä kuin runona.” Intensiivisistä ja kunnianhimoisista lavarunoesityksistään tunnettu Aura Nurmi kuvaa toisessa kokoelmassaan vaaroille alttiin rippikoululaisen ja köyhän laivasiivoojan elämää. Vahvatunnelmainen proosarunoteos vie lukijan Hangon huviloihin ja hotelleihin. Se näyttää muskeliveneiden tahmaiset kajuutat, lähiöiden vesitornit, kalliot joilta grillikanan kääre lepattaa maahan kuin kaunein lintu. Leijonapatsailla kertoo naisesta aikuisuuden kynnyksellä. Hangon rannoilla ja mäntymetsissä kasvaa naarasleijona.

Leijonapatsailla

Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina on moderni klassikko, kuohuttava ja riipaiseva kertomus avioliiton myrskyistä ja suvannoista sekä kahden kirjailijan monimuotoisesta ja intensiivisestä suhteesta. Se on puhemuotoinen tarina perheestä, sukupuolten sodasta, miehen alkoholismista sekä naisen lämmöstä ja kestävyydestä. Siinä vuorottelevat kiihkeästi ja erottamattomasti viha ja rakkaus, toivo ja epätoivo sekä kapina ja lannistuminen. Se on myös vastareaktio aviopuoliso Henrik Tikkasen maineikkaaseen omaelämäkerralliseen romaaniin Mariankatu 26. Vuonna 1978 ensimmäisen kerran julkaistu Vuosisadan rakkaustarina on ajaton ja uraa uurtava klassikko, joka saa yhä uusia tulkintoja teatteriesityksinä ja runoiltoina. Teosta on myyty suomeksi jo 35 000 kappaletta. Äänikirjan lukee oivaltavasti näyttelijä Sara Paavolainen.

Vuosisadan rakkaustarina

Tilintekoa eletyn kanssa muistojen saarella. Runojen minä soutaa kokoelman alussa karulle saarelle pakoon ja sanojen lepoon. Vene karahtaa rantaan Pentu juoksi tätä polkua, valkoiset tassut Vajan takana pistävä haju, nokkoset Pennun villi jäntevä ruumis Kylkiluiden alla tykytti sydän Pidin sitä sylissä ja sillä oli silmät auki Taas ihan uusi maa vaikka polku on tuttu Johanna Venho (s. 1971) on palkittu ja rakastettu kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille ja jonka tuotantoon kuuluu niin runoa kuin proosaa. Esikoisteos Postia Saturnukseen ilmestyi 1998, ja Saaren runot (2017) on Venhon viides runokokoelma. Vuonna 2019 Venhon Sylvi Kekkosesta kertova romaani Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokkaana.

Saaren runot

Ilmeikkäitä runoja aikamme hullutuksista ja kaikesta tärkeästä ”Ei elämä tul valmiks. Ihmine jää ain keske. Mut älä murhetu. Ei ol koska valmist haukeaka onkittu, ei lopullises järves uittu.” Heli Laaksosen runoissa vuorottelevat ilo ja suru, kepeys ja paino. Lounaismurre soi hilpeissä ja melankolisissa sävyissä mutta sivaltaa terävästi, kun runoilija ottaa kantaa oman kielen puolesta. Vallattomat jutut pulppuavat sanamaijan arkusta, tuonpuoleinen häilyy taustalla ja rakkaus lämmittää kuin sisaren sininen pipo. Lopulta onnen edellytykset ovat yksinkertaiset. Erityisen lähellä runoilijan sydäntä on elävä, ovela metsä, jonne viisas astuu nöyrin mielin. Heli Laaksonen (s. 1972) tunnetaan valloittavana kirjailijana ja esiintyjänä, jonka ensimmäisestä runokokoelmasta Pulu uis (2000) tuli jo merkkitapaus. Sittemmin hän on julkaissut sekä runoja että proosaa ja noussut suomalaisten suureksi suosikiksi. Teoksen Peippo vei (2011) jälkeen odotus palkitaan uudella runokokoelmalla.

Aurinko. Porkkana. Vesi.

Vuodet tulevat ja menevät, kuukaudet palaavat Eeva Kilven päiväkirjamerkinnöissä 27 vuotta kiertyy 12 kuukaudeksi. Jokapäiväiset havainnot ja huolet, unet, kuvitelmat ja muistot kerätään yhteen. Koti on siivottava - kuolemaa varten. Päiväkirja täyttyy vanhenemisen ja yksinäisyyden riipaisuista mutta myös kiitollisuuden tunteista ja ilon läikähdyksistä. Ikävöinnin kipu kohdistuu milloin rajan taakse jääneeseen kotiseutuun ja äidin sanoihin, milloin kaikonneisiin rakkauksiin tai kuurupiilostaan pilkistävään nuoruuteen. Humoristiset huomiot ja eroottiset unet johdattelevat herkän tähystäjän sieluun. Kuolinsiivous - vanhenemisen filosofinen vuosikalenteri - on vangitseva kokoelma aforismeja, runoja ja arkisia mietteitä vuosilta 1984-2011.

Kuolinsiivous

Valikoima Eino Leinon rakastetuimpia runoja. Eino Leino (1878‒1926) julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa yli sata vuotta sitten, mutta hänen runonsa elävät yhä vahvasti suomalaisessa mielenmaisemassa. Tuoksut vanamon ja varjot veen piirtää kattavan kuvan Leinon tuotannosta, ja valikoimasta löytyy runoja niin arkeen kuin juhlaankin. ”Mä rakastin metsää ja maailmaa, nyt rakastan häntä mä vain, hän on minun metsäni ja maailmain, hän on minun ainoain. Minä rakastin yötä ja päivää myös, nyt rakastan häntä mä vain, hän, hämärän impeni ihmeellinen, niin vieno, mut väistyvä vain. Minä rakastin muita ja itseäin, nyt rakastan häntä mä vain, hän on mulle minä, hän on mulle muu, hän on minun armahain.” Eino Leino (6.7.1878-10.1.1926) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisältää muun muassa runoutta, romaaneja, näytelmiä ja suomennoksia.

Tuoksut vanamon ja varjot veen

"Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää" Helvetin portin ylle kiinnitetty lausahdus antaa esikuvaa runoilijan matkasta Helvetin läpi tuonpuoleiseen. Runoelma seuraa Danten matkaa yhä syvemmälle pitkin Helvetin yhdeksää piiriä, joissa toinen toistaan vakavampiin synteihin syyllistyneet ovat kärsimässä rangaistuksiaan. Heidän mielikuvituksekkaat rangaistuksensa heijastavat tekojen luonnetta. Danten Jumalainen näytelmä on yksi maailmankirjallisuuden kuuluisimpia teoksia, jonka vaikutus on kantanut vuosisatojen läpi. Runoilijakertojan matka kulkee Helvetin ja Kiirastulen kautta Paratiisiin. Todellisuus ja yliluonnollinen sekoittuvat, kun teoksessa tarkastellaan ihmisyyttä ja valotetaan keskiajan maailmankuvaa. Eino Leinon kielellisesti rikas suomennos on taideteos itsessään. Dante Alighieri (1265-1321) oli italialainen kirjailija, runoilija ja poliitikko. Alighieri on yksi keskiaikaisen kirjallisuuden merkittävimpiä tekijöitä, ja häntä pidetään italialaisen kirjakielen isänä. Hänen runoeepoksensa Jumalainen näytelmä on yksi maailmankirjallisuuden merkkiteoksista.

Jumalainen näytelmä

Jumalainen näytelmä: Helvetti

Runoja, jotka provosoivat ja liikuttavat. Miki Liukkosen toinen runokokoelma, jonka nimiruno on omistettu kuolleelle äidille. Osa 1: Historioita, jossa sepitetään tarinallisia runoja historiallisten henkilöiden kustannuksella. Osa 2: Yleisestä, jossa keskitytään täsmälliseen ajatteluun. Osa 3: Pariisin merkinnät, kokoelman ilkamoivin jakso, jossa haudataan pelikaani ilmakuoppaan ja jaetaan neuvoja vanhankansan hengessä. Osa 4: Fibonacci, jazz & Narkissos, jossa kepeä olo jatkuu tanssahtelun ja 1200-luvun meiningin merkeissä, kunnes eläimiä alkaa kuolla väkivalloin. Osa 5: Elisabet, jossa sijaitsee kaunis ja kypsä kirje liian varhain kuolleelle äidille. Siitä siroaa koko teokseen aistittava suruntunne, jota kokoelman mittaan on taitettu pois silmistä. Osa 6: Talvinen puutarha, jossa hyvästejä saattelee huikea kuvien tulva. Miki Liukkonen (1989–2023) kirjoitti viisi romaania, kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisille tarkoitetun kuvakirjan. Hänen tuotantonsa näyttää ihmiset ja koko maailman kaikessa kauneudessaan, runsaudessaan ja neuroottisuudessaan, hänen teoksissaan olemassaolon yksityiskohtien paljous sataa lukijan ylle vertausten ja metaforien kukkaistulvana.

Elisabet

Oi veljeni puu, oi siskoni heinä, oi sukuni suuri: eläimet. Animaliassa Eeva Kilpi pohtii ihmisen ja eläinten välisiä suhteita. Runoissa käsitellään luonnonsuojelun lisäksi rakkautta, vanhenemista ja perhesuhteita. Animalia on suorapuheinen, tinkimättömän rehellinen puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Keskeisimmäksi nousee ihmisen kauhu ja häpeä omista teoistaan. Kokoelma julkaistiin vuonna 1987, ja vaikka yhteiskunnallisen runouden vuosikymmen oli jo takana, Kilpi kirjoitti rohkeasti kantaaottavaa tekstiä. Animaliassa Kilpi osoittaa ihmiselle hänen paikkansa osana luontoa ja asettaa hänet vastuuseen luonnon tuhoamisesta sekä eläinten alistamisesta. Kilven eläytyvä kiintymys luontoon kasvaa runoissa kokonaisvaltaiseksi luontokokemukseksi. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Animalia

Kerro minulle Runotar, älykkäästä miehestä joka harhaili kauan hävitettyään Troian pyhän kaupungin; joka näki monien kansain asuinsijat ja tutustui ihmisten tapoihin; joka merellä koki monet vaivat taistellessaan henkensä edestä ja yrittäessään johtaa miehensä kotiin. Miehiään hän ei pystynyt pelastamaan kaikkensakaan tehden, sillä he tuhoutuivat omaan tyhmyyteensä... Odysseia on eurooppalaisen kirjallisuuden ensimmäinen suuri saavutus, mestariteos jonka vaikutus länsimaiseen kirjallisuuteen on mittaamaton. Sen kaksitoistatuhatta heksametrisäettä kuvaavat Troijan sodasta palaavan Odysseuksen matkaa kotiin Ithakaan, jossa Penelope odottaa miestään suostumatta kilpakosijoille. Viekas seikkailija Odysseus kertoo tarinansa takaumina faiaakien kuningattarelle. Eepos on muotoutunut 700-luvulla antiikin suullisesta perinteestä, mutta sen on oletettavasti koonnut yksi runoilija. Oliko tuo runoilija joonialainen Homeros, on kiistanalaista. Pentti Saarikosken mestarillinen proosasuomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1972.

Seitsentähdet

Odysseia

Suorapuheisia ja herkkävireisiä runoja tytöksi kasvamisesta. Lavarunouden taituri näyttää, millaista on kasvaa tytöksi muiden katseen alla. Supersalanen tyttöpäiväkirja on kurkistus esiteini-ikäisen tytön mieleen, kun ei vielä olla aikuisia muttei lapsiakaan. Televisiossa kaksoistornit romahtavat ja Irakin sota jylisee, mutta kotona omassa huoneessaan versovat uudet tunteet ja ajatukset. Kiihkeä ilo, painostava häpeä, mykistävä hämmennys. Jatkuva odotus, että tänään tapahtuu jotakin, ihan mitä vaan, mikä muuttaa kaiken. Veera Milja on esiintyvä runoilija ja joogaopettaja. Hän on järjestänyt lukuisia kirjallisuus- ja taidetapahtumia muun muassa Helsingissä ja Savonlinnassa sekä esittänyt, kirjoittanut ja opettanut lavarunoutta. Hän on osallistunut niin Helsinki Poetry Connectionin kuin Lavarunoakatemian toimintaan. Veera Milja on kotiutunut vanhalle juna-asemalle Kerman kylään Heinävedelle. Supersalanen tyttöpäiväkirja on hänen esikoiskokoelmansa.

Supersalanen tyttöpäiväkirja

Lämpimän humoristisia, omakohtaisia ja koskettavia runoja rakkaudesta, vanhenemisesta ja läheisyyden tarpeesta ”jokin käsissäsi – se jäi mieleen Kaksi levotonta yölintua jotka koskettivat poskeani ennen kuin lensivät pois” Claes Andersson katsoo ihmistä inhimillistä sympatiaa tuntien ja ottaa kantaa siellä, missä näkee julmuutta ja mielettömyyttä. Claes Andersson (1937–2019) oli rakastettu kirjailija, psykiatri, psykoterapeutti, jazz-pianisti ja pitkän uran tehnyt poliitikko. Hän aloitti runoilijana kokoelmalla Ventil (1962) ja julkaisi sittemmin lukuisia runokokoelmia, tietokirjoja ja romaaneja.

Syksyni sumuissa rakastan sinua

Juho Kuusen esikoisteos Piukkaan paikkaan lupa lyyä on herkän rosoinen, löyhästi elämäkerrallinen ja vahvasti omaääninen kasvutarina. Teos on puhekielinen, hyödyntää nykykielen lisäksi itämerensuomalaista kansanperinnettä ja pyrkii kuvaamaan niitä arjen asioita, jotka tavallisesti ovat vaarassa jäädä pimentoon. Juho Kuusi (synt. 1986) on kaksinkertainen poetry slamin Suomen mestari ja lavarunoaktiivi joka tunnetaan nykyään myös Talent Suomi 2020 -finalistina. seittemänvuotiaan tein Vetehisen kans diilin Pilvijärvel pysyäkseni pinnal seittemännel luokal kesken uintikuupperin tuli takasinmaksun aika seittemän vuotta mua naarattiin altaast kunnes joku tonttu vasikoi sanoi nähneensä mut saunassa lauteiden alla

Piukkaan paikkaan lupa lyyä

Anna-Mari Kaskisen kynästä on syntynyt tuhansia rakastettuja säkeitä. Tämä teos kokoaa yhteen laajan valikoiman koskettavimpia runoja kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Teos on kaunis lahja ja oiva matkakumppani elämän vaihteleviin hetkiin.

Tänään kaikki kaunis

"Tulen kuoleman varjon maasta. Tulen iltaan vaaleaan. Näen mykkänä: vihreä huntu on tullut ja kietonut maan. Ja on tuulta ja tuoksua lauhaa, ja linnunlaulua soi, – kun omassa rinnassani sydän kuoleva vaikeroi." Saima Harmajan herkkä esikoisrunokokoelma "Huhtikuu" julkaistiiin runoilijan ollessa vain 19-vuotias. Harmajan kuvaukset nuoruuden maailmantuskasta, rakkaudesta sekä kuolemasta puhuttelevat yhä uusia lukijapolvia. Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna. Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

Huhtikuu

Hurmioituneita tuokiokuvia Kirsi Kunnaksen esikoisrunokokoelmassa vuodelta 1947. Sävelten, värien, satujen ja unien täyttämiä runoja, joissa näkyy kipeänä nuoren naisen kaipaus, odotus ja tuska. Esikoiskokoelman ilmestyessä kustantaja kertoi Kunnaksen käyttävän taipuisasti vapaata mittaa, ”runomitoista vaikeinta ja vaarallisinta” ja nuorta runoilijaa luonnehdittiin ”taiteilijaksi sanan parhaassa mielessä”. Akateemikko Kirsi Kunnas (1924–2021) oli modernin suomalaisen lastenkirjallisuuden uranuurtaja ja rakastetuimpia kirjailijoitamme. Helsingissä taiteilijaperheeseen syntyneen Kirsi Kunnaksen ensimmäinen runoteos ilmestyi vuonna 1947. Lapsille hän ryhtyi kirjoittamaan 1950-luvulla. Kirsi Kunnas julkaisi satuja, loruja, nukkenäytelmiä sekä aapisia ja lukukirjoja. Hän myös käänsi suomeksi useita lastenkirjoja sekä -runokokoelmia.

Villiomenapuu

Legendaarisen lemmenlyyrikon aistillisimmat runot Tommy Tabermann on tunteiden, ihon ja suudelmien väsymätön puolestapuhuja. Hänen runonsa ylistävät miehen ja naisen välistä rakkautta ja aistien hurmaa. Läheisyys, hellyys ja nautinto ovat ainoa, mikä elämässä todella merkitsee. Tabermannin sanoma ei ole jäänyt vaille vastakaikua: kaikenikäiset ovat löytäneet hänen runoistaan sanat kaipaukselleen, ja hänestä onkin tullut synonyymi miehen rakkaudelle. Hehkuvimmat eroottiset runot on nyt valikoitu yksiin kansiin. Eroottiset runot on suomalaisen rakkausrunouden klassikko, joka saa hengityksen kiihtymään ja veren kohisemaan suonissa. Runot sopivat vaahtokylpyihin tai lähteeksi lemmenviesteille. Anna minä kosketan sinua, purjehdin sinua, sykkivä meri

Eroottiset runot

In 81 brief chapters, Lao-Tzu's Tao Te Ching, or Book of the Way, provides advice that imparts balance and perspective, a serene and generous spirit, and teaches us how to work for the good with the effortless skill that comes from being in accord with the Tao—the basic principle of the universe. Stephen Mitchell's bestselling version has been widely acclaimed as a gift to contemporary culture.

Tao Te Ching

Lounaismurteella kirjoittavan Laaksosen raikkaat säkeet uppoavat suomalaisiin kuin voi kuumaan puuroon. Ratio Sulavoin suorassa lähetyksessä Heli Laaksonen lukee runojaan ja kertoo runoilijan ja kiertävän sanamaijan elämästä. Mukana myös yllätysvieras! Runojen lomassa soittaa tunnelmaan sopivaa musiikkia kansanmusiikkiyhtye Rymäkkä. Ikävä toisen luo ja sen kääntöpuolella parielämän solmut ovat tematiikkaa, jota Laaksonen käsittelee itku ja nauru samassa silmässä, milloin tragikoomiseen, milloin hellän ironiseen taittaen. --Että keksii!

Sulavoi

Tommy Tabermann on neljänkymmenen vuoden ajan kirjoittanut runoja rakkaudesta, luonnosta, välittämisestä ja paremmasta maailmasta. Yhä uudet lukijapolvet löytävät tiensä hänen teostensa luo etsimään lohtua, kiihkoa tai vastausta. Rakastetun trubaduurin parhaat runot on julkaistu runoilijan itse lukemana äänikirjana. Rakastakaa ikuisesti alastonta rakkauden hengitystä joka nousee teidän suustanne ja käsistänne, kantaa teidän yhteistä valoanne.

Runot 1970-2006

SHORTLISTED FOR THE 2024 WOMEN'S PRIZE FOR NON-FICTION 'Vivid and empowering' GILLIAN ANDERSON 'A stunning book’ BERNARDINE EVARISTO ‘Dazzling’ TARA WESTOVER ‘A story about hope, imagination and resilience’GUARDIAN An award-winning, inspiring memoir of family, education and resilience. Born in Montego Bay, Jamaica, where luxury hotels line pristine white sand beaches, Safiya Sinclair grew up guarding herself against an ever-present threat. Her father, a volatile reggae musician and strict believer in a militant sect of Rastafari, railed against Babylon, the corrupting influence of the immoral Western world just beyond their gate. To protect the purity of the women in their family he forbade almost everything. Her mother did what she could to bring joy to her children with books and poetry. But as Safiya’s imagination reached beyond its restrictive borders, her burgeoning independence brought with it ever greater clashes with her father. Soon she realised that if she was to live at all, she had to find some way to leave home. But how? How to Say Babylon is an unforgettable story of a young woman’s determination to live life on her own terms. A Guardian and Observer summer read. ‘I adored this book … Unforgettable’ ELIF SHAFAK ‘Electrifying’OBSERVER ‘To read it is to believe that words can save’ MARLON JAMES ‘Breathless, scorching’NEW YORK TIMES

How To Say Babylon

He ovat täällä taas! Reino Leinon, Sirsi Sunnaksen ja kumppaneiden joululauluissa kulkuset kilisevät, juhlapyhäahdistus painaa ja enkeli lentää mankeliin. Mitä joulupukin poikaystävä tekee aattoiltana? Kenen kotiin saapuu tonttu nimeltä Noro? Onko Marrasmaa muutakin kuin pelkkää pahaa unta? Reino Leino, Sirsi Sunnas, Karin Toisiks-Paraske ja Edith Södermalm ovat päässeet joulun kunniaksi vapaalle jalalle - kuka katkaisuhoidosta, kuka vankilasta. Uudessa kirjassa he saavat joukkoonsa virsirunoilija Carl Adolf Schwulemannin, joka tunnetaan myös nimellä Kaarlo Antero Heteromies. Häneltä on valittu kokoelmaan muun muassa jouluklassikot "Minun kulkuseni" ja "Äitini torttu".

Kauheimmat joululaulut

Taitoluistelujäillä loistaneen Kiira Korven runot rohkaisevat, puhuttelevat ja vahvistavat. Tarinallinen runokirja sisältää inspiraatiotekstejä rakkaudesta, sydänsurusta, vihasta, lempeydestä ja rohkeudesta. Miten löytää takaisin oman voimansa äärelle, kun huomaa kutistaneensa itseään? Lähdön hetki on lähellä. Silloin pitää lähteä kun asiat ovat kauneimmillaan, hän sanoi. Nyt mä lähden. Kauniisti, vaivattomasti, kiittäen opeista.

Hyppää vaan!

”Pelkään, et kaikille paljastuu et mä oon sellanen ku mä oon.” Pyhimyksen tunnetuimmat ja henkilökohtaisesti tärkeimmät sanoitukset ja lähikuva sanoittajasta niiden takana. Pyhimyksen Sanat ja tarinat on kokoelma Mikko Kuoppalan sanoituksia aina uran alkuvuosilta nykypäivään. Sanoituksia avaavissa omaelämäkerrallisissa saateteksteissä Kuoppala palaa elämänsä käännekohtiin, pohtii artistiminänsä kehitystä ja esittelee kirjallisia ja musiikillisia vaikutteitaan. Sanat ja tarinat on kouriintuntuva kuva niin Pyhimyksestä artistina kuin Kuoppalasta ihmisenä ja sanoittajana. Siitä, miten elämä, arkiset havainnot, näyttämisenhalu, kriitikoiden sanat tai suosio vaikuttavat tekstin- ja musiikintekoon. Vuoden 2019 kotimaisen artistin Emmalla palkittu Mikko ”Pyhimys” Kuoppala on paitsi suomalaisen rap-musiikin kiitetyimpiä – ja kiistellyimpiä – artisteja, myös palkittu sanoittaja, joka liikkuu vaivatta itsetutkiskelevasta runollisuudesta klubihittihokemiin. Hippo Taatila on vapaa kirjoittaja, joka sanoitti Teflon Bible -kirjassaan Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin tien suomirapin messiaiksi.

Pyhimys

Näyttelijä Esko Salminen tulkitsee äänikirjan cd-levyillä Eino Leinon tunnetuimpia ja  mieleenpainuvimpia runoja.  Leinon runot ovat Salmiselle läheisiä ja hän on esittänyt niitä usein uransa eri vaiheissa. Radion  uudenvuodenyön lähetyksessä Hymyilevän Apollon säkeet kuullaan nykyään juuri hänen  lausumanaan. Jaakko Pakkasvirran 1978 ohjaamassa elokuvassa Runoilija ja muusa Esko Salminen  nähtiin pääosassa Eino Leinona.  Otavan kirjallisella äänilevyllä vuonna 1965 Leinon runoja esitti Esko Salmisen isä Unto Salminen: tulkinnat tekivät nuoreen näyttelijään lähtemättömän vaikutuksen.

Yksi on laulu ylitse muiden

Lauri Viidan runoja runoilijan itsensä esittäminä. Levy sisältää runoja ja katkelmia teoksista Betonimylläri, Käppyräinen, Suutarikin suuri viisas ja Kukunor. WSOY:n ensimmäinen kirjallinen äänilevy ilmestyi vuonna 1966 Lauri Viidan täyttäessä 50 vuotta. WSOY julkaisi Runo puhuu -levyn uudelleen vuonna 2016 nykyaikaisissa formaateissa Lauri Viidan 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Runo puhuu

1900-luvun ikonisen runoilijan tuotanto ensi kertaa kokonaan suomeksi. Eliotin runotuotanto puhuttelee lukijaa maailmassa, jossa ihmisen osa on kamppailla syvien ristiriitojen ja vaikeiden tunteiden kanssa. Tuntojaan Eliot ilmaisee kielellä, joka on terävää, humoristista, erehtymättömän osuvaa ja unohtumatonta. Hänen vaikutuksensa runouteen ja ajatteluun ulottui ja ulottuu yhä ympäri maailman; Suomessakin tiedetään, että huhtikuu on kuukausista julmin. Eliotin runoudessa 1900-luvun raskaat vaiheet kokenut lukija tunnisti oman äänensä. Koottujen runojen käännöksestä ja selityksistä vastaa Eliotiin perehtynyt, Neljän kvarteton suomennoksen jo vuonna 2007 julkaissut Juha Silvo. Thomas Stearns Eliot (1888–1965) syntyi Yhdysvaltain itärannikolla, muutti Lontooseen ja teki kirjallisen läpimurtonsa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Modernistinen voittokulku tuotti joukon vuosisadan tunnetuimpia runoteoksia. Aution maan ja Neljän kvarteton tekijälle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1948. Eliot oli myös kustantaja ja aikansa johtava kirjallisuuskriitikko, jonka vaikutus yltää meidänkin aikaamme.

Kootut runot

Mitä jos Donald Trumpilla on salainen puoli; herkkä ja lyyrinen? Sykkiikö Trumpin karkean kuoren alla runoilijan sydän? Tämä kysymys mielessään Rob Sears alkoi tarkastella Trumpin twiittejä ja puheita uudenlaisesta näkökulmasta. Lopputulos löi hänet ällikällä – pilkkomalla ja järjestämällä uudelleen Trumpin twiittejä, puheita ja haastatteluja Searsin eteen muotoutui joukko häikäisevän kauniita säkeitä ja eteeristä runoutta. Tämä ainutlaatuinen kokoelma paljastaa erilaisen Donald Trumpin, joka yllättää niin lukijat kuin kriitikotkin. Rob Searsin johdanto ja täsmälliset lähdeviitteet avaavat lukijalle Trumpin tähän asti tuntemattoman sanataiteen salatun kauneuden. Rob Sears on kirjoittanut komedioita sekä Vladimir Putinin innoittaman satiirisen johtamisoppaan Vladimir Putin: Menestyvän johtajan opetukset. Sears asuu Lontoossa.

Donald Trumpin kauneimmat runot

Nuoren Mika Waltarin kiihkeitä kauhukertomuksia. Minä lennän mustassa yössä nukkuvan maailman ylitse kiiluvin silmin ja pehmein, väräjävin siivin. Mika Waltari julkaisi salanimellä Kristian Korppi kauhukertomuskokoelman Kuolleen silmät vuonna 1926 vain 17-vuotiaana. Edgar Allan Poen tuotannosta intoutuneen nuoren kirjailijan kertomuksia yhdistävät oudot tapahtumat ja makaaberit kuolemantapaukset. Niissä on dramatiikkaa ja eroottista viritystä, ja taustalla väijyy usein jokin tuntematon voima. Kertomuksissa kuljetaan eksoottisissa maisemissa, kuten salaperäisellä saarella ja muinaisen Egyptin pyramideilla. Tai sitten viivähdetään yksinäisessä vuokrahuoneessa, missä nuori lakitieteen ylioppilas näkee kokaiinilla terästettyjä näkyjään. Kuolleen silmät julkaistaan uudelleen 97 vuotta ilmestymisensä jälkeen täydennettynä kokoelmana. Kirjailija Juri Nummelin on valinnut teokseen alkuperäisen kokoelman lisäksi myös muita Waltarin harvinaisia kauhunovelleja sekä aiheeseen sopivia runoja ja kirjoittanut teokseen jälkisanat. Mika Waltarin (1908–1979) tuotanto on ällistyttävän laaja ja monipuolinen. Hän kirjoitti romaanien lisäksi muun muassa runoja, näytelmiä, satuja ja elokuvakäsikirjoituksia. Waltari on edelleen yksi käännetyimmistä suomalaisista kirjailijoista. Kokoelman toimittaja Juri Nummelin (s. 1972) on julkaissut lukuisia kirjallisuutta ja elokuvia käsitteleviä tietoteoksia ja toimittanut useita novellikokoelmia. Kauhukirjallisuutta hän on tutkinut teoksessaan Kuoleman usvaa ja pimeyttä – suomalaisen kauhukirjallisuuden historia (2020).

Kuolleen silmät

"Suunnaton kuu aavoilta heijastuu. Siinnossa pettävän kevään se kultana väikkyy. Siintäen läikkyy aaltoja rantaan ja taivaan himmeys hento vain yhä tummentuu, kun varjojen lento käy yli maan." Saima Harmajan runokokoelma "Sateen jälkeen" julkaistiin Harmajan ollessa vain 22-vuotias. Rakkaus ja luonnon kauneus nousevat teoksessa pääosaan – ja välillä tunteikkaat runot yltyvät lähes fantasiaksi, jossa kulkee keijuja ja maahisia. Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna. Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

Suomalaisia klassikoita

Sateen jälkeen

Minä en sinua unohda sisältää monipuolisen valikoiman Anna-Mari Kaskisen rakastettuja lauluja ja runoja vuosien varrelta. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran painettuna vuonna 2001.

Minä en sinua unohda

Edith Södergranin (1892-1923) kuolemasta on kulunut jo sata vuotta, mutta hänen merkityksensä suomalaiselle runoudelle on sinä aikana vain kasvanut. Södergranin omaääniset, rajoja rikkoneet runot ovat löytäneet lukuisia uusia lukijapolvia. Samalla kiinnostus hänen omaan elämäänsä on vain kasvanut. Agneta Rahikainen on tutkinut Södergranin elämänvaiheita kolmenkymmenen vuoden ajan, ja hän on alan johtava asiantuntija. Edith Södergranin lyhyen elämän varrelle osui useampi sota ja vallankumous, jotka jättivät jälkensä hänen teoksiinsa. Yhtä lailla häneen vaikuttivat monet tuon ajan suurista ideoista, ja hän haki vaikutteita esimerkiksi venäläisestä ja eurooppalaisesta avantgardesta.Södergranin ympärille on rakennettu myyttejä ehkä turhankin ahkerasti. Tässä kirjassa myytti jätetään sikseen, jolloin esiin nousee paitsi nerokas runoilija myös ihminen, joka oli lihaa ja verta - nainen, joka oli huumorintajuinen, itseironinen ja epäsovinnainen mutta vakaumuksessaan varma.

Edith Södergran - Elämä

Rakastetun runoilijan muistiinpanoja luonnosta ja elossa olemisesta. Punainen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä rakkaalta kesäpaikaltaan. ”Ei minulla täällä ole ainoastaan luonto, on myös taivas, koko taivaan avaruus, valtavuus, koko olevaisuus!” Lukija kulkee runoilijan matkassa läpi toisiinsa sulautuvien kesäisten päivien, sateiden odotuksen, luonnon ihmeiden. Piilopirtin rauhassa pidetään loitolla maailman kauhuja lintujen, peurojen, lepakoiden ja perhosten seurassa. Kilpi taltioi olemisen lumon hellästi ja aistivoimaisesti. Hänen tapansa katsoa ikääntymistä suoraan tekee vaikutuksen ja lohduttaa. Kuten Kilpi kirjoittaa peuran kohtaamisesta: "ihailen vain, kiitollisin mielin", samaa kiitollisuutta lukija tuntee Punaisen muistikirjan parissa. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Punainen muistikirja

Suoran avoin ja itseironinen runokokoelma. "Minä olen silmä joka tekee valon näkyväksi / Minä olen lintujen nopeat varjot lehvistössä, ennen kuin ne ovat poissa / Minä olen syksyn värit ja tuulen sininen pyörre / Minä olen mykkä tyttö joka antaa taululle syvyyden / Minä olen se joka koskettaa ja se jota kosketetaan / Minä olen lämpö ja kylmyys, ystävyys, avoin käsi ja yön lupaukset / minä olen myrsky ja tyven ja vuoden ajat" Claes Andersson kirjoittaa ystävyydestä, rakkaudesta, lokakuusta, kesästä jolloin hänen pikkusisarensa kuoli, politeiasta, vanhoista miehistä ja miehestä, jonka nimi on Claes. Teos ilmestyi ruotsiksi nimellä Mörkrets klarhet vuonna 2010 ja samana vuonna myös suomeksi. Claes Andersson (1937–2019) oli psykiatrian erikoislääkäri, kansanedustaja, kirjailija, jazz-muusikko ja poliitikko. Hän aloitti runoilijana kokoelmalla Ventil (1962) ja julkaisi sittemmin lukuisia runokokoelmia, tietokirjoja ja romaaneja, joista viimeisimpänä ilmestyi omakohtaisten Otto-romaanien sarja: Oton elämä (2011), Hiljaiseloa Meilahdessa (2016) ja Seuraavaksi Jätkäsaari (2019).

Pimeän kirkkaus

Naisen ja taiteilijan vapautumisen puhutteleva kuvaus, jossa kajahtaa paitsi keittiön puurofarssiin uponneen äidin itkuvirsi myös kansanlaulu. Yhtä juhlaa (2006) on Johanna Venhon kolmas runoteos, myyttinen matka mullan läpi valoon. Runo hengittää riimien rytmissä, ironian voimalla. Sulaa kultaa virtaa läpi äidin arjen. Ja äkkiä laulun katkaisee ämmän rääkäisy. ”Sylin vuoraan, peitän pään. Ilta kietoo ikävään mutta aamu valahtaa päälle kuin morsiuspuku: vaativana, opittuna. Sileänä kuin kananmuna. Ei ole minun, ei ole minun, morsian oli nuori, kädessä kuivunut kuori, kämmeniään nuoli, söi siemenen ja kuoli. Aamu on ryhdikäs tänään. Ja tepä tänään suora, hellan ääressä, selkä ojossa, puurokauha sojossa.” (Katkelma runoelmasta Yhtä juhlaa) Johanna Venho (s. 1971) on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut muun muassa Katri Vala -palkinnon sekä Einari Vuorelan runopalkinnon, ja hänen Sylvi Kekkosesta kertova romaaninsa Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas vuonna 2019.

Yhtä juhlaa

Runoilijan matka jatkuu! Raparperisyrän jatkaa siitä, mihin läpimurtokokoelma Pulu uis jäi. Nyt on päästy sentään pois Helsingistä, mutta yhä on kysymyksiä: kummottos norsu syä perunsoppa? Lounaismurteella kirjoitetut, arjen iloista ja suruista sekä ilkikurisesta ironiasta ammentavat runot liikuttelevat lukijan tunteita. Oli sinkku tai ei, hyviä ohjeita parilliseen elämään löytyy kasapäin osastosta "Vinkei yksinäisil miähil ja naisil". Äänikirjan lukee Heli Laaksonen.

Raparperisyrän

Eino Leinon rakkausrunoja Äänite sisältää 11 Eino Leinon runoa rakkaudesta. Mä metsän polkua kuljen, Oi, suljehan silmäsi sirkkusein, Sinä teit minun eloni lauluksi, Kun muistelen, Unta ja todellisuutta, Metsäntähti, Me kuljemme kaikki kuin sumussa täällä, Hän kulkevi kuin yli kukkien, Mä lykkään purteni laineillen, Minä rakastin metsää ja maailmaa, Kultaansa ikävöivä. Lukijana Rajaton-yhtyeestä tuttu Jussi Chydenius.

Kauneimpia runoja rakkaudesta

ASMR - Thought Pringles: Autonomous Sensory Meridian Response. An experience of static-like or tingling sensations. On the skin & scalp and down the neck - giving a feeling of well being. This Poem ASMR - Thought Pringles tries to capture that essence.

Nature : Natural Healing

ASMR Thought Pringles

Monet asiat elämässämme ovat toisin kuin ennen, mutta on myös jotain ikuista; ihmisen tuntema rakkaus läheisiä, luontoa ja elämää kohtaan. Kallion lukiolaiset sanoittivat poikkeusajan alkaessa ihmisten ajatuksia kaipauksesta, rakkaudesta, epäilyksen hetkistä ja lujasta uskosta tulevaisuuteen. Opiskelijat vastasivat verkossa neljä päivää auki olleessa virtuaalisessa runokioskissa lähes 1200 runopyyntöön. Runoja tilattiin niin ystäville, lapsille, vanhemmille ja naapureille, kuin kotipaikoille ja esineillekin. Runojen tilauksista välittyivät ne tilanteet, joissa ihmiset elivät. Saatettiin kaivata suurta juhlaa tai miettiä, miksi naapurin äänet ovat hiljenneet. Runoilla kiitettiin siitä, että toinen ei väisty rinnalta sekä heitä, jotka tekevät nyt meidän avuksemme kaikkein raskaimman työn. Runo kannattelee mielen rotkojen yli. Sanojen avulla kuljetaan yhtä matkaa ja huomataan, että kaikkein yksityisin koskee meitä kaikkia. Se on hyvin lohdullista. Kirja on saatavana ainoastaan e- ja äänikirjana.

Kerro minulle jotain lohdullista

Kulttirunoiljan esikoisteos. "Niin kuin ilma jota ei hengitä / niin kuin päivä jota ei valvo / jos jätät tarttumatta ojennettuun käteen." Arja Tiainen on istunut runoutemme etupenkissä vuodesta 1971. Hänen runojaan leimaavat konstailematon tyyli, yllättävät näkökulmat sekä itseironinen vino huumori. Arja Tiainen (s. 1947) on runojen lisäksi kirjoittanut mm. kritiikkejä, novelleja ja kuunnelmia.

Nukun silmät auki

"Sinun sininen ovesi on minulle tie kaikkeen, mitä ei ole, mikä vain uneksitaan." Kokoelman nimikkoruno Sininen ovi johdattaa lukijansa Valan runojen polveilevaan maailmaan. Kolmiosaisen kokoelman runot kertovat nuoruuden kiitävistä hetkistä, intohimosta ja satumaisista kohtaamisista. Kauniit kuvaukset luonnosta – niin ihmisluonnosta kuin ihmistä ympäröivästäkin – toistuvat runojen teemoissa. Melankolia ja toivo yhdistyvät yhtä aikaa unenomaiseksi ja samaistuttavaksi kokonaisuudeksi. Sininen ovi on Katri Valan toinen runokokoelma. Katri Vala (1901–1944) tunnetaan modernin ja vapaamittaisen runon kehittäjänä. Eksoottisuus, värit, elämisen hurma ja aistit pääsevät taiteilijan runoissa valloilleen. Julkaisuaikanaan Valan runot keräsivät sekä ihailua että kritiikkiä. Vala kuoli tuberkulosiin vain 42-vuotiaana.

Sininen ovi

Miten selviytyä, kun on niin rikki että jo hengittäminen sattuu. Suositun tubettajan riipaisevia runoja ja mietteitä. Miltä tuntuu, kun on elettävä pelkällä murheella ja kaaoksella? Kun alakulo valtaa mielen niin että hajoaminen on jo lähellä. Lukija pääsee kirjoittajan ihon alle, pimeisiin ja kylmiin huoneisiin, joihin alkaa hiljakseen pisaroida valoa. Nämä runot ja mietteet on kirjoitettu sydänverellä. Videoblogissaan Mansikkka on kertonut avoimesti masennuksestaan ja ahdistushäiriöstään. Hän haluaa valaa kohtalotovereihinsa itsetuntoa ja rohkaista heitä pyytämään apua. Jokainen meistä on arvokas.

Itke minulle taivas

Sodanjälkeisiä tuntoja kokoava lasinkirkas runoteos. Keväällä 1946 järjesti WSOY kaikessa hiljaisuudessa nuorten runoilijain kesken kilpailun, jonka seitsemästäkymmenestä käsikirjoituksesta Aila Meriluodon Lasimaalaus ylivoimaisesti parhaana voitti ensimmäisen palkinnon. Tämän nuoren, vasta täysi-ikäiseksi ehtineen runoilijan säkeissä havaittiin olevan sekä sointuvuutta että väriä, sekä syvää tunnetta että terävää älykkyyttä. Laatunsa puolesta hän on sukua Saima Harmajalle – yhtä tosi, yhtä rohkean sulokas, yhtä keskitetty – mitä ei silti suinkaan pidä käsittää siten, että hän seuraisi tätä suomalaista Sapphoa esikuvanaan. Hän on päinvastoin harvinaisen itsenäinen, jo oman persoonallisen otteensa löytänyt runoilija, jonka intensiiviset säkeet vetävät lukijan vastustamattomasti taikapiiriinsä. Aila Meriluoto-Paakkanen (1924–2019) julkaisi esikoisteoksensa 22-vuotiaana. Vuonna 1946 julkaistusta runokokoelmasta Lasimaalaus tuli paitsi sodanjälkeisen runouden ylistetty suosikki myös ajaton mestariteos.

Lasimaalaus

Hätätila vai jokamiehenoikeus irtiottoon? Eläytyvänä ja leikkisänä rytmin taitajana tunnetun Anja Erämajan kokoelmassa liikutaan lajien ja tunnelmien rajoilla, metsän peitossa, muistojen ja minuuksien koeteltavana. ”Ja jos minä johonkin uskon niin mustikkaan, jos minä jossain olen vilpitön niin mustikkametsässä, jos minulta sielu löytyy, se on sininen ja pyöreä.” Rinne sinisenään, sinne. Koko kansan lääkekaappi, kyykkyvitamiinit. Näkö paranee, muisti herää. Se vaan että korpi kutoo polkunsa umpeen, ilmansuunnat katoavat ja akku hiipuu. Siinäpä vasta tragedia. Erään marjareissun kuvaus, tosiasioiden hienovarainen esittely: et ole yksin. Joku koputtaa. Anja Erämaja asuu Helsingissä ja on kotoisin Turun saaristosta. Hän on kirjoittanut runoja, proosaa ja lastenkirjoja. Monipuolinen taiteilija on opiskellut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitoksella ja tehnyt musiikkia eri kokoonpanoissa.

Olen nyt täällä metsässä

Valittuja runoja kansallisrunoilijan pääteoksesta Eeva-Kaarina Volasen tulkitsemina. Tuo oli tumma maammon marja syntymässä säikähtänyt, näki kauhut kaikkialla, haltiat pahat havaitsi, ei hyviä ensinkänä. Eino Leinon Helkavirsiä sisältää runot Ylermi, Sininen risti, Tumma, Räikkö Räähkä, Kuun lapset, Orjan poika, Syvärin impi ja Halla.Teos on ilmestynyt alun perin WSOY:n kirjallisena äänilevynä nro 22 vuonna 1981. Sarjassa ilmestyivät WSOY:n ensimmäiset äänikirjat. Eino Leino (1878–1926) oli runoilija, suomentaja, lehtimies ja kriitikko, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä suomalaiskirjailijoista. Runot lausuu legendaarinen näyttelijä Eeva Kaarina Volanen (1921–1999).

Eino Leinon Helkavirsiä

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Runous

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Runous

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat